Työterveys ja Suomen kansantalous – lähiajan näkymiä ja pitkän sihdin haasteita

Esitys (PDF)

Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät, rakas ystävä ja ”juhlakalu” Kari,

Lämmin kiitos kutsusta tähän juhlasymposiumiin – ja ennen muuta suuri kiitos Kari, Sinulle elämäntyöstäsi lääketieteen, kansanterveyden ja ei vähiten työterveyden eteen. Se on ollut elämäntyötä Suomen ja Euroopan, tieteen ja tutkimuksen, kansanterveyden ja työterveyden puolesta – ja sehän jatkuu!

Puhuit Kari vankkaa asiaa työterveyden merkityksestä. Tiedän, että se on Sinulle sydämen asia – ja muistan hyvin myös yhteisen ponnistuksemme työterveyden puolesta kiky-neuvottelujen aikana. Palaan työterveyteen hetken päästä.

Kalvo 2. Esityksen runko

On hienoa saada käyttää puheenvuoro näin asiantuntevalle yleisölle. Tässä seurassa haluan pohtia etenkin inhimillisen pääoman ja työterveyden merkitystä osana Suomen pitkän aikavälin menestystä. Alkuun kuitenkin taustaksi – suutari pysyköön lestissään – muutama sana Suomen kansantalouden tilasta ja lähivuosien näkymistä, pari viikkoa sitten julkaisemaamme Suomen talouden ennusteeseen perustuen.

Kalvo 3. Suomen talous käynnistyy yskähdellen

Suomen talouden kasvuvauhti on ollut kuluvan vuoden alkupuolella pettymys. Kotitalouksien luottamus on pysynyt heikkona, ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen on viivästynyt reaalitulojen kasvusta huolimatta. Työttömyys on nyt 10 % tasolla (TK trendiluku 8/25).

Suomen talouden elpymisen ennustetaan jatkuvan hitaana ja yskähdellen, joskin tuoreimmat tiedot antavat joitain viitteitä kasvun vähittäisestä nopeutumisesta. Epävarmuuden jonkinasteinen hälveneminen EU:n ja Yhdysvaltain välisen tullisovun myötä helpottaa hieman Suomen taloustilannetta, ja yritysten näkymissä on parantumisen merkkejä.

Kun katsotaan pitempää aikaväliä, havaitaan, että Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan yli 15 vuoteen. Reaalinen BKT henkeä kohden on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008.

Tähän jaksoon mahtuu toki sekä nousuja että laskuja. Suomen heikko menestys selittyy pitkälti sarjalla takaiskuja, joihin suomalaiset yritykset ovat joutuneet sopeutumaan. Lisäksi väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen oli meillähyvin nopeaa jo 2010-luvulla.

Myös tuottavuuskehitys on ollut heikkoa jo pitkään. Syntyvyyden voimakkaan laskun takia työvoiman määrä tulee supistumaan ilman merkittävää maahanmuuttoa. Monella alalla – mukaan lukien sote-sektori – ulkomainen työvoima onkin jo toiminnalle välttämätöntä ja arkipäivää. 

Kalvo 4: Suomen talouden pitkäaikaisiin, tunnettuihin ongelmiin tarvitaan lääkkeeksi kahden kärjen taktiikkaa

Hidas talouskasvu vaikeuttaa osaltaan julkisen talouden tasapainottamista lyhyellä aikavälillä ja kestävyyden turvaamista pitkällä aikavälillä. Konkreettisten sopeutumistoimien lisäksi on tärkeää vahvistaa pitkäjänteiseen finanssipolitiikkaan ohjaavia instituutioita.

EU:n finanssipolitiikan säännöt luovat meille selkeän raamin. Kotimaisen sääntökehikon yksi tärkeä tavoite puolestaan on tukea sellaista poliittista kulttuuria, jossa julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteisiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota ja aidosti sitoudutaan.

Oleellista on yhteinen tavoitteenasettelu. Ilman parlamentaarista yhteisymmärrystä ja vahvaa kansallista valvontaa kotimaisen sääntökehikon ohjaava vaikutus voi jäädä heiveröiseksi.

Samalla on vahvistettava kestävän talouskasvun eväitä. Suomen Pankissa on jo pitkään panostettu pitkän aikavälin talouskasvun analyysiin. Viimeisin analyysimme on julkaistu tammikuussa. Se osoittaa, että väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden kasvun hiipuminen rasittavat Suomen pitkän ajan talouskasvun näkymää.

Näkymä on erityisen heikko ilman lisäpanostuksia inhimilliseen pääomaan – siis koulutukseen ja osaajien työperäiseen maahanmuuttoon – ja uuden teknologian kiinteän pääoman investointeihin.

Työterveyshuollolla on tärkeä tehtävä hankitun inhimillisen pääoman säilyttämisessä, kun se tukee pyrkimyksiä pidentää työuria edistämällä työterveyttä työuran eri vaiheissa. Esimerkiksi yli 55-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut selvästi viime vuosina. Paremmat terveydelliset edellytykset ovat aivan varmasti yksi tärkeä vaikuttava tekijä tämän positiivisen kehityksen taustalla.

Haluaisin jatkaa tästä päivän teemaan pohtimalla kahta hieman erilaista näkökulmaa siihen, millä tavalla terveydenhuolto yleensä ja työterveydenhuolto erityisesti voivat olla tärkeässä roolissa kestävän talouskasvun edellytysten vahvistamisessa.

Kalvo 5: Teknologinen kehitys, tekoälyn potentiaali ja terveydenhuolto

Ensimmäinen liittyy teknologiseen kehitykseen ja erityisesti tekoälyyn. Aihe oli laajasti esillä keskuspankkiirien Jackson Hole symposiumissa elokuussa. Se on ”villissä lännessä” vuoristoisessa Wyomingissa, jo 1970-luvun lopulta alkaen järjestetty symposium, jonka vakioteemoja ovat globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden isot kysymykset.

Oli kiinnostavaa kuulla, miten Alphabetin puheenjohtaja ja sijoitusjohtaja Ruth Porat nosti omassa puheessaan terveydenhuollon yhdeksi tärkeimmistä aloista, joissa tekoäly voi tuottaa merkittävän tuottavuusloikan. Tähän avautuu hänen mukaansa lukemattomia mahdollisuuksia: lääketieteelliset innovaatiot, sairauksien tunnistaminen riittävän varhaisessa vaiheessa, yksilöllisten hoitosuunnitelmien rakentaminen. Samoin resurssien käytön tehostaminen, jotta lääkärien ja hoitajien aikaa pystytään vapauttamaan rutiinityöstä itse potilastyöhön.

Tekoälyyn nojaavan teknologian kehitys ei silti yksin riitä vauhdittamaan tuottavuuskasvua. Jotta teknologinen kehitys tuottaisi laajamittaisia tuottavuushyötyjä koko taloudessa, ml. terveydenhuollossa yritysten on investoitava merkittävästi tietojärjestelmiin ja ohjelmistoihin, järjesteltävä uudestaan tuotannon ja johtamisen prosesseja sekä panostettava työntekijöiden osaamiseen.

Iso kysymys onkin, miten tätä uuden teknologian laajamittaista hyödyntämistä pystyttään parhaiten edistämään. Tässä tulee houkutus ajatella työterveyshuoltoa yhtenä osana suomalaisten yhteiskunnallisten kokeilujen kokonaisuutta.

Työterveyshuollon yksi tärkeä erityispiirre suomalaisessa sote-kentässä on se, että sen asiakkaita ovat ensisijassa yritykset ja se on mukana työpaikoilla. Työterveyden ja yrityksen välisessä yhteistyössä yhdistyvät työnantajan vastuu työoloista ja työterveyshuollon asiantuntijuus. Parhaimmillaan tällainen yhteistyö mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton yhdessä asiakasyritysten kanssa.

Tällaisista kokeiluista pitäisi tietysti pyrkiä oppimaan mahdollisimman paljon. Sen takia niitä pitäisi pyrkiä toteuttamaan lääketieteen parhaiden standardien mukaisesti kontrolloituina kokeina – siis rakentaen tutkimusasetelmia, joissa toimenpiteen tai uuden teknologian käyttöönoton vaikutusta selvitetään vertaamalla koeryhmän kehitystä kontrolliryhmään. Kuten tiedämme, huolellinen suunnittelu on tässä kaiken a ja o. Esimerkiksi kuuluisasta perustulokokeilustakin olisimme oppineet toisenlaisella toteutuksella paljon enemmän.

Haastankin teidät alan ammattilaiset yhdessä yritysten kanssa miettimään, miten tällaisia koeasetelmia voitaisiin rakentaa. Ehkä työterveyshuolto on tässä suhteessa ketterämpi kuin muu terveydenhuolto. Joka tapauksessa läheinen yhteistyö yritysten kanssa avaa siihen ainutlaatuisia mahdollisuuksia.

Koko sosiaali- ja terveyssektorin tuottavuuden parantaminen on myös Suomen julkisen talouden näkökulmasta aivan olennaista. Siinäkin uuden teknologian fiksu hyödyntäminen on varmasti osa ratkaisua.

Kalvo 6: Terveys eurooppalaisena julkishyödykkeenä

Toinen seikka, jota haluan korostaa, liittyy kansainväliseen yhteistyöhön. Euroopan unionissa terveys on aina ollut kansallisten hallitusten vastuualuetta. On ajateltu, että jokainen maa pyörittää omia sairaaloitaan, rahoittaa terveysvakuutuksensa ja määrittää omat prioriteettinsa.

Näin muuten ajateltiin pitkään myös puolustuspolitiikasta. Valitettavasti olemme voimapolitiikan puristuksessa heränneet siihen tosiasiaan, että kyse on yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuudesta, jonka tehokas vahvistaminen edellyttää yhteisiä toimia ja yhteistä rahoitusta.

Nyt ajattelutapa on muuttunut, molemmilla kentillä. Terveyspolitiikassa tähän on nähdäkseni ainakin kolme syytä:

1. Terveyshaasteet ovat rajat ylittäviä. Pandemiat kuten COVID-19, antibioottiresistenssi tai saasteet eivät pysähdy kansallisiin rajoihin. Ne vaativat koordinaatiota ja yhteisiä ratkaisuja. Esimerkkinä koronarokotteiden nopea kehittäminen, tuotanto ja jakelu.
2. Sisämarkkinat edellyttävät yhteisiä standardeja. Potilaat, lääkärit, lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet liikkuvat vapaasti Euroopassa. Ilman EU-sääntöjä lääketurvallisuudesta, ruokaturvasta tai potilaiden oikeuksista tämä vapaus ei toimisi tehokkaasti. Mutta voidaanko tälläkin alueella toimia jouhevammin ja madaltaa kansallisia rajoja?
3. Terveys on sekä sosiaalinen että taloudellinen kysymys. Terveydenhuolto muodostaa merkittävän osan talouksistamme. Bioteknologian, digitaalisen terveyden ja lääketeollisuuden innovaatiot nojaavat vahvaan EU-tason tutkimusrahoitukseen ja sääntelyyn.

Yhteiset pelisäännöt ovat keskeisiä myös siinä, miten ja millä tavalla me otamme käyttöön uutta teknologiaa ja mitä tehtäviä tekoälyagenteillemme annamme.

Kalvo 7: Vakauden puolesta, tutkitun tiedon pohjalta

Hyvät ystävät,

Lopetan viittaamalla kaikkien suomenpankkilaisten huoneentauluun ”Vakauden puolesta, tutkitun tiedon pohjalta”. Tutkittuun tietoon nojaavan päätöksenteon merkitystä ei tosiaan voi liikaa korostaa tässä ajassa, jossa salaliittoteoriat kukoistavat ja tieteellisen toiminnan vapaus ja riippumattomuus ovat uhattuina. Siihen nojaa tuo sloganimme, jonka olen kääntänyt englanniksi näin: ”Securing stability, in science we trust.”

Yliopistoilla on erityisasema siinä, että ne kouluttavat uusia maistereita ja tohtoreita. Siten ne kasvattavat suomalaisten yhteistä osaamispääomaa ja tuottavat tutkimustietoa, jonka avulla voimme rakentaa parempaa huomista. 

Mutta meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme on puolustaa tieteeseen perustuvaa tietoa ja sen riippumattomuutta. Vain niin voimme varmistaa, että päätöksenteko ja yhteiskunnallinen keskustelu nojaavat luotettavaan tietoon eivätkä pelkoihin tai uskomuksiin.

Nyt on kuljettava vastavirtaan: tarvitsemme rohkeutta puolustaa tieteen autonomiaa, ja tarvitsemme vastuuta käyttää sitä ihmisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Näillä sanoilla haluan, Kari, onnitella ja kiittää Sinua elämäntyöstäsi, ja toivottaa paljon antoisia ja terveitä vuosia seuraavaan elämänvaiheeseen!