Tavaroista palveluihin – Suomen teollisuus rakennemuutoksen pyörteissä – Euro ja talous
Teollisuustuotannossa käytetään yhä enemmän tuontituotteita, ja teollisuuden työllistävä vaikutus on vähentynyt huomattavasti. Välituotekäytön kautta teollisuus on kuitenkin edelleen vahvasti kytköksi...
Suuri seteliuudistus loppusuoralla – Euro ja talous
Tänään 28.5.2019 otettiin käyttöön uudet 100 ja 200 euron setelit, ja samalla saatetiin valtava seteliuudistus maaliin.
Keskuspankkien yrityslainaostot alkavat tänään euroalueella – Euro ja talous
Suomen Pankki aloittaa tänään yhdessä viiden muun euroalueen keskuspankin kanssa yritysten velkakirjalainojen ostot koko eurojärjestelmän puolesta.
Euroopan keskuspankki vahvistaa rahapolitiikan elvyttävää vaikutusta – EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi arvioida uudelleen – Euro ja talous
EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi tarkastella uudelleen uusimman taloustieteellisen tutkimuksen ja muuttuneen toimintaympäristön valossa.
EKP:n pitkät rahoitusoperaatiot kasvattaneet pankkien luotonantoa yksityiselle sektorille – Euro ja talous
Pitkät rahoitusoperaatiot pankeille ovat olleet keskeinen osa EKP:n viime vuosien rahapolitiikkaa. Viimeisimmillä näistä on onnistuneesti kannustettu pankkeja lisäämään luototusta yksityiselle sektori...
Asuntolainat ja Yhdysvaltojen suuri taantuma – Euro ja talous
Yhdysvalloista vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin syitä ja seurauksia on analysoitu viime vuosina eri kanteilta.
Pääomamarkkinaunioni tukee talouskasvua ja työllisyyttä – Euro ja talous
Pääomamarkkinaunionin rakentaminen on ollut tähän mennessä suhteellisen nopeaa, mutta nyt edessä on vaikeita päätöksiä.
Uudiskohteiden kaupoissa käytetään yhä useammin suuria taloyhtiölainoja – Euro ja talous
Taloyhtiölaina on asunto-osakeyhtiön vastuulla oleva laina, jota yhtiön osakkaat maksavat takaisin rahoitusvastikkeen kautta. Suuret taloyhtiölainaosuudet saattavat hämärtää asunnon hankkimisen kustan...
Pandemian toinen aalto hidastaa toipumista – Euro ja talous
Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa.
Kiina ja Afrikka – kuinka tärkeitä ne ovat taloudellisesti toisilleen? – Euro ja talous
Kiinan ja Afrikan maiden taloudellinen yhteistyö tiivistyi 2000-luvulla. Kiinan ja Afrikan välinen taloussuhde on kuitenkin monella tavalla epätasainen.
Turkin talous sinnittelee poliittisten riskien keskellä – Euro ja talous
Turkin talouskehitykseen kohdistuva epävarmuus on jälleen lisääntynyt, mikä voi vaikeuttaa maan ulkoista rahoitusasemaa, rajoittaa investointeja sekä viivyttää talouspolitiikassa tarvittavia uudistuks...
Talous kasvaa laaja-alaisesti ja vienti vetää – Euro ja talous
Talouskasvu on ollut ja tulee olemaan vuonna 2017 aikaisemmin arvioitua voimakkaampaa. Etenkin alkuvuoden kasvu ja nettoviennin kasvu tukevat koko vuoden kasvua.
Suomen talous on suhdanteen huipulla – Euro ja talous
Suomen talous jatkaa korkeasuhdanteessa. Merkkejä suhdanteen taittumisesta on kuitenkin erityisesti rakennusalalla, joka on käynyt kuumana jo useamman vuoden.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeampaa talouskasvua – Euro ja talous
Hallitusohjelman työllisyystavoite edellyttää 1,3 prosenttiyksikköä nopeampaa BKT:n kasvua kuin Suomen Pankin perusennusteessa on arvioitu.
Kotitaloudet yhä enemmän tulonsiirtojen varassa – Euro ja talous
Kotitalouksien kulutus riippuu yhä vähemmän suhdanteista, sillä tulonsiirrot ovat kasvaneet voimakkaasti. Taantumasta huolimatta pidemmät työurat sekä korkeampi ansiotaso ovat kasvattaneet työeläkkeit...
Pula uusista yrityksistä jumiuttaa työmarkkinoita – Euro ja talous
Uusia työpaikkoja on viime vuosina avautunut aiempaa vähemmän, ja ne täyttyvät hitaasti. Samalla työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Heikon työllistymisen taustalla on myös pula aloittavista yrityksist...
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota velloo, eikä kiistoille näy loppua – Euro ja talous
Yhdysvaltojen ja Kiinan heinä-syyskuussa 2018 asettamat laajat tuontitullit ovat lyhyellä aikavälillä pikemminkin lisänneet maiden välisen tavarakaupan epätasapainoa kuin korjanneet sitä.
Voivatko suuret kauppasokit aiheuttaa kriisejä? Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan romahtaminen – Euro ja talous
Voisiko Neuvostoliiton-kaupan romahtaminen olla tärkein syy Suomen 1990-luvun alun suureen lamaan?
Euromaat toipuneet kriisistä eri tahdissa – Euro ja talous
Talous on finanssikriisistä johtuneen jyrkän supistumisen jälkeen kehittynyt hyvin eri tavoin eri euromaissa. Talouden toimivat rakenteet näyttävät edistäneen toipumista.
Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia – Euro ja talous
Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun, ja vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittäviä.