Asuntolainoja, korkoriskejä ja sähkökriisi – Kuinka Suomen kotitaloudet selviytyisivät iskuista? – Euro ja talous
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisiv...
Rahoitusolojen kiristyminen kasvattaa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riskejä – Euro ja talous
Euroalueen rahoitusjärjestelmä on ollut vakaa kevään pankkikuohunnasta huolimatta, mutta riskit ovat kasvaneet. Aiempaa tiukemmalla sääntelyllä ja valvonnalla on vahvistettu eurooppalaisten pankkien k...
Taloussuhdanne ja toimiala vaikuttavat yritysten luottoriskiin – Euro ja talous
Suomalaiset pankit ovat myöntäneet suhteellisen vähän luottoja kaikkein konkurssiherkimmille toimialoille. Se pienentää osaltaan pankkien yritysluottotappioiden riskiä.
Kansallisina koronatukina myönnettiin kaikkiaan n. 1 300 miljardia euroa Euroopassa vuonna 2020 – Euro ja talous
Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla. K...
Otso Manninen – Euro ja talous
Otso Manninen työskentelee vanhempana ekonomistina rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolla.
Korkojen nousu alkaa nyt tuntua – Euro ja talous
Erityisesti voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoitomenot ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan.
Korkojen voimakas nousu rasittaa asuntovelallisia – Euro ja talous
Uusiin asuntolainoihin on otettu aiempaa vähemmän korkosuojauksia. Kaikkein velkaisimmat lainanhakijat käyttävät kaikkein vähiten korkosuojauksia.
Asuntojen hinnat laskussa – miksi ja mihin kaikkeen se voi vaikuttaa? – Euro ja talous
Asuntojen hintojen lasku vaikuttaa monin tavoin talouteen ja rahoitusjärjestelmään. Hyytyvä asuntokauppa lykkää asuntotuotantoa ja koettelee rakennusalaa. Asuntovarallisuuden arvon lasku pienentää kot...
Pandemia varjostaa edelleen Euroopan pankkien luottoriskinäkymiä – Euro ja talous
Korona on kurittanut pankkeja pelättyä vähemmän. Järjestämättömien lainojen kasvu heikentäisi pankkien luototuskykyä. Järjestämättömien lainojen vähentämiseksi on ehdotettu useita erilaisia keinoja.
Taloyhtiölainojen riskit kasvavat – sääntelyuudistukset rajoittavat yhtiölainojen käyttöä jatkossa – Euro ja talous
Kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut velkaantuminen taloyhtiöiden kautta on huolestuttanut viranomaisia. Taloyhtiölainan osuus uusien asuntojen rahoituksessa on yhä suuri, mutta uusi sääntely alkaa...
Miten muuttuvan lisäpääomavaatimuksen käyttöä voitaisiin kehittää Suomessa? – Euro ja talous
Pankeille tulisi voida Suomessa asettaa muuttuva lisäpääomavaatimus jo ennen luottosuhdanteen ylikuumenemista. Sen ansiosta viranomaiset voisivat alentaa kriisitilanteissa tarvittaessa pankkien vakava...
Koronasokki heikentää euroalueen pankkien kannattavuutta entisestään – Euro ja talous
Koronapandemia heikentää entisestään pankkien lyhyen aikavälin kannattavuutta. Viranomais- ja keskuspankkitoimenpiteillä hillitään rahoituskustannusten nousua ja tuetaan luotonantokykyä.
Korkojen nousu testaa velallisten, sijoittajien ja rahoitusjärjestelmän kestävyyttä – Euro ja talous
Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan ennen sellaisessa tilanteessa, jossa korot nousevat näin nopeasti. Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana kansainvälisten rahoitusmar...
EKP:n tuleva viitekorko ESTER on toimialan suositus eonian korvaajaksi – Euro ja talous
Eonia-korko tarvitsee korvaajan – ja pian. ESTER on vahvoilla sen seuraajaksi.
Vienti varjostaa kasvua – Euro ja talous
Viennin kehitystä varjostaa maailmankaupan kasvun hidastuminen ja siihen liittyvä epävarmuus. Viennin arvo oli tammikuussa yli 10 % pienempi kuin vuotta aiemmin.
Fiskaalinen devalvaatio vai hallituksen kilpailukykypaketti? – Euro ja talous
Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?
Kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarve on 10–15 % – Euro ja talous
Suomen viennistä on hävinnyt viidennes ja teollisuudesta 100 000 työpaikkaa. Yksi syy on kustannusten nousu.
Kuinka paljon kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua? – Euro ja talous
Noussut kustannustaso on ongelma Suomen taloudelle. Kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarvetta voi arvioida vaihtotaseen ja teollisuuden työllisyyden avulla.
Marraskuun talouskatsaus: Luottamus hiipuu ja kasvu hidastuu – Euro ja talous
Suomen talouskasvu on jatkunut suhteellisen vireänä viime kuukausina. Kuluttajien ja teollisuuden luottamus talouteen kuitenkin vajoaa.
Talouskasvun versot harvassa – Euro ja talous
Bruttokansantuote kääntyi kasvuun, mutta merkittävää suhdannekäännettä antaa yhä odottaa. Hallituksen säästötavoitteiden toteutuminen on karkaamassa yhä kauemmaksi.