Kvanttilaskenta uusien innovaatioiden lähteenä finanssimarkkinoilla – Euro ja talous
Kvanttitietokoneet ja kvanttilaskenta lupaavat merkittäviä edistysaskelia tietokoneiden kyvykkyyksiin. Miten tämä uusi teknologia vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin?
Suomen naapurimaat suitsivat asuntoluotonantoaan – Euro ja talous
Naapurimaiden lainakattosäännökset ovat tiukempia kuin Suomessa kesällä 2016 voimaan tuleva lainakatto.
Talous taantumassa ja toipuminen takkuaa – Euro ja talous
Suomen talous on taantumassa. Ensi vuoden kehitys näyttää vielä heikolta. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin odotetusti hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut.
Miten asuntojen hintakuplien syntyä voidaan jarruttaa? – Euro ja talous
Erilaisilla välineillä voitaisiin hillitä asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen vaarallista kasvua.
Talous talvihorroksessa – Euro ja talous
Talouden vaisu kehitys jatkuu vuonna 2023, sillä nopean inflaation ja korkojen nousun vaikutukset välittyvät talouteen viipeellä.
Kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen tärkeää, kun kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään uusiksi – Euro ja talous
Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat...
Talouskasvu tyrehtyy energiakriisiin – Euro ja talous
Talouden suhdanne heikkenee Suomessa vahvan alkuvuoden jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa.
Suomen Pankki toteuttaa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa Suomessa – Euro ja talous
Suomessa rahapolitiikkaa toteuttaa Suomen Pankki. Rahapolitiikkaa on perinteisesti ohjattu ohjauskorkoa säätelemällä. Nykyään keskuspankit vauhdittavat taloutta edullisilla luotoilla pankeille ja arvo...
Suomen Pankin hackathon – Miltä digitaalinen keskuspankkiraha voisi näyttää euroalueella? – Euro ja talous
Digitaalinen keskuspankkiraha olisi julkisen toimijan tarjoama vaihtoehto sähköiseen maksamiseen. Hackathon-harjoituksessa määriteltiin tavoitteeksi turvallisten peruspankkipalvelujen tarjoaminen koko...
Yritysten maksuvaikeudet koronapandemiassa − laskelmia yritysai-neistolla – Euro ja talous
Koronan taloudellisten vaikutusten etulinjassa ovat yritykset. Kriisi on osunut niihin nopeasti ja laaja-alaisesti. Pandemian ja rajoitustoimien vaikutukset maksukykyyn eroavat kuitenkin toimialojen j...
Kuinka riippuvainen Suomi on tuontienergiasta? – Euro ja talous
Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva. Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä.
Mitä Pandoran paperit kertovat Venäjän taloudesta – ja mitä ne eivät kerro? – Euro ja talous
Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työt...
Sota taittaa talouden toipumisen – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssota heikentää Suomen talouden näkymiä. Sota myös vauhdittaa entisestään inflaatiota. Talouden epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät kulutusta ja investointeja.
Onko Yhdysvaltain kiihtynyt inflaatio tullut jäädäkseen? – Euro ja talous
Yhdysvaltain inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja t...
Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät vaimeat – Euro ja talous
Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.
Matalan tuottavuuden yrityksiä runsaasti Suomessa – Euro ja talous
Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.
Työn tuottavuuden heikkouteen monia syitä – Euro ja talous
Tuottavuuden heikko kehitys johtuu talouden rakenteen muutoksista, kuten elektroniikkateollisuuden painoarvon pienentymisestä, sekä toimialojen sisäisen tuottavuuskasvun hidastumisesta.
Julkisen talouden arvio 2018: Otollinen aika vahvistaa julkisen talouden puskureita – Euro ja talous
Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.
Julkisen talouden arvio 2017: Positiivinen yleisvire ei korjaa julkisen talouden rakenteellisia ongelmia – Euro ja talous
Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.
Julkinen talous kannatellut yrityksiä ja kotitalouksia koronakriisissä – Euro ja talous
Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.