Kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen tärkeää, kun kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään uusiksi – Euro ja talous
Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat...
Talouskasvu tyrehtyy energiakriisiin – Euro ja talous
Talouden suhdanne heikkenee Suomessa vahvan alkuvuoden jälkeen. Energiakriisi ja inflaation kiihtyminen ovat kasvattaneet taantuman uhkaa.
Suomen Pankki toteuttaa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa Suomessa – Euro ja talous
Suomessa rahapolitiikkaa toteuttaa Suomen Pankki. Rahapolitiikkaa on perinteisesti ohjattu ohjauskorkoa säätelemällä. Nykyään keskuspankit vauhdittavat taloutta edullisilla luotoilla pankeille ja arvo...
Suomen Pankin hackathon – Miltä digitaalinen keskuspankkiraha voisi näyttää euroalueella? – Euro ja talous
Digitaalinen keskuspankkiraha olisi julkisen toimijan tarjoama vaihtoehto sähköiseen maksamiseen. Hackathon-harjoituksessa määriteltiin tavoitteeksi turvallisten peruspankkipalvelujen tarjoaminen koko...
Yritysten maksuvaikeudet koronapandemiassa − laskelmia yritysai-neistolla – Euro ja talous
Koronan taloudellisten vaikutusten etulinjassa ovat yritykset. Kriisi on osunut niihin nopeasti ja laaja-alaisesti. Pandemian ja rajoitustoimien vaikutukset maksukykyyn eroavat kuitenkin toimialojen j...
Kuinka riippuvainen Suomi on tuontienergiasta? – Euro ja talous
Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva. Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä.
Mitä Pandoran paperit kertovat Venäjän taloudesta – ja mitä ne eivät kerro? – Euro ja talous
Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työt...
Sota taittaa talouden toipumisen – Euro ja talous
Venäjän hyökkäyssota heikentää Suomen talouden näkymiä. Sota myös vauhdittaa entisestään inflaatiota. Talouden epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät kulutusta ja investointeja.
Onko Yhdysvaltain kiihtynyt inflaatio tullut jäädäkseen? – Euro ja talous
Yhdysvaltain inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja t...
Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät vaimeat – Euro ja talous
Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.
Matalan tuottavuuden yrityksiä runsaasti Suomessa – Euro ja talous
Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.
Työn tuottavuuden heikkouteen monia syitä – Euro ja talous
Tuottavuuden heikko kehitys johtuu talouden rakenteen muutoksista, kuten elektroniikkateollisuuden painoarvon pienentymisestä, sekä toimialojen sisäisen tuottavuuskasvun hidastumisesta.
Julkisen talouden arvio 2018: Otollinen aika vahvistaa julkisen talouden puskureita – Euro ja talous
Nopean kasvun vuosina tulisi vahvistaa pahan päivän puskureita, jotta tulevia taantumia ja muita ikäviä yllätyksiä varten olisi elvytysvaraa.
Julkisen talouden arvio 2017: Positiivinen yleisvire ei korjaa julkisen talouden rakenteellisia ongelmia – Euro ja talous
Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän lasku rajoittaa talouskasvua. Kestävyysvaje jää 3 prosenttiin BKT:stä.
Julkinen talous kannatellut yrityksiä ja kotitalouksia koronakriisissä – Euro ja talous
Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.
Julkisen talouden suunnanmuutos odotettuakin vaikeampaa – Euro ja talous
Julkisen talouden suunnanmuutos on osoittautunut odotettuakin vaikeammaksi. Hallitus suunnittelee julkisiin menoihin suuria säästöjä, mutta niistä huolimatta menot pysyvät lähivuosina tuloja suurempin...
Kriisien kuluttamaa julkista taloutta vahvistettava – Euro ja talous
Suomen julkinen talous on viime vuosina ajautunut kriisistä kriisiin. Velkasuhde on kasvanut lähes yhtä jaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevis...
Suomen uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta – Euro ja talous
Talouskasvu jää 2021–2040 n. 1,2 prosenttiin vuodessa ja sitten hidastuu. Inhimillinen pääoma uhkaa vähentyä 2040-luvulta alkaen. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja työllisyyte...
Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota – Euro ja talous
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousva...
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä – Euro ja talous
Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu...