Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
”Parlamentaarinen yhteisymmärrys velkakestävyydestä on merkittävä käännekohta, joka vahvistaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. ”Luottamuksen ylläpitäminen vaatii keskipitkän sihdin ohjelman lisäksi konkreettisia päätöksiä, eikä niitä kannata lykätä. Tasaisen tahdin sopeutus tuottaa parempia tuloksia kuin pakon sanelema äkillinen sopeutus”, Rehn sanoo.
Suomen talouden vähittäinen elpyminen alkaa tukea julkista taloutta, mutta puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa talouden tasapainottamista tulevien vuosien aikana. Pysyvien tulosten saavuttaminen vaatii aikaa ja finanssipolitiikan koko työkalupakin käyttöä. Menoja on leikattava ja kohdennettava uudelleen, mutta myös tuloista on pidettävä huoli. Kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia pitää jatkaa. Lisäksi julkisen talouden puskureita tulisi pystyä vahvistamaan silloin, kun taloudessa menee paremmin.
”Uudistettu kansallinen finanssipolitiikan lainsäädäntö tukee pitkäjänteisempää päätöksenteon kulttuuria. Tämä yksin ei silti riitä. Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän toiminta joutuu testiin jo alkuvuodesta, kun tavoitteita aletaan asettaa tuleville vuosille”, Rehn korostaa.
Inflaatio on EKP:n tavoitteen tuntumassa
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti eilen pitää ohjauskorkonsa ennallaan 2 prosentissa. EKP:n uuden ennusteen mukaan inflaatio pysyttelee 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa. ”Hyvä uutinen on, että euroalueen inflaatio on edelleen tavoitteemme tuntumassa. Inflaatioon liittyy yhä kahdensuuntaisia riskejä eli riskejä sekä ennustettua hitaampaan että nopeampaan suuntaan”, sanoo Rehn.
Euroalueen kasvunäkymä on hieman piristynyt ja työllisyystilanne on pysynyt hyvänä. Eurojärjestelmän uuden ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna 1,4 %, ensi vuonna 1,2 % ja vuosina 2027 ja 2028 1,4 %. Kasvu on edelleen palveluvetoista ja tilanne teollisuudessa on haastavampi.
”Vaikka euroalueen kasvu on osoittanut iskunkestävyyttä ja sitkautta, sen soisi olevan dynaamisempaa. Euroalueen on panostettava kilpailukykynsä vahvistamiseen monella rintamalla”, toteaa Rehn.