Jatkuuko euroalueen hyvä työllisyyskehitys? – Euro ja talous
Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa eur...
Rakennetyöttömyyden arviointi tärkeää mutta hankalaa – Euro ja talous
Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella talouskasvun kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat tapahtuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Kuinka kaukana talous on tuotantopotentiaal...
Pandemian aikaiset rahapoliittiset toimet ovat elvyttäneet euroalueen taloutta – Euro ja talous
Korona-aikana on ostettu arvopapereita markkinoilta ja myönnetty pankeille ehdoiltaan edullisia luottoja. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet välttämään syvän laman ja deflaation euroalueella.
Energian hintojen nousun välittyminen kuluttajahintoihin – Euro ja talous
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Koronaepävarmuus pitkittää ja pahentaa talouden taantumaa – Euro ja talous
Koronaviruksen suorien taloudellisten vaikutusten ohella myös epävarmuus tulevasta hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi johtaa taantumaan Suomessa – Euro ja talous
Sota uhkaa suistaa Suomen ja koko euroalueen talouden taantumaan. Häiriöt energian saatavuudessa ja tuotantoketjuissa voivat olla ennakoitua pahempia ja markkinakorot nousta odotettua nopeammin.
Elävätkö suomalaiset yli varojensa? – Euro ja talous
Suomalaiset ovat kuluttaneet viime vuodet enemmän kuin niillä on ollut tuloja, ja velkaa on kertynyt enemmän kuin uutta varallisuutta. Säästäminen on kuitenkin samankaltaista kuin muissa pohjoismaissa...
Tullit ja kauppapoliittinen epävarmuus heikentävät talouskasvua – Euro ja talous
Yhdysvallat kaavailee laajoja tulleja tavarantuonnille. Toteutuessaan ne heikentävät myös Suomen talouskasvua. Vielä enemmän Suomen talouden kasvua haittaavat muiden maiden mahdolliset vastatoimet ja ...
Vuosityöajan pidennys vaikuttaa kilpailukykyyn – Euro ja talous
Laskelmien mukaan nopea tapa parantaa kustannuskilpailukykyä on lisätä vuosityöaikaa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luopumalla osasta arkipyhäpäiviä palkallisina vapaapäivinä.
Tietojenkäsittelypalvelut tärkeä osa Suomen palveluvientiä – Euro ja talous
Palveluviennin merkitys Suomelle on kasvanut nopeasti. Noin kolmannes viennin arvosta vuonna 2023 oli palveluvientiä. Suomen palveluvienti on keskittynyt melko harvalukuiseen joukkoon maita, tärkeimmä...
Vaihtoehtoislaskelma: Korkojen nousu hidastaa inflaatiota ja talouskasvua Suomessa – Euro ja talous
Suomessa vaihtuvakorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, mikä voimistaa rahapolitiikan vaikutuksia talouskasvuun ja inflaatioon hieman. Keskeistä on, minkä verran kotitalouksilla on taloudellista liikkum...
Ennuste on paras arviomme tulevasta – Euro ja talous
Monet talouteen liittyvät päätökset, niin isot kuin pienetkin, perustuvat odotuksiin tulevaisuudesta.
Kauppasodan kärjistyminen on merkittävä riski Suomen taloudelle – Euro ja talous
Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.
EKP uudisti rahapolitiikan toimeenpanon menettelyjä – Euro ja talous
Rahapolitiikan toimeenpanon keskeisin päämäärä on jatkossakin kyky ohjata lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitystä. Rahapolitiikan välineistöä käytetään edelleen joustavasti.
Teollisuus ei tue työn tuottavuuden kasvua entiseen tapaan – Euro ja talous
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Palkkojen nousun vaikutus tuotannon kokonaiskustannuksiin eri toimialoilla – Euro ja talous
Palkkojen nousu kotimarkkinatoimialoilla näkyy vientialoilla välituotteiden hintojen kautta ja vaikuttaa siten osaltaan vientialojen kustannuskilpailukykyyn.
Käteisen asema kaikille käyttökelpoisena maksuvälineenä kaipaa varmistusta – Euro ja talous
Suomessa tarvitaan sääntelyä varmistamaan käteisen asema yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä.
Onko vanhaan paluuta – rahapolitiikan toteutus ohjauskorkojen noustessa ja eurojärjestelmän taseen pienentyessä – Euro ja talous
Rahapolitiikan normalisoitumisen myötä EKP on käynnistänyt arvioinnin siitä, miten rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossa. Ohjataanko rahoituksen hintaa jatkossakin talletuskoron avulla? Entä kuinka pa...
Turha syyttää peiliä – arvioita euroalueen inflaatiotavoitteen onnistumisesta – Euro ja talous
Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa piakkoin uudistetun strategiansa. Keskeinen osa uudistusta on inflaatiotavoitteen määritelmän tarkentaminen.
Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa – Euro ja talous
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.