Haku

Kaksoisvaje kurittaa Suomen taloutta – Euro ja talous

Finanssipolitiikan toimet on kohdennettava niin, että ne piristävät tulevaa talouskasvua, vaikka se tulisi lyhyen aikavälin kasvun kustannuksella.

Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi – Euro ja talous

Lähi- ja mobiilimaksaminen ovat lisänneet suosiotaan koronan aikana. Käteistä käyttävät kuitenkin yhä monet ja sitä tarvitaan esimerkiksi sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.

Uudet yritykset lisäävät tuottavuutta, talouskasvua ja työllisyyttä – Euro ja talous

Suomessa toimii satojatuhansia yrityksiä, jotka vastaavat valtaosasta Suomen 2,5 miljoonasta työpaikasta ja bruttokansantuotteesta.

Käteisen saatavuudessa isoja alueellisia eroja Suomessa – Euro ja talous

Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalve...

Arvio ennustepoikkeamista – Euro ja talous

Arvioinnin kohteena ollut ajanjakso 2004 - 2017 on ollut erittäin haasteellinen ennustamisen kannalta.

Käteisen jakelussa panostetaan vastuullisuuteen – Euro ja talous

Käteisen kuljetukset vaativat energiaa ja aiheuttavat päästöjä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Suomen ammattimaisessa käteisen käsittelyssä on viime vuosina tehty merkittäviä rakenteel...

Suomi harmaantuu – heikkeneekö rahapolitiikan teho? – Euro ja talous

Ikääntyvät käyttävät lisätuloistaan kulutukseen vähemmän kuin nuoret. Väestön ikääntyminen voikin heikentää korkomuutosten vaikutusta taloudessa.

Suomen uuden pitkän aikavälin ennusteen mukaan kasvu näyttää entistä vaisummalta – Euro ja talous

Talouskasvu jää 2021–2040 n. 1,2 prosenttiin vuodessa ja sitten hidastuu. Inhimillinen pääoma uhkaa vähentyä 2040-luvulta alkaen. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja työllisyyte...

Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota – Euro ja talous

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Kahdessa skenaariolaskelmassa sota Ukrainassa kiihdyttää inflaatiota ja heikentää talouskasvua kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Talousva...

Vaihtotase pysyy alijäämäisenä – Euro ja talous

Varsinkin energian hinta heiluttaa vaihtotasetta. Kotimaisen sähköntuotannon lisääntyminen ei yksin riitä kääntämään energiatasetta ylijäämäiseksi. Palvelutaseen syvä alijäämä ei välttämättä korjaannu...

Valtioiden hallittu velkajärjestely esillä EMUn kehittämiskeskusteluissa – Euro ja talous

Asiantuntijaryhmä ehdottaa euroalueen rahoitusjärjestelmän arkkitehtuuria muutettavaksi niin, että jäsenvaltion hallittu velkajärjestely olisi mahdollinen.

Miten euroalueella ylläpidetään samanaikaisesti sekä hinta- että rahoitusvakautta? – Euro ja talous

Kevyen rahapolitiikan epäsuotuisia sivuvaikutuksia on vaikea täysin estää. Nykytilanteessa talouskasvun voimistuminen rahapolitiikan avulla tukee kuitenkin myös rahoitusjärjestelmän vakautta.

NGFS:n analyysimallit auttavat konkretisoimaan rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien vaikutuksia – Euro ja talous

Rahoitusjärjestelmän ilmastoriskien analysoinnin lisäksi skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi sektorikohtaisiin, arvopaperilajikohtaisiin tai yritystasoon kohdistuviin vaikutusarvioihin.

Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa – Euro ja talous

Ilmastoriskit hyvä huomioida makrovakauspolitiikan suunnittelussa

Luontokato uhkana rahoitusmarkkinoiden vakaudelle – Euro ja talous

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato on rahoitusvakaudelle yhtä suuri ongelma kuin ilmastonmuutos.

Vaihtoehtoislaskelma: Jotta 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan, se edellyttää huomattavasti nopeampaa talouskasvua – Euro ja talous

Mikäli talouskasvu jää lähivuosina vajaan puolentoista prosentin tuntumaan, 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on epätodennäköistä.

Kaikki hakutulokset