BOFIT Venäjä-tietoiskun avaussanat

Tervetuloa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin perinteiseen Venäjä-tietoiskuun.

Tänään tarkastelemme Venäjän talouden nykytilannetta ja pohdimme, mihin se suuntaa seuraavien parin vuoden aikana. Lisäksi arvioimme sitä, miten sota on muuttanut Venäjän talouden rakennetta ja luonnetta ja miten sodasta aiheutuneet ongelmat ja haavoittuvuudet kasautuvat.

Viime viikkoina suuren yleisön huomio on ollut Yhdysvaltain–Israelin ja Iranin välisessä sodassa ja Lähi-idän laajentuneessa konfliktissa. Sodan aiheuttama energiakriisi iskee etenkin Aasian ja Euroopan talouksiin. Sodasta vaikuttavat hyötyvän Kiina, joka näyttäytyy vakaana voimana kansainvälisessä politiikassa, ja Venäjä, joka saa lisää kassavirtaa öljyn ja kaasun hinnan rajun nousun myötä. Ja Kiinahan on Venäjän tärkein liittolainen Ukrainan sodassa. Ehkä näihinkin vaikutelmiin löytyy tänään tulkintaa auttavia näkökulmia.

Venäjän laiton ja brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu jo viidettä vuotta. On suureksi kunniaksi Ukrainalle ja ukrainalaisille, että he ovat pystyneet näin pitkään ja tehokkaasti vastustamaan Venäjän aggressiota. Samalla Ukrainan polku Euroopan unionin jäseneksi on jo karttoihin merkitty, ja kelpo osa tuosta polusta on kuljettukin.

Paljon tehtävää Ukrainalla on tietenkin edelleen, ja myös Euroopan unionin itse on uudistuttava, jotta Ukraina – ja muut uudet jäsenmaat – voidaan ottaa jäseneksi. Ukrainan EU-jäsenyys on kuitenkin tärkeä osa maanosamme uutta, rakentumassa olevaa turvallisuusarkkitehtuuria.

Ymmärtääksemme syntymässä olevaa uutta Eurooppaa on meidän osattava analysoida ja tulkita myös Venäjää. Tämä tietoisku ja Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen analyysit laajemminkin pyrkivät nimenomaan lisäämään kykyämme tulkita Venäjää.

Tällä hetkellä – ja kenties vielä pitkään – Venäjän talouden analyysia ei tarvita oman välittömän taloudellisen hyödyn takia. Viime vuonna tavaraviennistämme meni Venäjälle 304 miljoonaa euroa, eli 0,4 % koko viennistä. Maapallon toiselle puolelle, Australiaan, myytyjen tavaroiden arvo oli yli kolmenkertainen, yli miljardia euroa. Voidaan muuten todeta, että Euroopan unionin ja Australian juuri neuvoteltu vapaakauppasopimus lisää Suomenkin kauppaa entisestään, mikä on yksi lisäosoitus siitä, kuinka EU pystyy toimimaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta, kaikesta huolimatta.

Tarvitsemme laaja-alaista analyysia Venäjästä, sen yhteiskunnasta ja taloudesta myös sen vuoksi, että pystymme arvioimaan Venäjän sotilaallista ja poliittista toimintaa ja tämän toiminnan rajoitteita. Kuinka paljon Venäjä pystyy käyttämään resursseja sotaansa Ukrainassa? Millaisia voimavaroja Venäjällä olisi käytössään, jos taistelut Ukrainassa taukoaisivat? Miltä näyttävät Venäjän talouskasvun edellytykset seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana?

Nämä ovat Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä kysymyksiä. Kaikkiin niihin vastaamiseksi tarvitaan myös taloustieteellistä osaamista, pitkää kokemusta ja laaja-alaista maatuntemusta. Sellaista osaamista, jota Suomen Pankista on löytynyt jo 35 vuoden ajan, ja jota tässä tietoiskussa esitellään.

Tietoiskun alussa vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen esittelee Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen, BOFITin, tuoreen ennusteen Venäjän taloudelle vuosille 2026‒2028. Venäjän talouden kasvu on lähes pysähtynyt, vaikka viime viikkoina tapahtunut öljyn hinnan voimakas nousu antaakin tänä vuonna pienen kasvuruiskeen. Pidemmän aikavälin kasvupotentiaali on hyvin heikko, ja sota laskee sitä entisestään.

Tämän jälkeen vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi Venäjän talouden erilaisia sodasta aiheutuneita riskejä ja ongelmia. Joidenkin ongelmien pahentuminen saattaa johtaa selvästi ennustettua heikompaan talouskehitykseen.

Tietoiskun viimeisessä esityksessä vanhempi neuvonantaja Laura Solanko analysoi sitä, mitä Venäjän taloudessa todennäköisesti tapahtuu, kun sotiminen jonain päivänä loppuu. Näin tulee jossain vaiheessa tapahtumaan, vaikka voi toki olla, että varsinaista rauhansopimusta saadaan odottaa pitkään. Venäjän talouden rakenteet ovat muuttuneet sodan aikana, ja yhä suurempi osa valtion resursseista on käytetty sotimiseen. Sotamenojen osuus bruttokansantuotteesta oli viime vuonna todennäköisesti jo yli kahdeksan prosenttia. Pystyykö ja haluaako Venäjä kohdistaa näitä resursseja muualle?

Esitysten jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja.

Toivotan vielä kerran tervetuloa yleisölle sekä täällä Rahamuseossa että verkkoyhteyksien päässä. Samalla luovutan tilaisuuden puheenjohtajuuden tutkimuspäällikkö Iikka Korhoselle.

Kiitos.