Kädet dataan - uutta tietoa makrovakausvälineiden käytöstä eri maissa – Euro ja talous
Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen. Uudet tietolähteet antavat aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan makrovakausvälineiden kä...
Makrovakauspolitiikka vakiintuu Euroopan unionissa – Euro ja talous
Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.
Dollarin valta-aseman vuoksi Yhdysvaltojen riskit ovat muidenkin riskejä – Euro ja talous
Dollarin dominoiva asema altistaa muut maat USAn talouden ja politiikan muutoksille. Koska realistisia kilpailijavaluuttoja ei ole, dollarin valta-asemaan ei ole lähiaikoina näkyvissä muutosta.
Inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö – Euro ja talous
Inflaatio on rahataloudellinen ilmiö aina ja kaikkialla, mutta se ei ole riippumaton finanssipolitiikasta.
Käteistä kerrytetään kriisiaikoina – Suomessa vankka luottamus maksamisen ja rahahuollon toimivuuteen – Euro ja talous
Euroalueella ja myös globaalisti käteisen liikkeeseen lasku on koronapandemian aikana suurimmassa osassa maita kiihtynyt. Koronapandemian aikana keskeisin motiivi käteisvarantojen kasvulle näytti kuit...
Kaksoisvaje kurittaa Suomen taloutta – Euro ja talous
Finanssipolitiikan toimet on kohdennettava niin, että ne piristävät tulevaa talouskasvua, vaikka se tulisi lyhyen aikavälin kasvun kustannuksella.
Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi – Euro ja talous
Lähi- ja mobiilimaksaminen ovat lisänneet suosiotaan koronan aikana. Käteistä käyttävät kuitenkin yhä monet ja sitä tarvitaan esimerkiksi sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.
Uudet yritykset lisäävät tuottavuutta, talouskasvua ja työllisyyttä – Euro ja talous
Suomessa toimii satojatuhansia yrityksiä, jotka vastaavat valtaosasta Suomen 2,5 miljoonasta työpaikasta ja bruttokansantuotteesta.
Käteisen saatavuudessa isoja alueellisia eroja Suomessa – Euro ja talous
Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalve...
Arvio ennustepoikkeamista – Euro ja talous
Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.
Käteisen jakelussa panostetaan vastuullisuuteen – Euro ja talous
Käteisen kuljetukset vaativat energiaa ja aiheuttavat päästöjä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Suomen ammattimaisessa käteisen käsittelyssä on viime vuosina tehty merkittäviä rakenteel...
Suomi harmaantuu – heikkeneekö rahapolitiikan teho? – Euro ja talous
Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.
Suomen uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta – Euro ja talous
Talouskasvu jää 2021–2040 n. 1,2 prosenttiin vuodessa ja sitten hidastuu. Inhimillinen pääoma uhkaa vähentyä 2040-luvulta alkaen. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja työllisyyte...
Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota – Euro ja talous
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousva...
Vaihtotase pysyy alijäämäisenä – Euro ja talous
Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu...
Valtioiden hallittu velkajärjestely esillä EMUn kehittämiskeskusteluissa – Euro ja talous
Asiantuntijaryhmä ehdottaa euroalueen rahoitusjärjestelmän arkkitehtuuria muutettavaksi niin, että jäsenvaltion hallittu velkajärjestely olisi mahdollinen.
Miten euroalueella ylläpidetään samanaikaisesti sekä hinta- että rahoitusvakautta? – Euro ja talous
Kevyen rahapolitiikan epäsuotuisia sivuvaikutuksia on vaikea täysin estää. Nykytilanteessa talouskasvun voimistuminen rahapolitiikan avulla tukee kuitenkin myös rahoitusjärjestelmän vakautta.
NGFS:n analyysimallit auttavat konkretisoimaan rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien vaikutuksia – Euro ja talous
Rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien analysoinnin lisäksi skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi sektorikohtaisiin, arvopaperilajikohtaisiin tai yritystasoon kohdistuviin vaikutusarvioihin.
Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa – Euro ja talous
Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa
Luontokato uhkana rahoitusmarkkinoiden vakaudelle – Euro ja talous
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos.