Kenen ehdoilla maailmantalous muuttuu? Kiina, riippuvuudet ja uudet pelisäännöt

Hyvät kuulijat,

lämpimästi tervetuloa BOFITin Kiina-tietoiskuun.

Kiinan merkitys maailmantaloudessa ei ehkä enää kasva samaa vauhtia kuin aiempina vuosikymmeninä. Sen vaikutus maailman taloudellisiin, teknologisiin ja geopoliittisiin kehityskulkuihin ei siitä huolimatta ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin.

Nämä kehityskulut ovat yksi syy siihen, miksi Kiinaa on tutkittu ja seurattu Suomen Pankissa jo yli 25 vuoden ajan. Ymmärtääksemme maailmantalouden, Euroopan ja Suomen kehitystä, meidän on ymmärrettävä myös maailman toiseksi suurinta kansantaloutta ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Emme tarkastele Kiinaa vain suurena taloutena, vaan keskeisenä ja koko ajan voimakkaampana toimijana maailmassa, jossa talous, teknologia ja turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen.

Usean vuosikymmenen ajan maailmantalouden syvenevä integraatio nosti elintasoa ympäri maailmaa. Tuottavuus nousi, yksikkökustannukset laskivat ja kansainvälinen työnjako syveni. Taloudellinen vaihto toimi pitkälti niin kuin taloustieteen oppikirjat ennustavat.

Maailma ei kuitenkaan ole pelkästään taloutta. Kansainvälisen politiikan muutokset ja maiden sisäiset poliittiset mullistukset ovat muuttaneet kansainvälistä kauppaa. Olemme nähneet enemmän protektionismia ja taloudellisen turvallisuuden korostumista.

Samalla riippuvuuksista on tullut keskeinen kysymys: mistä tulevat energia, teknologia ja kriittiset mineraalit, ja kenen varassa ovat esimerkiksi maksamisen infrastruktuurit.

Monilla tulevan kasvun kannalta keskeisillä aloilla kilpailu ei enää koske vain markkinaosuuksia. Se koskee myös teknologisia standardeja, osaamista ja strategista vaikutusvaltaa. Näillä kaikilla kentillä kamppailevat myös Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Kiina.

Tässä kehityksessä on mielestäni kaksi erityisen kiinnostavaa kysymystä.

Ensimmäinen koskee riippuvuuksia. Kiina on jo pitkään pyrkinyt vähentämään omia strategisia riippuvuuksiaan muista maista. Mutta olemmeko me onnistuneet tekemään saman vai ovatko riippuvuudet joillakin aloilla muuttumassa yhä epäsymmetrisemmiksi?

Toinen koskee Kiinan kasvumallia. Kiinan kotimainen kysyntä on pysynyt vaimeana samalla kun tuotanto ja vienti ovat tukeneet kasvua. Näin suuren talouden tapauksessa tämä ei tietenkään jää vain Kiinan sisäiseksi kysymykseksi. Jos kotimainen kysyntä ei vedä riittävästi, vaikutukset näkyvät myös muualla maailmassa.

Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä tärkeämpää on erottaa lyhyen aikavälin uutisvirta pitkäjänteisistä kehityskuluista. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT tarjoaa juuri tällaista pitkän aikavälin analyysiä ja samalla kehikon, jonka avulla myös päivän tapahtumia voidaan arvioida.

Tänään julkaistu BOFITin Kiina-ennuste ja tämä Kiina-tietoisku ovat osa tätä työtä.

Tietoiskun aluksi vanhempi ekonomisti Eeva Kerola esittelee ensin uuden ennusteemme Kiinan taloudelle. Virallisten lukujen perusteella tämän vuoden 4,5–5 prosentin kasvutavoite näyttää hyvin todennäköisesti toteutuvan. Mutta mitä Kiinan taloudessa oikeasti tapahtuu, ja kuinka kestävä nykyinen kasvumalli on?

Tämän jälkeen tarkastellaan taloudellisia riippuvuuksia. Olemme jo pitkään analysoineet Euroopan unionin ja Suomen riippuvuuksia esimerkiksi Kiinasta. Nyt vaihdamme näkökulmaa, ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta kysyy: Miten Kiina on riippuvainen muista talouksista?

Lopuksi Nokian Senior Director Markus Holmgren tarkastelee Kiinan nousevia teknologioita ja maan kasvavaa vaikutusvaltaa mm. kansainvälisten standardien asettamisessa. Kuka määrää tulevaisuuden säännöt maailmantaloudessa?

Lämpimästi tervetuloa. Uskon, että seuraavan puolentoista tunnin aikana saamme sekä uutta tietoa että uusia näkökulmia Kiinaan, ja sitä kautta myös maailmantalouden muutokseen.