Rahapoliittinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Boris Vujčić

Frankfurt am Main, 29. lokakuuta 2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Energian hinnat ovat jatkaneet nousuaan, mikä aiheuttaa nopeamman inflaation ja hitaamman kasvun riskejä. Pohjainflaatio on pysynyt toistaiseksi jotakuinkin vakaana eivätkä palkat näytä tässä vaiheessa reagoineen energiasokkiin merkittävästi, vaikka kaikki sen vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Energiasokin kasvanut mittaluokka ja kesto sekä tästä johtuvat välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset todennäköisesti voimistavat inflaatiota ja heikentävät kasvua. Rahoitusehdot ovat kiristyneet viime kokouksemme jälkeen, mikä todennäköisesti painaa inflaatiota ja kasvua alaspäin. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme.

Meillä on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin nykyisessä suuressa epävarmuudessa. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että euroalueen talous jatkoi kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Palvelujen kehitys heikkeni Lähi-idän konfliktin alussa mutta on nyt elpynyt. Yritysten tekoälyinvestoinnit edistävät tehdasteollisuutta, digitaalisia palveluja ja vientiä. Taloudellinen toimeliaisuus saa tukea myös julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäyksestä. Näiden tekijöiden odotetaan vahvistavan edelleen kasvua lyhyellä aikavälillä. Energian uudet hinnankorotukset ovat kuitenkin murentaneet kuluttajien luottamusta, ja rahoituskustannusten nousu todennäköisesti heikentää kasvua.

Työttömyysaste pysyi 6,4 prosentissa elokuussa. Työllisyyden ja työvoiman kasvu on edelleen vaimeaa, kun taas tuottavuus on vähitellen kohentunut.

Kotimainen kysyntä saanee keskipitkällä aikavälillä tukea luottamuksen ja reaalitulojen elpymisestä, jota energian hintojen vähittäinen lasku ja vahvat työmarkkinat voimistavat. Tekoälyyn liittyviin toimintoihin tehtyjen investointien sekä julkisten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen lisäysten odotetaan myös tukevan kasvua edelleen. Viennin kasvun odotetaan kohenevan ulkoisen kysynnän vahvistumisen myötä.

Potentiaalisen kasvun vahvistuminen edellyttää rakenneuudistusta ja tarvitsee tuekseen terveen julkisen talouden. Kestävä julkinen talous on talouden vakauden tärkeä ankkuri laajemminkin. Energiasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä. Taloutemme dynaamisuutta ja kestokykyä lisäävät ennen kaikkea toimet, joilla yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään EU:n sisämarkkinasäännöksiä, nopeutetaan energiasiirtymää sekä saatetaan säästämis- ja sijoitusunioni valmiiksi. Digitaalista euroa koskevan lainsäädännön hyväksymisen edetessä viimeiseen vaiheeseensa toistamme jälleen, miten tärkeää on, että yhtenäisvaluuttapaketista saavutetaan yksimielisyys mahdollisimman pikaisesti.

Inflaatio

Inflaatio kohosi 3,8 prosenttiin syyskuussa, kun se oli 3,2 % elokuussa. Energian hintainflaatio kiihtyi tuntuvasti. Se oli 18,9 % syyskuussa oltuaan 14,3 % elokuussa. Dieselin ja bensiinin hinnat nousivat syyskuussa uusiin huippulukemiin osittain korkeiden jalostusmarginaalien vuoksi. Energiahinnoista puhdistettu inflaatio nopeutui 2,3 prosenttiin syyskuussa oltuaan 2,1 % elokuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio kohosi 1,1 prosentista 1,3 prosenttiin. Palvelujen hintainflaatio nopeutui 3,2 prosenttiin syyskuussa oltuaan 3,0 % elokuussa, kun taas tavaroiden hintainflaatio hidastui 1,2 prosentista 1,1 prosenttiin.

Pohjainflaation mittarit ovat pysyneet jotakuinkin vakaina, mutta hinnoitteluketjun alkupää viittaa nousupaineisiin. Palkkapaineet pysyvät maltillisina. Palkansaajakorvaus työntekijää kohden kasvoi 3,3 % toisella vuosineljänneksellä eli hitaammin kuin ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin se kasvoi 3,6 %. Työn tuottavuuden paraneminen on auttanut hillitsemään yksikkötyökustannusten kasvua. EKP:n ennakoiva palkkamittari viittaa siihen, että sopimuspalkkojen kasvu vaihtelee 2,5 ja 2,8 prosentin välillä vuoden 2026 viimeisten kuukausien aikana ja on keskimäärin 2,6 % vuoden 2027 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta pitkän aikavälin odotukset ovat useimpien mittarien mukaan noin kahdessa prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Energian hinnat ovat nousseet enemmän kuin mitä EKP:n asiantuntijoiden syyskuisten arvioiden perusskenaariossa ennakoitiin. Inflaatio siis todennäköisesti nopeutuu entisestään lyhyellä aikavälillä, ja kokonaisinflaatio on selvästi tavoitetta nopeampaa tulevina vuosineljänneksinä. Sen jälkeen inflaation arvioidaan palautuvan tavoitteeseen energiainflaation hidastumisen ja korkeampien korkojen vaikutusten tukemana.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan. Syynä ovat etenkin Lähi-idän konflikti ja Venäjän Ukrainassa käymän oikeudettoman sodan viimeaikainen kehitys. Energian tarjontahäiriöiden jatkuminen voisi johtaa nykyodotuksia suurempaan ja pitkäkestoisempaan energiahintojen nousuun. Tämä heikentäisi reaalituloja, kulutusta ja investointeja. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen tai heijastusvaikutusten vahvistuminen joukkolainamarkkinoilla voisivat johtaa rahoitusehtojen kiristymiseen ja vaimentaa siten kysyntää. Myös finanssipolitiikan epävarmuus voi kiristää rahoitusehtoja ja heikentää luottamusta entisestään ja vähentää siten kulutusta ja investointeja. Kaupan uudet jännitteet suurten kansantalouksien välillä voisivat aiheuttaa lisähäiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos talous ja energiamarkkinat mukautuvat vallitsevien konfliktien aiheuttamiin häiriöihin odotettua nopeammin tai jos konfliktit ratkaistaan kestävästi. Uuden tekniikan käyttöönotto euroalueen yrityksissä, julkiset infrastruktuuri- ja puolustusmenot sekä tuottavuutta parantavat ja EU:n sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista edistävät uudistukset saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan. Syynä ovat etenkin Lähi-idän konflikti ja Venäjän Ukrainassa käymän oikeudettoman sodan viimeaikainen kehitys. Energiasokki voi voimistua entisestään, ja sen vaikutukset muihin hintoihin ja palkkoihin voivat olla nykyodotuksia voimakkaampia. Etenkin kaasun hinnat voivat nousta, jos tarjontaan kohdistuu lisähäiriöitä tai jos talvi on poikkeuksellisen kylmä ja kaasuvarastot ovat samaan aikaan pienet. Mitä pitempään energiahinnat pysyvät korkeina, sitä todennäköisemmin ne voimistavat laajempaa inflaatiota välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Kaupan uudet jännitteet voisivat tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja pahentaa euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Sään ääri-ilmiöt, joita voimistuva El Niño ‑ilmiö mahdollisesti vahvistaa, sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua voimakkaampaan nousuun. Inflaatio voi sen sijaan hidastua, jos vallitsevat geopoliittiset konfliktit ratkaistaan kestävästi tai jos energiahintojen nousun välilliset vaikutukset tai kerrannaisvaikutukset jäävät ennakoitua lievemmiksi. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla sekä pitkien korkojen nousu voisivat heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Rahoitusolot ovat kiristyneet edellisen kokouksemme jälkeen. Korot ovat yleisesti ottaen nousseet, kun taas osakehinnat ovat laskeneet.

Yritysten markkinaehtoisen velan kustannus nousi 4,1 prosenttiin elokuussa, kun se oli 4,0 % heinäkuussa. Yritysten pankkilainojen korot sen sijaan pysyivät ennallaan 3,8 prosentissa. Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvuvauhti hidastui heinäkuun 4,4 prosentista 4,2 prosenttiin elo- ja syyskuussa. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen vuotuinen kasvuvauhti oli 4,2 % syyskuussa oltuaan 3,8 % elokuussa ja 3,5 % heinäkuussa. Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yritysluottojen myöntökriteerit tiukentuivat vuoden kolmannella neljänneksellä, koska pankit ovat huolissaan asiakkaidensa taloudellisista riskeistä. Yrityslainojen kysyntä heikkeni varastojen ja käyttöpääoman rahoitustarpeiden kasvusta huolimatta etenkin korkojen nousun vuoksi.

Asuntoluottojen korot nousivat 3,6 prosenttiin elokuussa oltuaan 3,5 % heinäkuussa, ja asuntoluotonannon kasvu hidastui 3,0 prosenttiin syyskuussa. Asuntoluottojen myöntökriteerit pysyivät ennallaan kolmannella neljänneksellä, mutta asuntoluottojen kysyntä sitä vastoin heikkeni merkittävästi korkeampien korkojen vuoksi.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.