Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut

Tammikuussa 2026 nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,84 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 3,20 %. Huhtikuusta 2025 lähtien keskikoron kehitys on ollut melko tasaista ja vaihdellut 2,73 prosentista 2,85 prosenttiin. Suomessa euriborkorkojen kehitys vaikuttaa asuntolainoista maksettaviin korkoihin. Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa.

Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 59 % sidottiin vuoden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuus oli 73 %. Tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 19 % sidottiin 3 kuukauden euriborkorkoon ja 16 % 6 kuukauden euriborkorkoon, kun vuosi sitten vastaavana aikana osuudet olivat 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 % ja 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 9 %.

Tammikuussa 2026 lyhempiin euriborkorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorot olivat alemmat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen, kun vielä vuosi sitten vastaavana aikana niiden korot olivat hieman korkeammat kuin vuoden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko. Vuoden 2026 tammikuussa 3 kuukauden euriborkorkoon sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,53 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottujen 2,73 % ja vuoden euriborkoon sidottujen 2,90 %.

Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja. Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euriborkorko. Tammikuun 2026 lopussa asuntolainakannasta vuoden euriborkorkoon sidottuja asuntolainoja oli 68 %, 6 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 12 % ja 3 kuukauden euriborkorkoon sidottuja 14 %^[1].

Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskikorko oli 2,77 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 3,49 %. Viimeisten kuukausien aikana myös asuntolainakannan keskikoron lasku on kuitenkin lähes pysähtynyt. Tammikuussa 2026 asuntolainakannan keskimarginaali (pl. korkosuojatut asuntolainat) oli 0,65 % ja uusien asuntolainojen 0,52 %^[2].

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa 2026 uusia asuntolainoja 883 milj. euron edestä, mikä on 12 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 23 % vähemmän kuin keskimäärin tammikuussa vuosina 2003–2025. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 96 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski hieman joulukuusta ja oli 2,84 % tammikuussa 2026. Asuntolainakanta oli tammikuun lopussa 105,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos +0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 17,9 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja tammikuussa 1,7 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 418 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi joulukuusta ja oli tammikuussa 3,77 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli tammikuun lopussa 108,7 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,0 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli tammikuun 2026 lopussa 116,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,79 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 70,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 16,2 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat tammikuussa 1,5 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 2,16 %.

* Sisältää lainat ja talletukset kaikissa valuutoissa Suomeen. Suomen Pankin tammikuun 2021 ja sitä aiemmissa sekä EKP:n tilastojulkaisussa lainat ja talletukset esitetään euromääräisinä euroalueelle ja kotitaloudet sisältävät myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, minkä vuoksi taulukon luvut poikkeavat näistä julkaisuista.

¹ Muutos on laskettu kantojen kuukausimuutoksista, jotka on puhdistettu arvostus- ja luokitusmuutoksista.
² Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt.

• Euroalueen yleisön euromääräiset lainat ja talletukset: kanta, 12 kk:n muutos ja keskikorko
• Suomen kotitalouksien lainat ja talletukset 
• Uudet lainasopimukset ja uudet nostetut kotitalouslainat 
• Euroalueen rahamääriin ja niiden keskeisiin vastaeriin sisältyvät Suomen rahalaitosten erät
• Rahalaitosten laskennalliset korkomarginaalit

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 27.3.2026 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.

_{[1] Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta.}

_{[2] Lähde: Positiivinen luottorekisteri. Lainamäärällä painotettu keskimarginaali.}