Inflaatio EKP:n tavoitteen tuntumassa – Suomen julkisen talouden paineet jatkuvat

Esitys (PDF)

Tervetuloa minunkin puolestani! Kuten ennustepäällikkö Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen talous jatkaa hidasta elpymistään. Kotitaloudet ovat saamassa taloutensa tasapainoon, ja kulutus alkaa kasvaa. Vienti ja investoinnitkin virkoavat vähitellen. Kun talouskasvu voimistuu, myös työllisyys paranee.

Keskityn omassa puheenvuorossani ensin euroalueen talouden näkymään ja EKP:n neuvoston eilisiin rahapoliittisiin päätöksiin. Sen jälkeen käsittelen Suomen julkisen talouden näkymiä tänään julkaistun julkisen talouden arvion pohjalta.

Kalvo 2: Euroalueen kasvunäkymä on hieman piristynyt

Euroalueen alkuvuoden talouskasvu on ollut hieman ennustettua vahvempaa tulleista huolimatta ja työllisyystilanne on pysynyt hyvänä. Kasvu on edelleen palveluvetoista ja tilanne teollisuudessa haastavampi.

Eurojärjestelmän uuden ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna 1,4 %, ensi vuonna 1,2 % ja 1,4 % vuosina 2027 ja 2028. Keskeisin kasvun ajuri on edelleen kotitalouksien vahvistuvat reaalitulot ja kulutus, mutta myös investointien pientä piristymistä odotetaan.

Myös puolustusmenot kasvavat lähivuosina, etenkin Saksassa, ja vahvistavat hieman euroalueen kasvua lyhyellä aikavälillä.[1] Tutkimus viittaa siihen, että niiden (pidemmän aikavälin) kasvuvaikutus riippuu siitä, johtavatko ne innovaatioihin ja teknologiseen kehitykseen.

Viimeaikaisista positiivisista kasvuyllätyksistä huolimatta geopoliittinen tilanne ja meneillään oleva kauppasota voivat tuoda vielä mukanaan negatiivisia yllätyksiä euroalueelle. Yhdysvaltojen korkeammat tullithan ovat olleet voimassa vasta viime kesästä lähtien, ja geopoliittinen ympäristö on edelleen hankala.

Vaikka euroalueen kasvu on siis ollut iskunkestävää ja sitkasta, sen soisi olevan dynaamisempaa. Euroalueen on panostettava kilpailukykynsä vahvistamiseen monella rintamalla.

Kalvo 3: Euroalueen inflaatio on EKP:n 2 prosentin
keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa

Euroalueen inflaatio ja keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen EKP:n 2 prosentin tavoitteen tuntumassa. Marraskuun inflaatio oli 2,1[2] %, ja pohjainflaatio 2,4 %.

Eurojärjestelmän uuden ennusteen mukaan sekä kokonaisinflaatio että (energian ja ruoan hinnoista puhdistettu) pohjainflaatio pysyvät lähivuosina 2 % tavoitteen tuntumassa.

Inflaatioennustetta tarkistettiin hieman ylöspäin, koska palvelu- ja palkkainflaatio on ollut viime kuukausina hieman ennustettua nopeampaa ja talouskasvu on rahtusen aiemmin odotettua vahvempaa. Siitä huolimatta inflaatio voi myös lähikuukausina olla ennustettua nopeampaa.

Toisaalta edelleen on alasuuntaisia inflaatioriskejä. Kasvu ei ole piristymisestään huolimatta kovin nopeaa, tullienkorotuksilla voi olla euroalueen inflaatiota hidastava vaikutus ja palkkakehitys voi hidastua nyt ennustettua nopeamminkin.

Kalvo 4: EKP:n neuvosto piti joulukuun kokouksessaan ohjauskoron ennallaan 2,0 prosentissa

Eilisessä joulukuun EKP:n neuvoston kokouksessa päätimme pitää ohjauskoron ennallaan tasan 2,0 prosentissa.

Inflaatio ja inflaatio-odotukset ovat edelleen 2 % tavoitteen tuntumassa ja euroalueen talouskasvu on toistaiseksi ollut jonkin verran odotettua iskunkestävämpää tulleista huolimatta.

Kasvu- ja inflaationäkymään liittyy edelleen varsin suurta epävarmuutta vasta alkaneen kauppasodan ja geopoliittisten jännitteiden takia.

EKP:n neuvosto ei ole sitoutunut mihinkään korkouraan, vaan varmistaa, täyden toimintavapautensa säilyttäen, että inflaatio vakautuu 2 % tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.

Tulevat päätökset rahapolitiikassa tehdään symmetriseen inflaatiotavoitteeseen nojautuen, kokous kokoukselta, tuoreen datan ja analyysin sekä aina myös kokonaisharkinnan pohjalta.

Kalvo 5: Suomessa puolustusmenojen kasvulle tilaa finanssipolitiikan sääntöjen poikkeuksella

Palataan sitten Suomeen. Joulukuun ennusteen yhteydessä julkaisemme aina myös vuotuisen julkisen talouden arviomme. Kuten Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Sen myötä julkisen velan suhde BKT:hen on kasvanut ja sen ennustetaan kasvavan edelleen.

Ennustettu talouden kasvu alkaa toki tukea julkista taloutta. Mutta samalla menopaineet vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamista. Puolustusmenojen kasvu tulevien 10 vuoden aikana vaikuttaa tähän olennaisesti.

Suomen puolustusmenot olivat alle 1,5 prosentin luokkaa suhteessa BKT:hen 2020-luvun alkuvuosina. Mennyttä kehitystä kuvaavan yhtenäisen viivan lisäksi oheisessa kuviossa ensimmäinen piste kuvaa arvioitua puolustusmenojen tasoa vuonna 2026. Kuvion toinen piste [3 prosentin tasolla] kuvaa Suomen puolustusmenojen tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Kolmas piste on Naton kesäkuussa 2025 yhdessä jäsenmailleen asettama tavoite kasvattaa puolustusmenoja 3,5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä.

Muutos verrattuna 2020-luvun alkuun on merkittävä ja tapahtuu nopeasti. Viime kesänä aktivoitu kansallinen poikkeuslauseke mahdollistaa puolustusmenojen kasvattamisen lähivuosina rikkomatta EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Poikkeuslauseke antaa puolustusmenoihin liikkumavaraa 1,5 % suhteessa BKT:hen verrattuna vuoden 2021 tasoon.

Mutta menojen rahoittaminen on iso haaste vuoteen 2028 ulottuvan poikkeusjakson jälkeen. Lisäksi EU-lainsäädännön mukainen liiallisen alijäämän menettely käynnistynee myös Suomen osalta ensi vuoden alussa, joten alijäämä pitäisi painaa 3 prosentin alle viimeistään vuonna 2028 päättyvän sääntöpoikkeuksen jälkeen.

Kalvo 6: Velkakestävyys keskipitkällä aikavälillä

Julkinen velkasuhde siis jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Entä miltä kehitys näyttää sen jälkeen ja minkälaista sopeutusta velkasuhteen kääntäminen pysyvästi alenevalle uralle edellyttää?

Oheisessa kuviossa kehitystä on tarkasteltu 2040-luvulle asti kahdessa eri skenaariossa: Perusuralla oletetaan, ettei uusia sopeutustoimia tehdä vuoden 2028 jälkeen ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu. Tällä uralla julkinen velkasuhde nousee lähes 120 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Jos tämän lisäksi puolustusmenoja kasvatetaan 3,5 prosenttiin BKT:sta, velkasuhde kasvaa lähes 130 prosenttiin.

Velkakehityksen taittaminen edellyttää merkittävää julkisen talouden sopeuttamista tulevina vuosina. Tässä kuviossa esitetään painelaskelma, jossa sopeutus jaetaan tasaisesti vuosille 2027–2034. Laskelman valossa noin 10 mrd. euron sopeutus verrattuna perusuraan riittäisi kääntämään velkasuhteen hitaaseen laskuun. Olettaen, että puolustusmenoja kasvatetaan edellä kuvatun NATO-tavoitteen mukaisesti, tarvittavan sopeutuksen mittaluokka on suurempi.

Käytännössä asia on kuitenkin monisyisempi, koska tarvittava sopeutus ja sen nopeus riippuu myös EU:n finanssipolitiikan sääntöjen ja kansallisen finanssipolitiikan kehikon vaatimuksista. Näitä reunaehtoja ei ole otettu huomioon kalvolla näkyvissä laskelmissa.

Kalvo 7: Kansainväliset onnistumiset antavat suuntaa

Julkisen talouden vahvistaminen ja finanssipoliittisen liikkumavaran turvaaminen edellyttävät siis merkittävää sopeutusta tulevina vuosina. Tavoite edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimenpidekokonaisuutta. Kansainvälisen vertailun perusteella Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua.

Esimerkiksi IMF arvioi tutkimuskirjallisuuden pohjalta, että onnistunut julkisen talouden sopeutus edellyttää vahvoja instituutioita, laajaa poliittista tukea ja suotuisaa taloustilannetta. Mittavat sopeutukset vaativat sekä tulo- että menopuolen toimia. Sopeutuksen tueksi tarvitaan uskottava finanssipolitiikan ohjauskehikko ja vahvat instituutiot.

Lokakuussa 2025 IMF:n suositus Suomelle oli vakauttaa julkista taloutta 0,5 % suhteessa BKT:hen vuosittain, kunnes julkinen talous on tasapainossa ja velkasuhde alkaa pienentyä.

EU-komission tuoreehko selvitys päätyy samankaltaiseen johtopäätökseen. Komissio korostaa sopeutuksen pitkäjänteisyyttä kertaluonteisten toimien sijaan sekä poliittista sitoutumista ja avointa viestintää.

Julkisen talouden sopeutuksessa tulee huolehtia yhteiskunnallisesta eheydestä ja välttää heikentämästä kestävän kasvun edellytyksiä. Vaikka sopeutuksen pääpaino olisikin menopuolella, verotusta kiristäviä toimia ei kannata poissulkea. Yhtä kaikki verotulojen turvaaminen kannattaa yhdistää siihen, että verorakennetta uudistetaan talouskasvua tukevaan suuntaan.

Kalvo 8: Uudistettu kansallinen finanssipolitiikan kehikko tukee pitkäjänteisempää päätöksentekokulttuuria

Syksyn aikana saavutettu laaja-alainen parlamentaarinen yhteisymmärrys uudesta kansallisesta finanssipolitiikan sääntökehikosta on omiaan vahvistamaan edellä kuvattuja kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella keskeisiä onnistuneen sopeutuksen edellytyksiä.

Sääntökehikon keskeinen uusi elementti on ylivaalikautinen suunnittelu ja sitoutuminen. Jatkossa finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä valmistelee ylivaalikautisen rahoitusasematavoitteen vaalikauden puolivälissä ja – vaaleja edeltävänä vuonna – seuraavan vaalikauden tavoitteen.

Parlamentaarinen työryhmä on avainasemassa myös käytänteiden muodostumisessa ja lain soveltamisessa. Ryhmän työ on jo alkanut, ja hyvä niin.

Tänään julkaistussa julkisen talouden arviossamme nousee esiin muutamia jatkon kannalta oleellisia havaintoja.

Ensinnäkin lakiin kirjattu velkasuhteen alenemistavoite saattaa osoittautua liian löysäksi korkeasuhdanteessa ja liian tiukaksi matalasuhdanteessa. Odotettua parempi suhdannekehitys pitäisi hyödyntää vahvistamalla julkisen talouden puskureita huonompia aikoja varten. Aiempina vuosina politiikka usein on ollut myötäsyklistä korkeasuhdanteissa – siksi menosääntöjen tiukka seuranta ja menokuri on tärkeää ylläpitää.

Toiseksi uudessa kehikossa itsenäisen finanssipolitiikan valvojan tekemä kokonaisarvio, siihen liittyvä korjausmekanismi ja parlamentaarinen seuranta ovat tärkeä osa kansallista finanssipolitiikan arviointia. Kansallisen rahoitusasematavoitteen asettamisessa ja tavoitteiden seurannassa tarvitaankin rakentavaa vuoropuhelua itsenäisen finanssipolitiikan valvojan kanssa.

Keskeisten kansallisten säännöksien osalta uudistettu kehikko tulisi voimaan vasta vuonna 2031. Velkasuhteen taittaminen ja kääntäminen laskuun on kuitenkin todennäköisesti yhtä vaikeaa 2030-luvun alussa kuin lähivuosina. Tämä johtuu muun muassa siitä, että näillä näkymin puolustusmenojen kasvu jatkuu 2030-luvulla.

Ennusteemme perusteella vuosina 2027–2028 talouden kasvu on talouden potentiaalia nopeampaa, joten näinä vuosina sopeutusta kannattaisi jatkaa. Päätöksiä ei siis kannata lykätä siirtymäajan jälkeiseen aikaan.

Kalvo 9: Pääviestit

Eurojärjestelmän eilen julkaistun ennusteen mukaan euroalueen kasvunäkymä on hieman piristynyt tulleista huolimatta. Inflaatio pysyy ennustevuosina EKP:n 2 % tavoitteen tuntumassa.

Kuten edellä kuultiin, Suomen talous elpyy verkkaiseti. Julkiset menot pysyvät sitkeästi tuloja suurempina, joten valtio velkaantuu edelleen.

Vuotuisen julkisen talouden arviomme viesti on selkeä: Annetuilla kasvuennusteilla Suomen velkaantumistrendin kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista.

Lakiin kirjatut numeeriset säännöt tukevat velkakestävyyttä ja parantavat finanssipolitiikan laatua tekemällä siitä avoimempaa ja lisäämällä poliittisten päättäjien tilivelvollisuutta äänestäjille. Mutta numeeriset säännöt voivat ohjata päätöksentekoa vain, jos niihin sitoudutaan. Syksyn aikana saavutettu parlamentaarinen yhteisymmärrys velkakestävyydestä on merkittävä käännekohta, joka vahvistaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen. Seuraavaksi luottamuksen ylläpitäminen vaatii keskipitkän sihdin ohjelman lisäksi konkreettisia päätöksiä, eikä niitä kannata lykätä.

Tavoite on vakaa ja kestävä julkinen talous, joka antaa suomalaiselle hyvinvoinnille ja talouden kestävälle kasvulle vahvan pohjan. Syytä on muistaa sekin, että terve talous on olennainen osa turvallisuutta.

Kiitos, ja nyt vastaan kysymyksiinne.

[1] Kumulatiivinen vaikutus BMPE-ennusteessa yhteensä 0,5 % vuosina 2025–2028.

[2] Marraskuun inflaatio tarkentui 17.12.