Kotitalouksien kulutusluottokanta yli 28 mrd. euroa

Vuoden 2025 lopussa pankkisektorin ulkopuolella toimivien muiden rahoituslaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli lähes 140 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuoden 2025 lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen kanta oli 5,2 mrd. euroa, kun mukaan lasketaan myös muiden rahoituslaitosten myöntämät taseen ulkopuolelle siirretyt lainat^[1]. Muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista 91 % oli ajoneuvolainoja.

Muiden rahoituslaitosten myöntämät kulutusluotot kattoivat 19 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen osuus on pienentynyt viime vuosien aikana. Suurimman osan (62 %) kotitalouksien kulutusluotoista olivat myöntäneet Suomessa toimivat pankit (luottolaitokset). Myös Suomessa toimivien pankkien osuus kotitalouksille myönnetyistä kulutusluotoista on pienentynyt viime vuosien aikana. Kulutusluottoja myöntävistä toimijoista osuuttaan (19 %) kokonaiskulutusluottokannasta ovat viime vuosien aikana kasvattaneet ulkomaiset rajan yli lainaavat toimijat, jotka ovat pankkeja (luottolaitokset) ja muita rahoituslaitoksia.

Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 lopussa 28,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli hidastunut 0,1 prosenttiin. Viimeksi vuosikasvu oli yhtä hidasta vuoden 2020 lopussa.  

Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta noin puolet oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat), ja niiden vuosikasvuvauhti oli 1,5 %. Muiden rahoituslaitosten osuus kotitalouksille myönnetyistä vakuudettomista kulutusluotoista oli 3 %. Suurimman osuuden (58 %) vakuudettomista kulutusluotoista olivat myöntäneet Suomessa toimivat pankit, mutta ulkomaiset rajan yli lainaavat toimijat olivat kasvattaneet osuutensa kotitalouksille myönnetyistä vakuudettomista kulutusluotoista jo 39 prosenttiin. Lisäksi kotitalouksien kulutusluotoista 9,7 mrd. euroa oli ajoneuvolainoja ja 4,3 mrd. euroa vakuudellisia kulutusluottoja. Ajoneuvolainoista 51 % oli Suomessa toimivien pankkien myöntämiä ja 49 % muiden rahoituslaitosten myöntämiä.

Kokonaiskulutusluottokanta ei sisällä perintäyhtiöiden taseissa olevia kulutusluottoja. Hoitamattomien lainojen myynti perintäyhtiöille osaltaan hidastaa kulutusluottokannan kasvua. Positiivisesta luottotietorekisteristä tehtyjen laskelmien mukaan perintäyhtiöillä oli taseessa vuoden 2025 lopussa 1,6 mrd. euron edestä kuluttajaluottoja^[2], joista arvioiden mukaan merkittävä osuus oli kulutusluottoja.

Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan 3.6.2026.

Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun julkaistut luvut löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta tämän linkin takaa.

Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.

MUIDEN RAHOITUSLAITOSTEN MYÖNTÄMIEN LAINOJEN MÄÄRÄ SUOMALAISILLE YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE, 2025Q4:

Name & Shame -menettely:

Muut rahoituslaitokset -tilaston ulkopuolelle tahallisesti jättäytyneet yritykset periodin 2025Q4 osalta:

Aurajoki Nordic Oy

_{[1] Arvopaperistetut ja muiden rahoituslaitosten taseen ulkopuolisina erinä hallinnoitavat ajoneuvolainat muodostavat huomattavan osan kokonaisuudesta.}

_{[2] Uuden aineiston käyttöön ja lukujen tulkintaan voi liittyä epävarmuutta. Epävarmuustekijät vähenevät, kun aineistoa kertyy lisää ja sen yksityiskohtaisesta analyysista saadaan lisää kokemusta. Positiivisen luottorekisterin tiedoista ei saa eriteltyä ”kulutusluottoja”. Perintäyhtiöiden taseissa olevat kuluttajaluotot sisältävät ajoneuvolainoja, jatkuvia luottoja ja muita kuluttajaluottoja.}