Euroalueen talous pitää pintansa, mutta Lähi-idän konfliktin pitkittymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia
Lähi-idän kriisi hidastaa maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkoja tänä vuonna kahdesti. Tehtyjä nostoja ovat puoltaneet inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit.
”Nykyisen korostuneen epävarmuuden vallitessa on erityisen perusteltua, ettei EKP sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkotasoon, vaan tekee päätöksensä koroista kokous kerrallaan ja hyödyntää uusimpia tietoja”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Olli Rehn. ”Toistaiseksi emme ole havainneet, että inflaatio olisi levinnyt energian ulkopuolisiin hintoihin tai palkkoihin. Valppautta kuitenkin vaaditaan, sillä tällaisia vaikutuksia voi ilmaantua hiipien ja huomaamatta. Mitä kauemmin Lähi-idän konflikti on päällä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että energiahintojen nousu leviää.”
Talouden muulla suhdannetilanteella on myös väliä inflaation kannalta, sillä jos kysyntä on voimakasta, yritykset voivat helpommin siirtää kustannusten nousua lopputuotteiden hintoihin. Euroalueen talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta kasvu euroalueella on silti varsin vaimeaa.
Maailmantaloudessa vaikuttaa kaksi vastakkaissuuntaista voimaa
Iranin sota ja toisaalta tekoälyinvestointien voimakas kasvu puhaltavat talouteen erisuuntaisia tuulia. Sodan taloutta jarruttavan vaikutuksen sijaan tekoälykehitys tukee talouskasvua globaalisti, ja Euroopan tulee hyödyntää tekoälyn käyttöönottoa laahaavan tuottavuuskehityksensä vauhdittamiseen. Tekoäly-yritysten korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät markkinakorjauksen riskiä.
Tekoälyinvestointibuumin myötä lisääntynyt pääoman kysyntä on nostanut sen hintaa, ja se näkyy pitkien korkojen nousuna globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Pitkien korkojen viimeaikaiseen nousuun vaikuttavat lisäksi inflaatio-odotukset ja julkisten velkatasojen nousu. Myös globaalin toimintaympäristön muuttuminen vaikeammin ennustettavaksi saa sijoittajat vaatimaan suurempaa tuottoa pitkäaikaisemmista sijoituksista.
”Pitkien korkojen nousu hidastaa kasvua ja osaltaan hillitsee energian hintojen välittymistä muihin hintoihin ja palkkoihin”, sanoo Rehn.
Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että taloudesta löytyy liikkumavaraa välttämättömille investoinneille uusiin teknologioihin ja kriittisiin puolustusinvestointeihin. Valtioiden velkaantuminen tulee saattaa kestävälle uralle, jotta julkisella taloudella on varaa panostaa näihin.
Huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koskee kehittyneitä talouksia laajasti ja myös Suomea. Lähivuosina liiallisen alijäämän menettelyn velvoitteet asettavat raamit Suomen julkisen talouden sopeutukselle. Samalla on kuitenkin katsottava myös pidemmälle ja varmistettava, että julkinen velkasuhde saadaan kestävästi laskevalle uralle. ”Parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ei kannattaisi heti romuttaa eikä riskeerata kansainvälistä luottamusta Suomen kykyyn selvitä julkisen talouden paineista”, Rehn muistuttaa.
Esityskalvot 6.10.2026, pääjohtaja Olli Rehn
Esityskalvot 6.10.2026, toimistopäällikkö Markku Lehmus
Artikkelit (PDF)