Suurimmat kansainväliset vakausuhat kohdistuvat arvopaperimarkkinoihin – Euro ja talous
Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus lisääntyy. Pidemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin ...
Pitäisikö rahoitusmarkkinoiden matalasta volatiliteetista huolestua? – Euro ja talous
Rahoitusmarkkinoiden hintojen vaihtelu on ollut varsin pientä sekä maantieteellisesti että eri markkinoiden välillä. Pitkään jatkuessaan matala volatiliteetti voi lisätä riskinottoa ja heikentää rahoi...
Dollaririippuvuus luo globaaliin rahoitusjärjestelmään riskin – Euro ja talous
Suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa.
Hidastivatko pandemia-ajan lomautukset tuottavuuskasvua? – Euro ja talous
Koronapandemian alkuvaiheessa monessa Euroopan maassa käytettiin jonkinlaista lomautusjärjestelmää, jolla pyrittiin estämään työsuhteiden katkeaminen. Näin yritettiin välttää mahdollisesti pitkittyväs...
Venäjä valmistelee ensi vuoden budjettia epävarmoissa tunnelmissa – Euro ja talous
Venäjän hallitus hyväksyi torstaina 8.10. vuoden 2016 federaatiobudjettiehdotuksen.
Kädet dataan - uutta tietoa makrovakausvälineiden käytöstä eri maissa – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen. Uudet tietolähteet antavat aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan makrovakausvälineiden kä...
Makrovakauspolitiikka vakiintuu Euroopan unionissa – Euro ja talous
Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.
Dollarin valta-aseman vuoksi Yhdysvaltojen riskit ovat muidenkin riskejä – Euro ja talous
Dollarin dominoiva asema altistaa muut maat USAn talouden ja politiikan muutoksille. Koska realistisia kilpailijavaluuttoja ei ole, dollarin valta-asemaan ei ole lähiaikoina näkyvissä muutosta.
Inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö – Euro ja talous
Inflaatio on rahataloudellinen ilmiö aina ja kaikkialla, mutta se ei ole riippumaton finanssipolitiikasta.
Käteistä kerrytetään kriisiaikoina – Suomessa vankka luottamus maksamisen ja rahahuollon toimivuuteen – Euro ja talous
Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuit...
Kaksoisvaje kurittaa Suomen taloutta – Euro ja talous
Finanssipolitiikan toimet on kohdennettava niin, että ne piristävät tulevaa talouskasvua, vaikka se tulisi lyhyen aikavälin kasvun kustannuksella.
Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi – Euro ja talous
Lähi- ja mobiilimaksaminen ovat lisänneet suosiotaan koronan aikana. Käteistä käyttävät kuitenkin yhä monet ja sitä tarvitaan esimerkiksi sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.
Uudet yritykset lisäävät tuottavuutta, talouskasvua ja työllisyyttä – Euro ja talous
Suomessa toimii satojatuhansia yrityksiä, jotka vastaavat valtaosasta Suomen 2,5 miljoonasta työpaikasta ja bruttokansantuotteesta.
Käteisen saatavuudessa isoja alueellisia eroja Suomessa – Euro ja talous
Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalve...
Arvio ennustepoikkeamista – Euro ja talous
Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.
Käteisen jakelussa panostetaan vastuullisuuteen – Euro ja talous
Käteisen kuljetukset vaativat energiaa ja aiheuttavat päästöjä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Suomen ammattimaisessa käteisen käsittelyssä on viime vuosina tehty merkittäviä rakenteel...
Suomi harmaantuu – heikkeneekö rahapolitiikan teho? – Euro ja talous
Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.
Suomen uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta – Euro ja talous
Talouskasvu jää 2021–2040 n. 1,2 prosenttiin vuodessa ja sitten hidastuu. Inhimillinen pääoma uhkaa vähentyä 2040-luvulta alkaen. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja työllisyyte...
Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota – Euro ja talous
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousva...
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä – Euro ja talous
Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu...