Rahapoliittinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Boris Vujčić

Berliini, 10. syyskuuta 2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Haluan aluksi kiittää pääjohtaja Nagelia vieraanvaraisuudesta ja Saksan keskuspankin henkilökuntaa erinomaisista kokousjärjestelyistä.

EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Lähi-idän konflikti luo edelleen inflaatiopaineita, ja inflaation arvioidaan pysyvän selvästi tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa. Tämänpäiväinen päätös korostaa sitoutumistamme varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme.

EKP:n tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 ja 2,5 % vuonna 2027 sekä 2,1 % vuonna 2028. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan olevan 2,5 % vuonna 2026 ja 2,6 % vuonna 2027 sekä 2,3 % vuonna 2028. Inflaation arvioidaan pysyvän kesäkuun perusskenaarion tasolla vuonna 2026 mutta olevan sitä nopeampaa vuosina 2027 ja 2028. Talouden arvioidaan kasvavan 0,9 % vuonna 2026 ja 1,4 % vuonna 2027 sekä 1,5 % vuonna 2028. Kasvuarviota on siis tarkistettu ylöspäin vuosille 2026 ja 2027 lähinnä siksi, että euroalueen talouden kestokyky on osoittautunut odotettua suuremmaksi.

Näkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Riskit painottuvat inflaation nopeutumisen ja talouskasvun hidastumisen suuntaan. Asiantuntijoiden päivittämissä skenaarioissa havainnollistetaan, miten monella tapaa energiasokki voi vaikuttaa kasvun ja inflaation kehityskulkuihin. Skenaarioissa käytetään eri olettamuksia sokin voimakkuudesta ja kestosta sekä sen välillisistä vaikutuksista ja kerrannaisvaikutuksista.

Tämänpäiväisen päätöksen myötä meillä on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin konfliktin aiheuttamassa epävarmuudessa. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Talous piti pintansa toisella vuosineljänneksellä energiasokin luomista epäsuotuisista olosuhteista huolimatta. Talous kasvoi laajasti eri maissa ja eri toimialoilla, ja tämä kehitys on todennäköisesti jatkunut kolmannella vuosineljänneksellä. Tehdasteollisuuden kehitys jatkuu vankkana valtioiden lisätessä puolustus- ja infrastruktuurimenojaan. Kuluttajien luottamus on vahvistunut heikolta tasoltaan, mikä auttaa palvelualoja elpymään energiasokin ensivaikutuksista. Tekoälyyn liittyvän toimeliaisuuden kasvu näkyy digitaalisissa palveluissa, yritysten investoinneissa ja viennissä.

Työmarkkinat ovat edelleen vahvat, ja työttömyysaste pysyi heinäkuussa ennallaan 6,4 prosentissa. Työllisyyden ja työvoiman kasvun hidastuminen on jatkunut, kun taas tuottavuus on vähitellen kohentunut.

Talouden lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat nyt paremmat kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa varsinkin vahvan yksityisen ja julkisen kulutuksen vuoksi. Keskipitkällä aikavälillä kulutus saanee tukea energian hintojen vähittäisestä laskusta ja vahvoista työmarkkinoista. Yritys- ja asuntoinvestoinnit vahvistavat talouskasvua enenevässä määrin. Viennin kasvun arvioidaan hyötyvän ulkoisen kysynnän noususta, mutta sitä hillitsevät kilpailukykyhaasteet ja epävarmuus maailman kauppapolitiikasta.

Potentiaalisen kasvun vahvistuminen edellyttää rakenneuudistusta ja tarvitsee tuekseen terveen julkisen talouden. Keskeisessä asemassa ovat toimet, joilla yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään EU:n sisämarkkinasäännöksiä, nopeutetaan energiasiirtymää sekä saatetaan säästämis- ja sijoitusunioni valmiiksi. Digitaalista euroa koskevan lainsäädännön hyväksymisen edetessä viimeiseen vaiheeseensa toistamme jälleen, miten tärkeää on, että yhtenäisvaluuttapaketista saavutetaan yksimielisyys mahdollisimman pikaisesti. Energiasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä.

Inflaatio

Inflaatio nopeutui elokuussa 3,3 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 2,9 %. Energian hintainflaatio kohosi 14,3 prosenttiin oltuaan 10,3 % heinäkuussa. Nousuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet voimakkaasti etenkin nestemäisten polttoaineiden jalostusmarginaalit mutta myös energiaraaka-aineiden kallistuminen. Elintarvikkeiden hintainflaatio pysyi ennallaan 1,2 prosentissa. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio, joka oli 2,5 % heinäkuussa, hidastui 2,4 prosenttiin, kun inflaatio nopeutui tavaroissa 0,9 prosentista 1,2 prosenttiin ja heikkeni palveluissa 3,3 prosentista 3,0 prosenttiin.

Useimmat pohjainflaation mittarit pysyivät heinäkuussa suurin piirtein ennallaan. Palkat eivät näytä tässä vaiheessa reagoineen merkittävästi energiasokkiin. Palkansaajakorvaus työntekijää kohden kasvoi toisella vuosineljänneksellä 3,3 prosentin vuosivauhtia eli hitaammin kuin ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin se kasvoi 3,5 %. Työn tuottavuuden paraneminen on myös auttanut hillitsemään yksikkötyökustannusten kasvua, joka hidastui 2,6 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,5 prosentista. Samaan aikaan yksikkövoittojen kasvu nopeutui 0,3 prosentista 2,2 prosenttiin. EKP:n palkkamittari viittaa siihen, että sopimuspalkkojen kasvu voimistuu hieman eli 2,7 prosenttiin vuoden 2027 alkupuoliskolla. Lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat yhä koholla, mutta pitkän aikavälin odotukset ovat useimpien mittarien mukaan noin kahdessa prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Energian hintakehitystä koskevia arvioita on korotettu entisestään Lähi-idän konfliktin ja Venäjän Ukrainassa käymän oikeudettoman sodan viimeaikaisen kehityksen vuoksi. Kokonaisinflaatio on siis todennäköisesti selvästi tavoitetta nopeampaa vielä vuoden 2027 alkupuoliskolla. Sen jälkeen energiainflaation arvioidaan hidastuvan ja muuttuvan negatiiviseksi. Tämän kehitys jatkunee vuoden 2028 puoliväliin saakka, mikä vaimentaa kokonaisinflaatiota. Energiahintojen nousun odotetaan välittyvän asteittain pohjainflaatioon ja elintarvikkeiden hintainflaatioon. Talousnäkymien paraneminen vauhdittanee myös osaltaan hieman pohjainflaatiota, jonka odotetaan nopeutuvan alkuvuoteen 2027 saakka, pysyvän nopeana loppuvuoden ja maltillistuvan sitten vuonna 2028. Kokonaisinflaation odotetaan palautuvan tavoitteen tuntumaan vuoden 2027 lopulla korkeampien korkojen vaikutusten tukemana. Seuraamme jatkossakin tarkasti energiahintojen nousun suuruutta ja kestoa sekä sen välittymistä hinnan- ja palkanasetantaan, inflaatio-odotuksiin ja talouden dynamiikkaan yleensä.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan. Syynä ovat etenkin Lähi-idän konflikti ja Venäjän Ukrainassa käymän oikeudettoman sodan kehitys. Energian uudet tarjontahäiriöt voisivat johtaa nykyodotuksia suurempaan ja pitkäkestoisempaan energiahintojen nousuun. Tämä heikentäisi reaalituloja, kulutusta ja investointeja. Rahoitusmarkkinoiden ilmapiirin huononeminen tai heijastusvaikutukset joukkolainamarkkinoilla voisivat johtaa luotonannon ehtojen kiristymiseen ja vaimentaa siten kysyntää. Kaupan uudet jännitteet suurten kansantalouksien välillä voisivat myös aiheuttaa lisähäiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos talous ja energiamarkkinat mukautuvat vallitsevien konfliktien aiheuttamiin häiriöihin odotettua nopeammin tai jos konfliktit ratkaistaan kestävästi. Uuden tekniikan käyttöönotto euroalueen yrityksissä, puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä tuottavuutta parantavat ja EU:n sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista edistävät uudistukset saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan. Syynä ovat etenkin Lähi-idän konflikti ja Venäjän Ukrainassa käymän oikeudettoman sodan kehitys. Energiasokki voi voimistua entisestään, ja sen vaikutukset muihin hintoihin ja palkkoihin voivat olla nykyodotuksia voimakkaampia. Etenkin kaasun hinnat voivat nousta, jos uusia tarjontahäiriöitä muodostuu tai jos talvi on poikkeuksellisen kylmä ja kaasuvarastot ovat samaan aikaan pienet. Mitä pitempään energiahinnat pysyvät korkeina, sitä todennäköisemmin ne voimistavat laajempaa inflaatiota välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Kaupan uudet jännitteet voisivat tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja pahentaa euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Sään ääri-ilmiöt, joita voimistuva El Niño ‑ilmiö mahdollisesti vahvistaa, sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua voimakkaampaan nousuun. Inflaatio voi sen sijaan hidastua, jos vallitsevat geopoliittiset konfliktit ratkaistaan kestävästi tai jos viimeaikaisen energian hintasokin välilliset vaikutukset tai kerrannaisvaikutukset jäävät ennakoitua lievemmiksi. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voisi heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat nousseet edellisen kokouksemme jälkeen kuvastaen maailmanmarkkinoiden vastaavaa kehitystä. Kesäkuun koronnostomme vuoksi yritysten pankkilainojen korot ovat nousseet kesä- ja heinäkuussa 3,8 prosenttiin toukokuun 3,6 prosentista. Yritysten markkinaehtoisen velan kustannus oli 4,0 % heinäkuussa eli edellisten kuukausien tasolla ja selvästi suurempi kuin ennen Lähi-idän konfliktia. Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvuvauhti, joka reagoi yleensä rahapolitiikan muutoksiin pitemmällä viipeellä, nopeutui heinäkuussa entisestään 4,4 prosenttiin. Touko- ja kesäkuussa se oli 4,0 %. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen kasvuvauhti oli 3,4 % oltuaan 3,6 % kesäkuussa ja 3,3 % toukokuussa. Asuntoluottojen korot olivat 3,5 % eli pysyivät ennallaan kesä- ja heinäkuussa, kun taas asuntoluotonannon kasvu vaimeni heinäkuussa 3,0 prosenttiin touko- ja kesäkuun 3,1 prosentista.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.