Vahvaa rahoitussääntelyä tarvitaan suojaksi kriiseiltä
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka kansainväliset konfliktit ovat ajoittain ravisuttaneet rahoitusmarkkinoita ja markkinakorkojen nousu on hidastanut asuntokauppaa. Vahva pankkisääntely suojaa finanssikriiseiltä ja tukee kestävää talouskasvua. Suomalaisten pankkien ja lainanottajien iskunkestävyydestä ei tulisi tinkiä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat vauhdittaisivat kasvua ja vahvistaisivat Euroopan strategista autonomiaa.
”Epävakaassa maailmassa pankkisektorin vahvuus ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Sääntely luo pohjaa kestävälle talouskasvulle. Se varmistaa, että pankit selviytyvät kriiseistä ja pystyvät myöntämään luottoja kotitalouksille ja yrityksille myös vaikeina aikoina”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen. Suomen Pankki julkaisi tänään vuosittaisen arvionsa Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja siihen kohdistuvista riskeistä. ”Vakavarainen ja luotettava pankkisektori on välttämätön edellytys rahoitusvakaudelle ja talouden pitkän aikavälin kasvulle”, toteaa Nykänen.
Kansainväliset kriisit lisäävät talouden ja rahoitusjärjestelmän riskejä
Geopoliittiset jännitteet ovat synkentäneet talouden näkymiä ja heiluttaneet rahoitusmarkkinoita. Epävarmuus tulevasta vähentää kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja. Epävakaa maailmantilanne myös lisää kyber- ja hybridiuhkia.
”Kun huolet Suomen ja omasta taloudesta kasvavat, kotitaloudet ja yritykset tulevat varovaisemmiksi. Tämä heijastuu nopeasti koko talouteen”, Marja Nykänen toteaa. Geopolitiikka ja tekoälyn nopea kehitys ovat puolestaan voimistaneet kyber- ja hybridiuhkia. ”Rahoitussektorin toimijoilta edellytetään valppautta ja valmiutta parantaa tietoturvaansa ja toimintavarmuuttaan, jotta kyber- ja hybridiuhkista selvitään”, korostaa Nykänen.
Asuntomarkkinoiden ahdinko koettelee kotitalouksia ja sijoittajia
Suomen asuntomarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen pitkään heikossa suhdanteessa. Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, ja asuntokauppa käy hitaasti. Korkojen nousu vähentää aikeita ostaa asuntoja ja rasittaa erityisesti velkaantuneimpien kotitalouksien taloutta, vaikka lainoja on toistaiseksi pystytty hoitamaan pääosin hyvin.
Myös kiinteistösijoittajat ja asuntoyhteisöt voivat joutua ahtaalle, etenkin jos niillä on runsaasti vaihtuvakorkoista velkaa. Asuntomarkkinoiden toipuminen vie aikaa. Talouden epävarmat näkymät hillitsevät sekä asuntojen kysyntää että uusia rakennushankkeita. Riskinä on, että kesällä voimaan tulevat höllennykset asunto- ja taloyhtiölainojen sääntelyyn eivät juuri piristä asuntokauppaa, mutta pidemmällä aikavälillä entisestään lisäävät asuntomarkkinoiden alttiutta häiriöille.
Yritysten rahoituksen saatavuutta voidaan parantaa eurooppalaisella yhteistyöllä
Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat parantaisivat kansalaisten ja sijoittajien mahdollisuuksia investoida eri maihin ja kohteisiin ja monipuolistaisivat näin valtioiden, pankkien ja yritysten rahoituslähteitä. Eurooppalaista yhteistyötä tulisi syventää myös yhteisellä talletussuojalla, joka voisi korvata kansalliset järjestelmät.
”Paremmin toimivilla pääomamarkkinoilla vauhditettaisiin talouskasvua ja yhteisellä talletussuojalla lujitettaisiin luottamusta Euroopan pankkisektoriin”, sanoo Marja Nykänen. ”Lisäksi Euroopan tulisi vähentää suurta riippuvuuttaan yksittäisistä suurista alueen ulkopuolisista tieto- ja viestintätekniikan palveluiden tarjoajista. Pienempi riippuvuus vähentäisi poliittisia ja rahoitusjärjestelmän operatiivisia riskejä”, painottaa Nykänen.
Esityskalvot 20.5.2026, johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen