Julkisen talouden suunnanmuutos odotettuakin vaikeampaa – Euro ja talous
Julkisen talouden suunnanmuutos on osoittautunut odotettuakin vaikeammaksi. Hallitus suunnittelee julkisiin menoihin suuria säästöjä, mutta niistä huolimatta menot pysyvät lähivuosina tuloja suurempin...
Kriisien kuluttamaa julkista taloutta vahvistettava – Euro ja talous
Suomen julkinen talous on viime vuosina ajautunut kriisistä kriisiin. Velkasuhde on kasvanut lähes yhtä jaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevis...
Suomen uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta – Euro ja talous
Talouskasvu jää 2021–2040 n. 1,2 prosenttiin vuodessa ja sitten hidastuu. Inhimillinen pääoma uhkaa vähentyä 2040-luvulta alkaen. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja työllisyyte...
Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota – Euro ja talous
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousva...
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä – Euro ja talous
Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu...
NGFS:n analyysimallit auttavat konkretisoimaan rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien vaikutuksia – Euro ja talous
Rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien analysoinnin lisäksi skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi sektorikohtaisiin, arvopaperilajikohtaisiin tai yritystasoon kohdistuviin vaikutusarvioihin.
Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa – Euro ja talous
Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa
Luontokato uhkana rahoitusmarkkinoiden vakaudelle – Euro ja talous
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos.
Vaihtoehtoislaskelma: Jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan, se edellyttää huomattavasti nopeampaa talouskasvua – Euro ja talous
Mikäli talouskasvu jää lähivuosina vajaan puolentoista prosentin tuntumaan, 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on epätodennäköistä.
Ovatko markkinoiden inflaatio-odotukset voimistuneet? – Euro ja talous
Inflaatioswapien pohjalta arvioituna euroalueen inflaatio-odotukset ovat kasvaneet. Inflaatioswapien tulkinta ei kuitenkaan ole suoraviivaista, koska esimerkiksi swapien hinnoitteluun vaikuttaa niiden...
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa – Euro ja talous
Suomen talouskasvu hidastuu seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvu on hidastunut myös euroalueella sekä muualla maailmassa. Edellytyksiä Suomen talouden kasvulle on kuitenkin yhä olemassa.
Pääkirjoitus: Julkiseen talouteen tarvitaan lisää liikkumavaraa – Euro ja talous
Julkista taloutta tulee vahvistaa aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa.
Poliittiset muutokset lisäävät maailmantalouden näkymien epävarmuutta – Euro ja talous
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 2017–2019 reilun 3 prosentin vauhtia eli hieman nopeammin kuin 2016.
Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia – Euro ja talous
Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta ja kasvun odotetaan jatkuvan. Maailmantalouden kehitykseen vaikuttaa Yhdysvaltojen uuden hallinnon talouspolitiikka. Protektionististen to...
Väliaikaiset tekijät ovat kiihdyttäneet euroalueen inflaatiota – Euro ja talous
Inflaatio on viime aikoina kiihtynyt pitkälti öljyn hinnan nousun vuoksi. Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitystä arvioitaessa on hyvä tarkastella pohjainflaatiota, joka kuvastaa euroalueen sisäisiä ...
Eriarvoisuuden vähentäminen tukee kasvua – Euro ja talous
Eriarvoisuuden lisääntyminen ja sen merkitys talouden aktiviteetille on ollut pinnalla. Keskustelua on siivittänyt viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut tuntuva tuloerojen kasvu.
Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet – Euro ja talous
Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.
Kotitalouksien reaalitulojen kasvu pysähtynyt – Euro ja talous
Kotitalouksien reaaliansioiden ja siten myös kysynnän kasvun hiipumista selittää keskeisimmin kokonaistuottavuuden ja pääomakannan kasvun hidastuminen.
Suomen itsenäistyminen ja Suomen Pankki – Euro ja talous
Suomen Pankki, joka on perustettu vuonna 1811, on paljon vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Suomen autonominen asema keisarikunnassa vahvistui, kun Suomi sai oman rahayksikkönsä markan vuonna 1860.
Juanin kurssi määräytyy jatkossa enemmän markkinoilla – Euro ja talous
Kiinan talous on kehittynyt huimaa vauhtia parin viime vuosikymmenen aikana. Saattaa olla, että dollariin sidotun juanin politiikka alkaa tulla tiensä päähän.