Muiden rahoituslaitosten myöntämistä yrityslainoista suurin osa pk-yrityksille

Suomalaiset yritykset^[1] nostivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä uusia lainoja^[2] muista rahoituslaitoksista 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 29 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä nostetuista yrityslainoista 224 milj. euroa oli factoringrahoitusta^[3], 168 milj. euroa rahoitusleasingia ja suurin osa (593 milj. euroa) ns. tavanomaisia yrityslainoja. Uusien yrityslainanostojen keskikorko oli 5,65 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 4,98 %. Vastaavana aikana pankeista^[4] nostettiin uusia yrityslainoja^[5] runsaasti (lähes 8 mrd. euron edestä) eli 13 % enemmän kuin vuosi sitten. Hieman yli puolet vuosineljänneksen nostoista tehtiin kesäkuun 2026 aikana.

Muut rahoituslaitokset ovat myöntäneet suurimman osan uusista lainoista pk-yrityksille^[6]. Tammikuun 2025 –kesäkuun 2026 aikana uusista yrityslainoista 63 %^[7] myönnettiin pk-yrityksille ja 37 % suurille yrityksille. Pankkien yrityslainakannan lainoista hieman alle puolet oli myönnetty pk-yrityksille.

Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta supistui ja pankkien kasvoi kesäkuussa

Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta oli kesäkuun lopussa 5,0 mrd. euroa ja sen vuosimuutos −5,6. Yrityslainakanta on supistunut vuoden 2025 syyskuusta lähtien. Kesäkuun lopussa pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 64,3 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 3,3 %.

Rahoitusleasingin osuus muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannasta on kasvanut jo lähes 70 prosenttiin. Vastaavasti pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta vain 6 % oli rahoitusleasingia, ja suurin osa (85 %) lainoista oli tavanomaisia yrityslainoja.

Vuoden 2026 aikana yrityslainakannan keskikorot ovat nousseet

Kesäkuun 2026 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannan keskikorko oli 4,50 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 4,11 %. Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen keskikoroissa on eroja toimijoiden välillä. Esimerkiksi kesäkuussa yritysrahoitusyhtiöiden myöntämien lainojen kannan keskikorko oli 24,51 %, factoringyhtiöiden 17,53 %; vastaavasti vientiluottoyritysten, valtio-omisteisten ja pankkien rahoitusyhtiöiden myöntämien yrityslainojen keskikorko oli 3,72 %. Kesäkuussa 2026 pankkien myöntämien yrityslainojen kannan keskikorko oli 3,75 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,67 %.

Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Kesäkuun 2026 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannasta 79 % oli euriborsidonnaisia lainoja ja 19 % kiinteäkorkoisia ja pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta euriborsidonnaisia lainoja oli 84 % ja kiinteäkorkoisia 12 %.

Seuraava muiden rahoituslaitosten tilastotiedote julkaistaan 3.12.2026 klo 10.

Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun julkaistut luvut löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta tämän linkin takaa.

Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.

MUIDEN RAHOITUSLAITOSTEN SUOMALAISILLE YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE MYÖNTÄMIEN LAINOJEN MÄÄRÄ, 2026Q2:

Name & Shame -menettely 2026Q2:

Aurajoki Nordic Oy

SEB Leasing Oy

_{[1] Pl. asuntoyhteisöt.}

_{[2] Uudet lainanostot ja niistä ilmoitetut tiedot eivät sisällä tili- ja korttiluottoja tai non-recourse factoringia.}

_{[3] Factoringrahoitus on lyhytaikaista myyntisaatavien rahoitusta, jossa yritys panttaa myyntisaataviaan eli laskuja luottoa vastaan.}

_{[4] Suomessa toimivat luottolaitokset.}

_{[5] Pl. asuntoyhteisöt.}

_{[6] Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) määritelmä (linkki).}

_{[7] Laskelmista on jätetty pois lainat, joissa ei ole raportoitu yrityksen koko tietoa.}