Taantumaa seuraa hidas toipuminen – Euro ja talous
BKT supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta.
Hidas tuottavuuskehitys haittaa viennin kasvua – Euro ja talous
Hidas tuottavuuskehitys nostaa kotimaisia tuotantokustannuksia ja haittaa vientiyritysten kilpailukykyä sekä talouden kasvua.
Jaa sivu – Euro ja talous
Olet jakamassa sivua: “Julkinen+velka+–+sillä+se+lähtee+millä+on+tullutkin?+–+Euro+ja+talous” Section 1 Nimesi * Sähköpostisi * Vastaanottajan sähköposti * Viesti Varmistus * Lähetä minulle kopio vies...
Suhdannenäkymä heikentynyt kesän jälkeen – Euro ja talous
Suomen BKT:n kasvu on jäämässä lähelle nollaa vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, kun kolmannella vuosineljänneksellä talous oli toipumassa vielä hyvin kevään pudotuksestaan.
IMF vastaa jäsenmaidensa kasvaneisiin rahoitustarpeisiin – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssodan, inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan kiristymisen seurauksena IMF:n jäsenmaiden tarve rahoitustuelle on kasvanut. Tukeakseen jäsenmaitaan IMF:n johtokunta hyväksyi maaliskuu...
Näin delegoin työtehtäväni tietokoneelle. Katso lähdekoodi! – Euro ja talous
Mitä digitalisaatio voisi tarkoittaa käytännössä ekonomistin työssä?
Tarjonnan pullonkaulat vaikuttavat talouteen laaja-alaisesti – Euro ja talous
Materiaali- ja konttipula vaikuttavat koko maailman ja siten myös Suomen talouteen. Tarjontahäiriöt hidastavat kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota.
Polarisaatio Suomen työmarkkinoilla – Euro ja talous
Tässä artikkelissa käsitellään työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa. Artikkelissa läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet etenkin 2000-luvulla.
Nyt on aika vahvistaa julkista taloutta ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä – Euro ja talous
Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.
Julkisen talouden arvio 2019 – Euro ja talous
Julkiseen talouteen tulisi kerätä puskureita silloin, kun taloustilanne ei ole erityisen huono. Se auttaisi kestävyysvajeen pienentämisessä ja tuleviin taantumiin varautumisessa.
Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu – Euro ja talous
Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.
Kestävyysvaje aiempaa arviota suurempi – Euro ja talous
Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on 4,7 prosenttia. Jos julkiset menot jäävät pitkällä aikavälillä tuloja suuremmiksi, julkinen velka alkaa ennen pitkää kasvaa hallitsemattomasti.
Korkea velkaantuneisuus ja globaalit kriisit hankaloittavat Afrikan maiden ilmastopolitiikkaa – Euro ja talous
2000-luvusta piti tulla Afrikan vuosisata. Vaikka viime vuosina kriisejä on kuitenkin ilmestynyt yksi toisensa jälkeen, eivät haasteet saa estää näkemästä Afrikan potentiaalia pidemmällä aikavälillä.
Julkisen talouden arvio 2020: Katse kohdistettava jo kriisin jälkeiseen aikaan – Euro ja talous
Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.
Talous kasvaa koronan varjossa – Euro ja talous
Suomen talous kasvaa 3,5 % vuonna 2021 ja 2,6 % vuonna 2022. Kasvua varjostavat tarjontahäiriöt, raaka-aineiden korkeat hinnat ja huonontuva koronatilanne. Nopea kasvu jää tilapäiseksi ja hidastuu vuo...
Skenaariomallinnus auttaa ilmastoriskien tunnistamisessa ja mittaamisessa – Euro ja talous
Ilmastonmuutos aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle riskejä. Erilaiset skenaariomallit ovat finanssisektorin ilmastoriskien mallintamisessa hyödyllisiä työkaluja.
Voiko kauppasota käynnistää globaalin talouskriisin? – Euro ja talous
Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen viime päivinä on herättänyt huolen globaalista taantumasta.
Julkisen talouden arvio joulukuussa 2016 – Euro ja talous
Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen näyttää keskipitkällä aikavälillä mahdolliselta. Julkisen talouden kestävyysongelma on silti edelleen ratkaisematta.
Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää – Euro ja talous
Suomen väestörakenne ja työvoiman ikärakenne muuttuvat, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Nuorempien heikkoa työllisyyttä on paikannut vanhempien ikäluokkien korkeampi työllisyysaste.