The Bank of Finland and international cooperation – Bank of Finland's Annual Report 2019
Jump to content Annual Report 2019 Annual Report 2025Annual Report 2024Annual Report 2023Annual Report 2022Annual Report 2021Annual Report 2020Annual Report 2019Annual Report 2018 In English SuomeksiP...
Olli Rehn, direktionens ordförande – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Tuomas Välimäki, direktionsmedlem – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Diagram 9. Centralbanksinlåning i Finlands Bank – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Digram 6. Bankernas inlåning i Eurosystemet: genomsnitt enligt uppfyllandeperiod – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Diagram 7. Säkerheter som lämnats till Eurosystemet – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Digram 8. Säkerheter som lämnats till Finlands Bank (genomsnitt 2020) – Finlands Banks årsberättelse 2020
Hoppa till innehåll Årsberättelse 2020 Årsberättelse 2025Årsberättelse 2024Årsberättelse 2023Årsberättelse 2022Årsberättelse 2021Årsberättelse 2020Årsberättelse 2019Årsberättelse 2018 På svenska In En...
Vakuutusyhtiöt suursijoittajina mahdollinen järjestelmäriskin lähde – Euro ja talous
Vakuutusyhtiöiden rooli suursijoittajina voi aiheuttaa markkinahäiriöitä, jos yhtiöiden on turvauduttava pakkomyynteihin.
Keskuspankit viestivät aikaisempaa monipuolisemmin – Euro ja talous
Keskuspankkien viestintää on parjattu etäiseksi ja asiantuntijoille suunnatuksi koodikieleksi. Mutta voivatko keskuspankit muuttua?
Rahapolitiikka tukee talouden elpymistä – työllisyyden näkymä silti heikko – Euro ja talous
Elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle tulee hyödyntää tehokkaasti talouden uudistamiseksi koko euroalueella. Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu nojaavat lopulta kykyymme uudis...
Makrovakausvälineistöä tulisi täydentää Suomessa ja Euroopassa – Euro ja talous
Kriisien estämiseksi viranomaisilla tulisi olla nykyistä monipuolisemmat keinot vahvistaa pankkien vakavaraisuutta ja tehokkaammat keinot jarruttaa luotonannon liiallista kiihtymistä.
Työ pankkiunionin viimeistelemiseksi etenee – Euro ja talous
Yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä pienentäisi talletuspakojen uhkaa.
Eurojärjestelmä haluaa mahdollistaa pikamaksujen välittämisen koko Euroopassa – Euro ja talous
Eurojärjestelmän vähittäismaksustrategia tähtää tasa-arvoisen toimintaympäristön luomiseen eurooppalaisille toimijoille tukemalla esimerkiksi kilpailukykyistä maksujenvälityksen infrastruktuuria.
Suomi jäänyt ulkomaisissa investoinneissa – Euro ja talous
Investointien vähyys ei näytä johtuvan yksin heikosta taloussuhdanteesta. Suomi ei pitkälläkään aikavälillä ole houkutellut ulkomaisia suoria sijoituksia samassa määrin kuin muut samantyyppiset maat, ...
Lainanottajien, pankkien ja maksujärjestelmien kriisinkestävyyttä on vahvistettava – Euro ja talous
Kotitalouksien velkaantumiselle tulee asettaa rajoja kuten velkakatto, ja pankkien kyky kestää kriisejä pitää saada paremmaksi. Lisäksi pankkien tulee riittävästi varautua kyberriskeihin.
Geopolitiikka haastaa myös keskuspankkeja – Euro ja talous
Keskeisten talousalueiden keskuspankkijohtajien puheissa on vuonna 2023 korostunut toimintaympäristön poikkeuksellinen epävarmuus.
Matalat korot elvyttävät mutta voivat myös luoda riskejä – Euro ja talous
Elvyttävä rahapolitiikka on välttämätöntä hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta. Se voi kuitenkin luoda riskejä rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.
Finanssikriisien ehkäisyyn tarvitaan lisää keinoja – Euro ja talous
Viranomaiset tarvitsevat käyttöönsä uusia keinoja, joilla turvataan pankkisektorin vakavaraisuus ja estetään asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen.
Suuri seteliuudistus loppusuoralla – Euro ja talous
Tänään 28.5.2019 otettiin käyttöön uudet 100 ja 200 euron setelit, ja samalla saatetiin valtava seteliuudistus maaliin.
Keskuspankkirahoitusta ennätyksellisen kevein ehdoin – Euro ja talous
EKP:n neuvosto päätti maaliskuussa 2016 kattavasta rahapolitiikan paketista. Eurojärjestelmä tarjoaa pankeille nyt uutta, erittäin pitkää rahoitusta vakuuksia vastaan.