Pankkien rakennemuutokset näkyvät jo tilastoissa – Euro ja talous
Suomen pankkisektorin taseen rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos, jota voidaan nyt ensimmäistä kertaa havainnollistaa myös tilastojen valossa.
Asuntojen hintojen ja velkaantuneisuuden erot suuria Suomen sisällä – Euro ja talous
Asuntovelat ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla.
Ennustetaulukot vuosille 2022–2025 (joulukuu 2022) – Euro ja talous
Suomen talous kasvaa 1,9 % vuonna 2022. Vuonna 2023 ja BKT supistuu 0,5 %. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024. Vuonna 2025 talouden kasvu on 1,5 %.
Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä – Euro ja talous
Suomessa asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös kotitalouksien velkaantuneisuus ja varallisuuden ...
Nordean kotipaikka siirtyi Suomeen – pankkisektori kasvoi yhdeksi Euroopan suurimmista – Euro ja talous
Suomen pankkisektorin koko kasvoi merkittävästi Nordea-konsernin kotipaikan siirryttyä lokakuussa Ruotsista Suomeen. Suomen Pankin arvion mukaan pankkisektorin koko kasvoi nelinkertaiseksi suhteessa B...
Generatiivinen tekoäly voi mullistaa rahoitussektoria – Euro ja talous
Generatiivisen tekoälyn on povattu tuovan suuria hyötyjä yhteiskuntaan, työelämään ja tuottavuuteen. Tekoälyä voidaan hyödyntää muun muassa operatiivisten tehokkuushyötyjen saavuttamiseen, riskienhall...
Rahoitusvakauden vahtikoira murisee suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta – Euro ja talous
Euroopan järjestelmäriskikomitea suosittelee, että Suomessa lainanantajaa vaadittaisiin uutta lainaa myöntäessään ottamaan huomioon lainanhakijan kokonaisvelkojen määrä.
Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä – Euro ja talous
Korona ei ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Huolta herättää kuitenkin kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus, joka voi uhata Suomen kykyä selvitä tulevista talouskri...
Pörssinoteeratut rahastot vaativat sijoittajalta tarkkuutta – Euro ja talous
Pörssinoteerattujen rahastojen, ns. ETF-rahastojen, nopeaa kasvua on kuvailtu varainhoitosektorin hiljaiseksi vallankumoukseksi. Ennen finanssikriisiä ETF-rahastojen markkinat olivat hyvin erilaiset k...
Vihreän rahoituksen sääntely turvaa tulevaisuuttamme – Euro ja talous
Ilmastonmuutos ja vihreä rahoitus ovat päivän polttavia puheenaiheita myös finanssisektorilla. Vihreällä rahoituksella tarkoitetaan rahoitustoimintaa, -tuotteita tai -palveluita, joilla pyritään edist...
Ennätysmäärä luottoja suomalaisille pankeille – Euro ja talous
Suomen Pankki myöntää suomalaisille pankeille luottoja vakuuksia vastaan. Koronakriisissä luotoilla on tuettu pankkien edellytyksiä lainata rahaa yrityksille ja kotitalouksille. Kysyntä on Suomessakin...
EU nousee Euroopan suurimpien liikkeeseenlaskijoiden joukkoon – Euro ja talous
EU hakee pääomamarkkinoilta yhteistä velkaa huomattavan määrän, jonka seurauksena EU:sta tulee yksi Euroopan suurimmista velkapapereiden liikkeeseenlaskijoista tulevien vuosien aikana.
Ruplan ja öljynhinnan kohtalonyhteys – totta vai tarua? – Euro ja talous
Ruplan kellutuksen seurauksena valuuttakurssin muutokset seurasivat melko tarkkaan raakaöljyn hinnanmuutoksia. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteys näyttää heikentyneen.
Ennustetaulukot vuosille 2022–2024 (kesäkuu 2022) – Euro ja talous
Suomen talous kasvaa 1,7 % vuonna 2022, mutta kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin vuonna 2023 sodan vaikutusten vuoksi.
Valko-Venäjä tasapainoilee Venäjän ja EU:n välillä – Euro ja talous
Reittikoneen pakottaminen Minskin kentälle oppositioaktivisti Raman Pratasevitsin pidättämiseksi voimisti keskustelua talouspakotteiden kohdistamisesta Valko-Venäjää kohtaan.
Kolme kysymystä kaasusta – Euro ja talous
Miksi kaasunhinta on nyt niin korkealla? Miksi putkikaasun tuonti Venäjältä ei kasvanut vuonna 2021? Katkeaako kaasuntulo Venäjältä?
Suomella vaikeuksia puolustaa markkinaosuuksia nopeasti kasvavilla markkinoilla – Euro ja talous
Suomen viennin markkinaosuus maailmankaupasta on finanssikriisistä lähtien jatkuvasti pienentynyt. Missä määrin markkinaosuuden kutistumista selittää tavaraviennin rakenne?
Vihreitä versoja taloudessa – Euro ja talous
Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat hieman aiempaa positiivisemmat.
Koronakäänteen epävarmuus ei koske vain ennusteita, vaan myös nykytilanteen arviointia – Euro ja talous
Talouden jyrkässä suhdannekäänteessä, kuten koronan aiheuttamassa taantumassa, edes talouden nykytilan arviointi ei ole helppoa.
Lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat heikentyneet rajusti Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa – Euro ja talous
Suomen, Ruotsin ja Saksan taloudet heikentyivät lähes samanaikaisesti maaliskuussa. Uusimmissa indikaattoreissa näkyy piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus jarruttaa toipumista.