BIS:n valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinakysely vuonna 2025
Suomessa toimivien rahoituslaitosten käymän valuuttakaupan päivävaihto kasvoi vuoden 2022 huhtikuusta vuoden 2025 huhtikuuhun, mutta oli vähäisempää kuin vuosina 2010–2016[1]. Huhtikuussa 2025 valuuttakaupan keskimääräisen päivävaihdon arvo oli 10,1 mrd. dollaria, mikä on 31 % enemmän kuin huhtikuussa 2022. Globaalin valuuttakaupan kehitys on ollut samansuuntaista. Maailmanlaajuinen valuuttakaupan päivävaihto kasvoi vastaavana aikana 29 % ja oli vuoden 2025 huhtikuussa 9 600 mrd. dollaria. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n kolmen vuoden välein tekemästä valuutta- ja OTC[2]-johdannaismarkkinakyselystä. Suomessa kyselyn on toteuttanut Suomen Pankki.
Suomen valuuttakaupan päivävaihdon kasvu selittyy valuutanvaihtosopimusten (FX swaps) ja termiinien kaupan kasvulla. Valuutanvaihtosopimusten volyymi on kasvanut 75 % ja termiinien 20 % vuodesta 2022. Valuutanvaihtosopimusten osuus valuuttakaupasta on edelleen suurin. Vuoden 2025 valuuttakaupan päivävaihdosta valuutanvaihtosopimusten osuus oli 76 %, termiinien 13 %, spot-sopimusten 9 % ja OTC-valuuttaoptioiden 2 %. Globaalisti valuutanvaihtosopimusten osuus valuuttakaupasta supistui vuodesta 2022, mutta valuutanvaihtosopimukset olivat edelleen suurin instrumenttiluokka 41 prosentin osuudella.
Valuuttakauppa oli maailmanlaajuisesti edelleen hyvin keskittynyttä suurimpiin rahoituskeskuksiin. Vuoden 2025 huhtikuun valuuttakaupasta 72 % tehtiin Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Singaporessa, Hongkongissa ja Japanissa. Iso-Britannia oli edelleen suurin markkinapaikka 38 prosentin osuudella.
Suomen valuuttamarkkinoilla euro oli edelleen vaihdetuin valuutta ja oli toisena valuuttana 83 prosentissa kaikista sopimuksista. Toiseksi vaihdetuin valuutta oli Yhdysvaltain dollari, jonka osuus oli 52 % kaikista sopimuksista. Globaalisti Yhdysvaltain dollarin osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä eli 89 prosenttiin. Toiseksi vaihdetuimman valuutan, euron, osuus pieneni vuodesta 2022 kahdella prosenttiyksiköllä ja oli vuoden 2025 huhtikuussa 29 %. Kolmanneksi vaihdetuimman valuutan, jenin, osuus säilyi 17 prosentissa.
Suomen valuuttakaupasta 40 % käytiin kyselyyn vastanneiden rahoituslaitosten kesken, kun vuonna 2022 osuus oli 66 %. Muiden rahoituslaitosten osuus on kasvanut merkittävästi ja kattoi vuoden 2025 huhtikuussa 37 % Suomen valuuttakaupasta. Muiden kuin rahoitusalan toimijoiden osuus vastapuolena oli 23 %. Kotimaisten vastapuolten osuus on hieman pienentynyt eli 26 prosenttiin. Globaalisti kyselyyn vastanneiden vastapuolten osuus oli 47 % ja muiden rahoitusalan toimijoiden osuus 48 %. Kotimaisten toimijoiden osuus globaalissa valuuttakaupassa säilyi 38 prosentissa.
BIS:n kolmivuosittaisessa kyselyssä kerätään tiedot myös OTC-korkojohdannaisten dollarimääräisestä vaihdosta huhtikuussa. Suomessa keskimääräinen vaihto oli huhtikuussa 2 025 3,0 mrd. Yhdysvaltain dollaria. OTC-korkojohdannaisten vaihto supistui merkittävästi vuodesta 2022, jolloin keskimääräinen päivävaihto oli 8,0 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Päivävaihdon pieneneminen selittyy lähes täysin korkotermiinikaupan supistumisella. Huhtikuussa 2025 koronvaihtosopimusten osuus oli 80 %, korkotermiinien 18 % ja OTC-optioiden ja muiden instrumenttien osuus 2 %. Globaalisti OTC-korkojohdannaisten keskimääräinen päivävaihto kasvoi 58 % huhtikuusta 2022 ja oli 7 900 mrd. dollaria.
BIS:n tiedote ja kyselyn maailmanlaajuiset tulokset ovat luettavissa BIS:n internetsivuilla osoitteessa https://www.bis.org/statistics/rpfx25.htm.
[1] BIS:n valuutta- ja johdannaismarkkinakysely on toteutettu vuosina 2001, 2004, 2007, 2010, 2013, 2016, 2019, 2022 ja 2025.
[2] Over-the-counter.