Rahapolittiinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 19.3.2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Näkymät ovat huomattavasti aiempaa epävarmemmat Lähi-idässä käytävän sodan vuoksi, mikä luo ennakoitua nopeamman inflaation ja ennakoitua hitaamman talouskasvun riskejä. Sota vaikuttaa lyhyen aikavälin inflaatioon merkittävästi energiahintojen nousun takia. Keskipitkän aikavälin seuraukset riippuvat niin konfliktin voimakkuudesta ja kestosta kuin siitä, miten energiahinnat vaikuttavat kuluttajahintoihin ja talouteen.

Meillä on hyvät edellytykset luovia eteenpäin tässä epävarmuudessa. Inflaatio on ollut kahden prosentin tavoitteemme tuntumassa, pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat vankasti ankkuroidut ja talous on pitänyt pintansa viime vuosineljännesten aikana. Lähiaikoina saatavat tiedot auttavat meitä arvioimaan, miten sota vaikuttaa inflaationäkymiin ja niihin liittyviin riskeihin. Seuraamme tilannetta tarkasti, ja tietopohjainen lähestymistapamme auttaa meitä mitoittamaan rahapolitiikan sen mukaisesti.

EKP:n uusissa asiantuntija-arvioissa tuoreimmat tiedot ovat poikkeuksellisesti 11. päivältä maaliskuuta eli aineisto on koottu tavanomaista myöhemmin. Perusskenaariossa kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,6 % vuonna 2026 ja 2,0 % vuonna 2027 sekä 2,1 % vuonna 2028. Inflaatioarvioita on tarkistettu joulukuun asiantuntija-arvioista ylöspäin, etenkin vuodelle 2026. Tämä johtuu siitä, että energiahinnat nousevat Lähi-idässä käytävän sodan vuoksi. Asiantuntijat arvioivat energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2026 ja 2,2 % vuonna 2027 sekä 2,1 % vuonna 2028. Myös nämä arviot ovat korkeampia kuin joulukuussa lähinnä siksi, että energiahintojen nousu ruokkii energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettua inflaatiota. Talouskasvun odotetaan nyt olevan keskimäärin 0,9 % vuonna 2026 ja 1,3 % vuonna 2027 sekä 1,4 % vuonna 2028. Kasvuarvioita on siis tarkistettu alaspäin etenkin vuodelle 2026, sillä sota vaikuttaa maailmanlaajuisesti raaka-ainemarkkinoihin, reaalituloihin ja luottamukseen. Vähäisen työttömyyden, yksityisen sektorin vankkojen taseiden sekä julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen odotetaan kuitenkin tukevan kasvua edelleen.

Koska olemme rahapolitiikan strategiassamme sitoutuneet ottamaan riskit ja epävarmuuden huomioon päätöksenteossa, asiantuntijat ovat arvioineet myös havainnollisilla vaihtoehtoskenaarioilla, miten sota Lähi-idässä voi vaikuttaa talouskasvuun ja inflaatioon. Vaihtoehtoiset skenaariot julkaistaan verkkosivuillamme asiantuntija-arvioiden yhteydessä. Skenaarioanalyysin mukaan öljy- ja kaasutoimitusten pitkittyneet häiriöt nopeuttaisivat inflaatiota ja hidastaisivat kasvua perusskenaarioon verrattuna. Keskipitkän aikavälin inflaatiovaikutukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka suuria välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia perusskenaariota voimakkaampi ja pitkäkestoisempi energian hintasokki aiheuttaa.

Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous kasvoi 0,2 % vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä kotimaisen kysynnän vahvistumisen vuoksi. Kotitaloudet lisäsivät kulutusta, kun reaalitulot kasvoivat ja työttömyys pysytteli lähellä alinta tähänastista tasoaan. Rakentaminen ja asuntojen peruskorjaus vilkastuivat, ja yritykset lisäsivät investointeja varsinkin tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä ohjelmistoihin ja tietokantoihin. Nettovienti ei ollut enää kasvun jarruna, kuten se oli ollut kahdella edellisellä vuosineljänneksellä. Kasvua kannattelivat lähinnä palvelut.

Asiantuntijat arvioivat, että yksityinen kulutus on edelleen tärkein kasvua vauhdittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Investointien kasvunkin odotetaan jatkuvan, kun valtiot lisäävät puolustus- ja infrastruktuurimenoja ja yritykset investoivat yhä enemmän uuteen digitaalitekniikkaan. Ulkoinen toimintaympäristö on edelleen haastava, myös maailman kauppapolitiikan epävakauden perusteella.

Sota Lähi-idässä häiritsee raaka-ainemarkkinoiden toimintaa ja syö reaalituloja ja luottamusta. Siksi asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon sisältyviä kulutus- ja investointikehityksen arvioita on tarkistettu alaspäin etenkin vuodelle 2026. Sodan vaikutus on vielä suurempi vaihtoehtoskenaarioissa, joissa energian hintasokki on perusskenaariota voimakkaampi ja pitkäkestoisempi.

EKP:n neuvosto tähdentää, että euroalueen taloutta on pikaisesti vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. Energian hintasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä. Nykyinen energiakriisi korostaa välttämätöntä tarvetta vähentää entisestään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Säästämis- ja sijoitusunionin valmiiksi saattaminen on innovaatiorahoituksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta ensiarvioisen tärkeää. Digitaalinen euro ja tokenisoitu keskuspankkiraha tukkurahoituksessa lisäävät Euroopan strategista autonomiaa, kilpailukykyä ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vauhdittavat maksamisen innovaatioita. Siksi on olennaisen tärkeää, että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta hyväksytään nopeasti. EU:n sisämarkkinasäännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen auttavat eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan nopeammin.

Inflaatio

Inflaatio nopeutui helmikuussa 1,9 prosenttiin, kun se oli 1,7 % tammikuussa. Energiahinnat olivat 3,1 % alemmat kuin vuosi sitten. Tammikuussa ne laskivat 4,0 %. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 2,5 prosenttiin. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio nopeutui 2,4 prosenttiin helmikuussa oltuaan 2,2 % tammikuussa. Nousun taustalla olivat tavaroiden hintainflaatio, joka kohosi 0,4 prosentista 0,7 prosenttiin, ja palvelujen hintainflaatio, joka nopeutui 3,2 prosentista 3,4 prosenttiin.

Pohjainflaation mittarit ovat muuttuneet viime kuukausina vain vähän, ja ne ovat edelleen kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteemme mukaisia. Yritysten voitot elpyivät entisestään vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä, kun taas yksikkötyökustannukset kasvoivat samaa tahtia kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvu hidastui 3,7 prosenttiin oltuaan 4,0 % kolmannella neljänneksellä. Sopimuspalkkojen kasvu sekä EKP:n palkkamittari, palkkaodotuskyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että työvoimakustannuspaineet vaimenevat entisestään vuoden 2026 aikana – minkä arvioidaan tukevan inflaation palautumista tavoitteeseen.

Sodan aiheuttama energiahintojen nousu kiihdyttää inflaation yli 2 prosenttiin lyhyellä aikavälillä. Mikäli energiahintojen nousu jatkuu pidempään, inflaatio saattaa voimistua laajemmin välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten vuoksi. Tällainen tilanne vaatii tarkkaa seurantaa. Rahoitusmarkkinoilla lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat nousseet huomattavasti. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan kahden prosentin tuntumassa.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan, etenkin lyhyellä aikavälillä. Sota Lähi-idässä on kasvun heikkenemisen riski euroalueen taloudelle ja lisää maailmanlaajuisen toimintaympäristön epävakautta. Sodan pitkittyessä energiahinnat voivat nousta entisestään ja pidemmäksi aikaa kuin nyt odotetaan. Se voisi myös heikentää luottamusta. Nämä tekijät voivat nakertaa tuloja sekä vähentää yritysten ja kotitalouksien halukkuutta investoida ja kuluttaa. Kysyntä voi vaimeta entisestään, jos maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiiri huononee. Kitkan lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa voisi aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Muut geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos Lähi-idän sodan taloudelliset seuraukset osoittautuvat lyhytaikaisemmiksi kuin nyt odotetaan. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot, tuottavuutta parantavat uudistukset ja uuden tekniikan omaksuminen euroalueen yrityksissä saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän. Uudet kauppasopimukset ja sisämarkkinoiden syvempi yhdentyminen voisivat nekin vauhdittaa kasvua nykyisiä odotuksia enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan, etenkin lyhyellä aikavälillä. Pitkittynyt sota Lähi-idässä voi nostaa energiahintoja enemmän ja pidemmäksi aikaa kuin nyt odotetaan, mikä nopeuttaisi euroalueen inflaatiota entisestään. Tämä kehitys voi vahvistua ja jatkua pidempään, jos se johtaa inflaatio-odotusten nousuun ja palkkojen kasvun vahvistumiseen, jos energiahintojen nousu kiihdyttää muiden tuotteiden kuin energian hintainflaatiota perusskenaariossa oletettua enemmän tai jos sota aiheuttaa laajempia häiriöitä kansainvälisiin toimitusketjuihin. Kaupan jännitteet voivat myös tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja lisätä euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Inflaatio voi sen sijaan hidastua, jos Lähi-idän sodan taloudelliset seuraukset osoittautuvat lyhytaikaisemmiksi tai välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset osoittautuvat lievemmiksi kuin nyt odotetaan. Inflaatio voi hidastua myös, jos tuontitullit supistavat euroalueen vientikysyntää odotettua enemmän ja jos ylikapasiteettia omaavat maat lisäävät vientiään euroalueelle. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voisi heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Sota Lähi-idässä on vaikuttanut huomattavasti maailman rahoitusmarkkinoihin. Rahoitusolot ovat yleisesti kiristyneet viime kokouksemme jälkeen. Osakemarkkinat ovat laskeneet, ja etenkin lyhyet markkinakorot ovat nousseet selvästi euroalueella.

Tammikuussa yritysten pankkilainojen korot ja myös yritysten markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus pysyivät ennallaan 3,6 prosentissa, kun taas uusien asuntoluottojen keskikorko nousi 3,4 prosenttiin. Pankkien yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti hidastui tammikuussa 2,8 prosenttiin. Joulukuussa se oli 3,0 %. Tämän vastapainoksi yritysten joukkolainojen liikkeeseenlasku kuitenkin kasvoi. Sen vuotuinen kasvuvauhti kiihtyi 4,0 prosenttiin joulukuun 3,5 prosentista. Asuntoluotonanto kasvoi 3,0 % eli saman verran kuin joulukuussa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.