Maksufoorumin puhe: Geopoliittinen epävarmuus ja maksamisen tulevaisuus

Hyvä yleisö, hyvät maksamisen asiantuntijat, tervetuloa Maksufoorumiin.

Elämme aikaa, jolloin myös maksamista on ajateltava uudessa valossa. Juuri siitä tänäänkin on kysymys. 

Maksufoorumi on koonnut meidät keskustelemaan maksamisen murroksesta jo lähes 20 vuoden ajan. Vuosien varrella olemme puhuneet muun muassa sääntelystä, maksamisen digitalisoitumisesta, mobilisoitumisesta ja reaaliaikaistumisesta. Näkökulmat ja painotukset ovat vaihdelleet, mutta asetelma on muuttunut. Se, mikä aiemmin näyttäytyi pirstaloitumisena, voi tänään olla toimintavarmuutta. Pelkkä tehokkuus ei enää riitä. Tarvitsemme maksamiseenkin resilienssiä, autonomiaa ja ennen kaikkea vaihtoehtoja.

Tehokkuudesta toimintavarmuuteen

Yhteiskunnallisesti kriittisestä toiminnosta ei saa muodostua yksityistä monopolia. Siksi maksamista pitää säännellä tai tukea julkisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi toinen maksupalveludirektiivi avasi toimijoille uusia mahdollisuuksia ja lisäsi maksutapojen vaihtoehtoja niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Näin maksamisen kenttä kansainvälistyi erityisesti verkkokaupassa. Tämä kehitys nähtiin pitkään lähes yksinomaan myönteisenä.

Suomessa maksamisen arki on ollut vahvasti kansainvälistä jo 15 vuoden ajan. Kotimaiset pankkikortit poistuivatkin meillä käytöstä samaan aikaan, kun käteisen käyttö väheni kiihtyvästi. Siirtyminen kansainvälisiin, ei-eurooppalaisiin maksukortteihin tuntui tuolloin täysin järkevältä. Miksi ylläpitää kallista kotimaista järjestelmää, jos tehokas ja luotettava vaihtoehto on jo olemassa? Ajatus siitä, että teknologiaa käytettäisiin politiikan välineenä, tuntui kaukaiselta.

Nyt elämme aikakautta, jota leimaa uudenlainen epävarmuus. Geopoliittinen ympäristö muokkaa päätöksiä ja rakenteita aivan uudella tavalla. Tämä näkyy myös maksamisessa ja maksujärjestelmissä. Eikä kyse ole pienestä muutoksesta.

Keskittyminen tuo myös haavoittuvuutta

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana maksamisen kehitys on ollut huikea menestystarina. Digitalisaatio on tehnyt maksamisesta nopeampaa ja helpompaa. Korttimaksut ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten tärkeimpänä maksutapana. Älypuhelimet ovat tuoneet mobiilimaksamisen eri kuluttajaryhmien ulottuville. Maksaminen on sulautunut lähes huomaamattomaksi osaksi muuta asiointia. Niin hyvässä kuin pahassa.

Samalla on kuitenkin tapahtunut toinenkin muutos. Maksaminen on keskittynyt voimakkaasti. Se, mikä eilen oli tehokkuutta, voi tänään olla haavoittuvuutta. Yhteiskunnan toimintakykyyn merkittävästi vaikuttava maksaminen on harvojen järjestelmien, teknologioiden ja globaalien toimijoiden varassa. Normaalioloissa tämä toimii tehokkaasti. Juuri kuten olemme halunneetkin. Mutta mitä normaaliolot enää tarkoittavat? Vielä muutama vuosi sitten puhuimme pikamaksamisesta uutena normaalina. Nyt uusi normaali on geopoliittinen epävarmuus.

Talouden ja politiikan tiivis kytkös tuli näkyväksi viimeistään Yhdysvaltojen nykyisen presidentin edellisellä kaudella, jota leimasivat kauppakiistat, tullit ja teknologinen vastakkainasettelu. Nyt myös maksujärjestelmistä on tullut politiikan välineitä pakotteiden myötä. Niiden avulla pyritään vaikuttamaan valtioihin, yrityksiin ja kansalaisiin. Tuore esimerkki tästä kehityksestä on Yhdysvalloissa annettu toimeenpanomääräys, jossa korostuvat myönteisyys digitaalisia varoja kohtaan ja niiden integrointi osaksi perinteistä finanssijärjestelmää. Myös tähän kehitykseen liittyy riskejä, joita Euroopassa on syytä arvioida tarkasti.

Euroopan turvallisuustilanne koki uuden kriisin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Sota on ennen kaikkea humanitaarinen tragedia ukrainalaisille. Samalla se on horjuttanut eurooppalaisten turvallisuudentunnetta pysyvästi. Sodankäynti rintamalla on saanut rinnalleen hyökkäykset yhteiskunnan kriittisiin infrastruktuureihin. Kyberuhat, katkenneet kaapelit ja hybridivaikuttaminen eivät välttämättä suoraan kohdistu maksujärjestelmiin, mutta ne levittävät yleistä epävarmuutta yhteiskunnan rakenteisiin.

Vaihtoehdot ovat osa yhteiskunnan toimintakykyä

Suomen Pankin tehtävänä on osaltaan huolehtia maksujärjestelmien luotettavuudesta. Luotettavan maksujärjestelmän on oltava myös toimintavarma. Maksamisen vaihtoehdot eivät enää ole vain kuluttajien valinnanvapautta, vaan osa yhteiskunnan toimintakykyä. Tästä on hyvä pitää kiinni. Uhkakuvien kirjo on kuitenkin niin laaja, ettei yhtä ainoaa ratkaisua ole. Siksi vaihtoehtojen lisäämisen ohella on tärkeää vahvistaa nykyisten maksujärjestelmien toimintavarmuutta ja rakentaa varajärjestelyjä.

Maksamisen toimintavarmuus ei synny yksittäisestä järjestelmästä eikä yksittäisestä toimijasta. Se syntyy verkostosta. Pankeista, kaupasta, teknologiatoimijoista, viranomaisista — ja viime kädessä myös käyttäjien luottamuksesta. Jokainen puuttuva lenkki heikentää kokonaisuutta.

Finanssivalvonta totesi eilen julkaisemassaan pankkien pikamaksupalveluja käsittelevässä teema-arviossa, että pikamaksupalvelujen käyttöönotto on sujunut hyvin. Eurojärjestelmä ja Suomen Pankki sen osana ovatkin tukeneet tilisiirtopohjaisten pikamaksujen hyödyntämistä maksamisen eri käyttötapauksissa, erityisesti kivijalkamaksamisessa.

Viime syyskuussa maksuneuvosto siirsi suomalaisen pikamaksuratkaisun, Pikiksen, kehittämisvastuun Siirto Brand Oy:lle. Siirto Brand lanseeraa uuden yrityksensä ensimmäiset palvelut ensi kuun alussa. Tämä on tärkeä askel suomalaisen vähittäismaksamisen toimintavarmuuden ja kilpailun kannalta. Tuloksia toivottavasti nähdään pian myös kivijalkakaupassa.

Verkoston arvo syntyy silloin, kun riittävä määrä keskeisiä toimijoita on mukana. Ilman kauppaa ei synny verkostoa. Ilman verkostoa ei synny vaihtoehtoa. Kun kriittinen massa saavutetaan, uskon, että suomalaisilla kuluttajilla on valmius ottaa uusia maksutapoja käyttöön. Kilpailun aikaansaanti onkin tärkeää, sillä kortti-infrastruktuuri on käteisen käytön hupenemisen myötä noussut suomalaisessa maksamisessa erittäin vahvaan asemaan.

Yksi eurojärjestelmän keskeisistä hankkeista eurooppalaisen maksamisen autonomian vahvistamiseksi on digitaalinen euro. Se ei olisi vain uusi maksutapa, vaan myös sähköinen varajärjestely maksamisen infrastruktuurille. Kyse on uudesta mahdollisuudesta. Ja samalla varautumisesta. Digitaalinen euro vahvistaisi koko Euroopan maksamisen toimintavarmuutta.

Digitaaliset eurot toimisivat verkkomaksamisen lisäksi kaupan kassalla ja ihmisten välisissä rahan siirroissa. Mahdollisuus maksaa verot digitaalisilla euroilla konkretisoisi niiden asemaa laillisena maksuvälineenä. Tärkeää on myös se, että digitaalisten eurojen on tarkoitus toimia maksuvälineenä myös offline-tilanteissa. Samalla digitaalinen euro yhdenmukaistaisi eurooppalaisen maksamisen standardeja ja helpottaisi muidenkin Euroopan laajuisten maksusovellusten syntyä.

Digitaalisen euron lainsäädäntöneuvottelut ovat vielä kesken. Silti yksi asia yhdistää kaikkia osapuolia: Euroopan parlamenttia, komissiota ja neuvostoa. Ne ovat olleet yksimielisiä siitä, että digitaalinen euro parantaisi merkittävästi kykyämme vastata maksamisen häiriötilanteisiin.

Digitaalisen euron pilotointi alkaa pienimuotoisesti jo ensi vuoden syksyllä. Olen iloinen siitä, että Suomessa on ollut hankkeeseen kiinnostusta, ja Suomen Pankki tulee olemaan yksi digitaalista euroa pilotoivia keskuspankkeja. Uskon, että digitaalisesta eurosta tulee tämän vuosikymmenen lopulla olennainen osa maksutapavalikoimaamme.

Geopoliittinen epävarmuus on vaikuttanut maksamisen strategisiin suuntaviivoihin Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Eurojärjestelmän kokonaisvaltainen näkemys maksamisen tulevaisuudesta julkaistiin maaliskuussa. Strategian tavoitteissa korostuvat keskuspankkirahan rooli luottamuksen ankkurina, Euroopan maksujärjestelmän kestävyys ja autonomia sekä kilpailukyky ja innovaatio. Katse ei kuitenkaan ole vain Euroopassa. Seuraamme tiiviisti myös maksamisen murrosta maailmalla.

Markkinoiden ja viranomaisten yhteistyöllä toimialalle on jo tuotettu ratkaisuja erilaisiin poikkeusoloihin varautumiseksi. Esimerkiksi huoltovarmuustilijärjestelmä on tarkoitettu kaikkein vakavimpiin kriiseihin. Mutta poikkeusolojenkin kirjo on laaja, ja kriisin vaikutuksiin vaikuttaa paljon myös sen kesto. Siksi varajärjestelyihin on syytä panostaa.

Kun päivittäiskaupan maksuista jopa lähes 90 prosenttia tehdään maksukorteilla, häiriöt niiden toiminnassa näkyvät nopeasti myös kaupan ja kuluttajan arjessa. Suomen Pankki suunnittelee yhdessä muiden rahoitusmarkkinaviranomaisten kanssa, ja tiiviissä keskustelussa toimialan kanssa, korttimaksujärjestelyä, joka toimisi verkkokatkosten aikana eli niin sanotussa offline-tilassa. Tavoite on yksinkertainen: maksamisen pitää toimia myös silloin, kun verkkoyhteydet eivät toimi.

Maksamisen murros jatkuu

Maailmanpolitiikan myllerryksessä myös maksamisen ekosysteemit jatkavat muutostaan. Maksamisen pirstaloituminen jatkuu, ja toimintavarmuuden näkökulmasta se on pikemminkin vahvuus kuin ongelma. Verkosto elää, toimijat vaihtuvat, tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy.

Samaan aikaan kun maailmalle rakentuu uudenlaisia yksityisiä rahajärjestelmiä siltarahakkeiden eli stablecoinien ympärille, Eurooppa pyrkii vahvistamaan omaa maksamisen riippumattomuuttaan. Seuraamme tätä kehitystä tarkasti. Tällä hetkellä näemme stablecoinit ensisijaisesti osana kryptovaraekosysteemiä, vailla selkeää roolia tavanomaisessa maksamisessa. Jos uuden teknologian varoja voidaan selvittää keskuspankkirahalla, erillistä siltaa vanhan ja uuden rahajärjestelmän välille ei välttämättä tarvita. Tähän Euroopassa pyritään Pontes-hankkeella.

Mutta mikä lopulta muuttaa maksamista eniten? Tänään aamupäivällä kuulemme asiantuntijapaneelien näkemyksiä maksamisen murroksesta eri käyttötapauksissa. Ja ehkä saamme myös vastauksen siihen, onko asiakas lopulta oikeassa – vai hyödyke, jonka omistuksesta kilpaillaan.

Maksupetokset ovat yhteinen haaste

Geopoliittisen tilanteen lisäksi maailma on täynnä muitakin uhkakuvia. Pandemia vauhditti maksamisen digitalisoitumista entisestään. Samalla maksamisen nopeutuminen ja tekoälyn kehitys ovat avanneet ovia myös rikollisuudelle. Missä rahaa, siellä huijareita. Näin on ollut aina.

Suomen Pankin rahamuseo tarjoaa upean katsauksen Suomen rahan historiaan, setelitaiteeseen ja ensimmäisiin seteliväärennöksiin. Seteliväärennöksiä yritetään edelleen, mutta digitaalisten maksutapojen yhteydessä mittakaava on aivan toinen. Suomalaisiin kohdistuvat huijaukset ovat kasvaneet edelleen, ja luvut ovat järkyttäviä. Ongelma on yhteiskunnallisesti merkittävä ja yksittäisten uhrien näkökulmasta hyvin inhimillinen.

Suomessa eri toimialat ja viranomaiset tekevät jo nyt sekä yhdessä että erikseen paljon työtä maksupetosten torjumiseksi. Myös torjuttujen ja palautettujen maksupetosten määrä on kasvanut, mikä kertoo siitä, että työllä on ollut vaikutusta.

Maksuneuvosto perusti viime syksynä työryhmän tukemaan jo käynnissä olevaa maksupetosten torjuntatyötä. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyiset tarpeet, tunnistaa tärkeimmät muutoskohteet ja koota suosituksia kustannustehokkaista ja toteuttamiskelpoisista toimista. Tänään Maksufoorumin toisessa osiossa saamme tilannekuvan maksupetoksista Suomessa sekä eri toimijoiden rooleista ja toimenpiteistä, joilla työtä voidaan viedä eteenpäin. Tässäkin asiassa olemme samassa veneessä.

Varautuminen luo luottamusta

Ei kuitenkaan niin synkkää, etteikö jotain valoisaakin. Nykyiset maksujärjestelmämme toimivat tehokkaasti ja luotettavasti. Olemme välttyneet vakavilta kyberhyökkäyksiltä ja onnistuneet torjumaan tietomurtoja. Toimiala on vahvistanut maksujärjestelmien toimintavarmuutta ja rakentanut palveluita, joihin asiakkaat voivat luottaa.

Geopoliittisesti epävarmassa maailmassa maksamista ei voi rakentaa oletukselle, että kaikki toimii. Järjestelyt on rakennettava niin, että ne toimivat myös silloin, kun kaikki ei toimi. Yksittäinen häiriö ei saa pysäyttää koko maksamista.

Siksi kyse ei ole vain tehokkuudesta. Kyse on varautumisesta. Varautuminen tarkoittaa vaihtoehtoja ja monipuolisuutta. Se on tämän ajan välttämättömyys. Vaihtoehdot eivät ole tehottomuutta. Ne ovat vakuutus. Ja ne luovat vakautta.
Tulevaisuuden maksaminen on vahvaa silloin, kun se on tehokasta normaalioloissa, toimintavarmaa häiriöissä ja riittävän riippumatonta kaikissa oloissa.

Luottamus rahaan syntyy siitä, että maksaminen toimii. Luottamus yhteiskuntaan syntyy siitä, että maksaminen toimii myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Juuri tästä, hyvä yleisö, maksamisen tulevaisuudessa on kysymys. 

Tervetuloa mukaan tämän vuoden Maksufoorumiin.