Rahapolitiikka voimapolitiikan ja teknologiamurroksen maailmassa

Rahapolitiikka voimapolitiikan ja teknologiamurroksen maailmassa, esitys (pdf)

Tervetuloa teille kaikille Suomen Pankin tiedotustilaisuuteen, sekä täällä paikan päällä että linjojen päässä.

Käsittelen tänään euroalueen talouden näkymiä ja rahapolitiikkaa Suomen Pankin tänään julkaistun uuden analyysin valossa sekä EKP:n tuoreiden ennusteiden ja skenaarioiden pohjalta. Toimistopäällikkö Markku Lehmus kertoo minun jälkeeni hieman tarkemmin euroalueen taloutta käsittelevästä tuoreesta analyysistamme.

Kalvo 2. Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta on geopoliittisen ja teknologisen ristipaineen alla

Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta on nyt monien ristipaineiden alla. Kolme pääteemaa: (1) Vastatuulet geopoliittinen vastakkainasettelu ja poliittinen polarisaatio. (2) Maailmantaloudessa kaksi erisuuntaista voimaa, tekoälyinvestointien buumi vs. Lähi-idän konflikti. (3) Inflaation ajuri on energia, ankkuri maltillinen palkkakehitys.

Kalvo 3. Ohimenevästä konfliktista uuteen normaaliin? Lähi-idän konfliktin pitkittymisellä on kauaskantoisia seurauksia

Lähi-idän kriisi hidastaa edelleen maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Yli seitsemän kuukautta jatkunut konflikti on aiheuttanut merkittävän energian toimitushäiriön, jonka voimakkuus, kesto ja seuraukset ovat yhä epävarmoja.

Paluu energiamarkkinoiden ”vanhaan normaaliin” vaikuttaa nykytilanteessa yhä epätodennäköisemmältä. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että fossiilisten polttoaineiden ja tiettyjen muiden kriittisten raaka-aineiden saatavuus pysyy rajoitettuna myös lähitulevaisuudessa.

Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin energian hintapaineisiin. Tähän asti kriisin vaikutuksia lieventäneet energiavarastot on lopulta täydennettävä, mikä voi entisestään voimistaa hintapaineita.

Toisaalta riippuvuus öljystä ja kaasusta on vähentynyt ajan myötä, ja talouden sopeutumiskykyä usein aliarvioidaan. Lopulta juuri tämä sopeutuminen määrittää taloudelliset vaikutukset: kuinka nopeasti Persianlahden öljylle ja maakaasulle löydetään uusia reittejä, missä määrin muut öljyntuottajat pystyvät lisäämään tuotantoaan ja millaiset valmiudet eri toimijoilla on kehittää uutta infrastruktuuria tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten.

Riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on tarpeen ja mahdollista vähentää merkittävästi, mikä vahvistaisi Euroopan talouden kykyä kestää tulevia häiriöitä. Mahdollisia energiatukia on mietittävä myös siltä kannalta, etteivät ne hidastaisi vihreää energiasiirtymää.

Kalvo 4. Eurooppa voi hyödyntää tekoälykehitystä tuottavuuden parantamiseen

Tekoälyyn liittyvät investoinnit kasvavat nopeasti ja vauhdittavat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa. Eurooppa ei ehkä ole tekoälyn tuotannon eturintamassa, mutta tekoälyn ja robotiikan onnistunut hyödyntäminen tarjoaa kuitenkin euroalueelle merkittävän mahdollisuuden nykyistä parempaan tuottavuuskehitykseen, kuten Jaakko Nelimarkka ja Lauri Vilmi arvioivat tänään julkaistussa Euro ja Talous -artikkelissaan euroalueen palvelutoimialojen kehityksestä.

Riskejäkin on. Samalla kun tekoälyinvestoinnit vauhdittavat talouskasvua, korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä. Rahoitusvakauden kannalta kriittinen kysymys on, mihin nämä riskit lopulta kertyvät ja kuka kantaa tappiot, jos tekoälyyn asetetut odotukset eivät toteudu.

Tekoälybuuminkin keskellä on hyvä muistaa, että jopa tekoälyn nopean kehityksen aikakaudella ihmiset ovat ainoa todella uusien ideoiden ja innovaatioiden lähde – ainakin siihen asti, kunnes yleinen tekoäly toteutuu – joten panostaminen inhimilliseen pääomaan, koulutukseen ja kriittiseen ajatteluun on tärkeämpää kuin koskaan. Lisäksi tekoälyn tietosuoja, vastuukysymykset ja sääntely edellyttävät vaikeuden eettisten ongelmien ratkaisemista ja tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kalvo 5. Inflaatioriskit, velkaantuminen ja kilpailu pääomista ovat nostaneet pitkiä korkoja

Yksi leimaava piirre viime aikojen kehitykselle globaaleilla rahoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa on ollut pitkien korkojen nousu. Tälle globaalille ilmiölle on useita rinnakkaisia syitä.

Taustalla vaikuttavat ensinnäkin inflaatio-odotukset ja sitä kautta odotukset keskuspankkien ohjauskoroista. Toisaalta globaalin toimintaympäristön muuttuminen vaikeammin ennustettavaksi sekä tarjontashokkien yleistyminen saa sijoittajat vaatimaan korkeampaa tuottoa pitkäaikaisemmista sijoituksista.

Lisäksi kehitys ilmentää myös siirtymää pois ennen koronapandemiaa koetusta, poikkeuksellisesta nollakorkojen ajasta.

Yksi syy pitkien korkojen nousulle on myös kilpailu pääomista. Valtioiden lainantarve alijäämien kattamiseksi on pysynyt huomattavana ja samaan aikaan yksityinen sektori – erityisesti edellä mainitut tekoäly-yritykset – tarvitsevat runsaasti uutta rahoitusta. Lisääntynyt pääoman kysyntä on nostanut sen hintaa.

Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että Euroopan taloudesta löytyy liikkumavaraa sekä välttämättömille investoinneille uusiin teknologioihin että kriittisiin turvallisuus- ja puolustusinvestointeihin. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa julkisen talouden puskureita ja saattaa valtioiden velkaantuminen kestävälle uralle. Huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koskee laajasti kehittyneitä talouksia, mukaan lukien useita euroalueen talouksia, ja kuten hyvin tiedetään, myös Suomea.

Merkittävä signaali tilanteen vakavuudesta on se, että EU:n komissio asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026. Lähivuosina nimenomaan tämä menettely määrittää Suomen julkisen talouden sopeutustarpeen. Suomi ei kuitenkaan ole tällä ”tarkkailuluokalla” yksin, vaan yhdeksän muun EU-maan[1] kanssa.

Riskinä on, että nyt näköpiirissä olevan kehityksen valossa Suomen ei katsota noudattavan suosituksia ja ryhtyneen tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Tämä vaikeuttaisi Suomen tilannetta, koska suositusten noudattaminen on edellytys sille, että maa voi saada tarvittavaa lisäaikaa ilman uusia kireämpiä tavoitteita.

Tätä taustaa vasten olen seurannut huolestuneena julkista keskustelua vasta noin vuosi sitten valmistellusta julkisen talouden hoitamista koskevasta uudesta lainsäädännöstä. Lain keskeinen uusi elementti on se, että se sitoo oleellisesti myös tulevien hallitusten finanssipolitiikkaa.

Tälle pitkäjänteisempään päätöksentekoon ohjaavalle kehikolle oli ilmeinen tarve, eikä parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ja luottamusta vahvistavaa vaikutusta kannattaisi heti romuttaa.

Kalvo 6: Euroalueen talous kehittynyt toistaiseksi odotettua paremmin – EKP nosti syyskuussa hieman kasvuennustettaan

Siirrytään euroalueen lähivuosien talousnäkymään. Euroalueen talous kasvoi Lähi-idän tilanteesta huolimatta kesän aikana hieman odotettua paremmin, ja myös odotukset kolmannen vuosineljänneksen kasvusta ovat vahvistuneet aiempiin ennusteisiin verrattuna.

Kasvua tukevat lisääntyneet puolustus- ja infrainvestoinnit. Myös yksityinen kulutus on kehittynyt odotettua paremmin. Lisäksi tekoälyyn liittyvän toiminnan laajentuminen näkyy myös euroalueella esimerkiksi digitaalisissa palveluissa, yritysten investoinneissa ja viennissä.

Syyskuussa EKP tarkisti euroalueen kasvuennustetta ylöspäin. Euroalueen talouden odotetaan nyt kasvavan tänä vuonna hieman alle prosentin (0,9 %) ja seuraavina kahtena vuonna kumpanakin noin puolitoista prosenttia (1,4 % ja 1,5 %).

Vaikka euroalue on tähän mennessä osoittautunut odotettua kriisinkestävämmäksi, Lähi-idän konfliktin jatkuminen ja laajeneminen tuo mukanaan riskin siitä, että kasvu jää ennustettua heikommaksi.

Kasvunäkymään vaikuttaa osaltaan myös rahoitusolojen kiristyminen. Korkojen ja korko-odotusten nousun sekä muiden yleistä korkotasoa nostaneiden tekijöiden myötä pankkien antolainauskorot kotitalouksille ja yrityksille ovat nousseet. Vaikka lainakannat ovat viime kuukausinakin jatkaneet vielä kasvuaan, rahoitusolojen kiristyminen voi alkaa jatkossa hidastaa lainanottoa ja talouskasvua.  

Kalvo 7. Euroalueen inflaatio on kiihtynyt, ajurina energiahinnat

Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 3,8 prosenttia ja energiahintojen vaikutuksesta puhdistettu pohjainflaatio oli 2,5 prosenttia.

Inflaation kiihtymisen taustalla on edelleen Lähi-idän kriisin aiheuttama energian hintojen nousu, joka paheni alkusyksyn aikana. Viimeisin liike energian kuluttajahinnoissa on hitusen alaspäin, kun Lähi-idän vientimäärät kasvoivat, G7-maat sopivat vapauttavansa strategisia varastojaan ja Yhdysvallat perui uhkauksensa dieselin vientikiellosta.

Energian kuluttajahintoja pitävät korkealla energian raaka-ainehintojen lisäksi myös jalostus- ja jakelumarginaalit. Näiden kasvaneesta merkityksestä polttoaineiden hinnanmuodostuksessa ja siten kuluttajahintainflaatiossa voi lukea lisää myös Anttosen, Jokiluoman ja Lehmuksen tänään julkaistusta Euro ja talous -artikkelista.

EKP:n syyskuun ennusteen mukaan inflaation odotetaan pysyvän keskimäärin 2 prosentin tavoitetason yläpuolella ensi vuonna (2,5 %; pohjainflaatio 2,6 %), mutta hidastuvan sen jälkeen takaisin kohti tavoitetasoa (2,1 % vuonna 2028; pohjainflaatio 2,3 %).

Inflaationäkymiin liittyy luonnollisesti tällä hetkellä paljon epävarmuutta, ja inflaation kehitys riippuu pitkälti siitä, miten tilanne Lähi-idässä etenee. Energiahinnat ja niiden odotettu ura ovat tällä hetkellä hieman korkeammalla kuin EKP:n syyskuun ennusteessa.

Kalvo 8. Inflaatio ei ole vielä laaja-alaista, mutta ennustettua nopeamman inflaation riskit ovat viime aikoina lisääntyneet

Inflaationäkymät ovat nyt siinä mielessä hieman ristiriitaiset, että yhtäältä toteutunut inflaatio oli kesän aikana hieman odotettua maltillisempaa eikä inflaation laajenemisesta ole vielä selviä merkkejä – mutta toisaalta Lähi-idän tilanteen kärjistyminen ja alkusyksyn aikana nähty jyrkkä energiahintojen nousu ovat luoneet uusia hintapaineita ja lisänneet riskiä inflaation kiihtymisestä. Yhtä kaikki energian hintashokki ja sen heijastuminen muihin hintoihin eivät vielä ole ohi.

Tässä kuviossa inflaation alaerät on jaettu niiden inflaatiovauhdin mukaan. Näitä inflaation alaindeksejä tarkasteltaessa havaitaan, että vain 15:n hyödykkeen (yhteensä 136 alaindeksistä) inflaatiovauhti ylitti elokuussa viisi prosenttia, verrattuna keskimäärin 19 hyödykkeeseen vuonna 2025 (tummanpunainen alue kuviossa).

Kaiken kaikkiaan niiden hyödykkeiden osuus, joiden inflaatiovauhti ylittää kolme prosenttia (tumman- ja vaaleanpunainen alue yhteensä), on pysynyt suunnilleen ennallaan vuoden 2024 alusta lähtien. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevissa tilastojulkaisuissa, jos alkusyksyn aikana voimistuneet hintapaineet jatkuvat.

Kalvo 9. Inflaation kiihtyminen johtuu edelleen pitkälti hyödykkeistä, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti energiaan

Viimeaikaisten tilastotietojen perusteella inflaation kiihtyminen johtuu edelleen pitkälti hyödykkeistä, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti energiaan. Näitä hyödykkeitä on kuvattu punaisilla palkeilla tässä kuviossa. Muiden hyödykkeiden hinnat eivät Lähi-idän kriisin kärjistymisen jälkeen ole keskimäärin kallistuneet.

Yksi tekijä, joka vaikuttaa keskeisesti siihen laajenevatko hintapaineet, on talouden suhdannetilanne. Jos kysyntä on voimakasta, yritykset voivat helpommin siirtää nousseita kustannuksiaan lopputuotehintoihinsa. Nyt talouden veto on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, vaikka onkin yllättänyt positiivisesti.

Tilanne oli toinen vuonna 2022, jolloin talous oli nopeasti elpymässä koronapandemian pahimmasta vaiheesta silloin kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä aiheutti voimakkaan energiahintojen nousun.

Kalvo 10: Euroalueen palkkakehitys pysynyt toistaiseksi maltillisena

Rahapolitiikan kannalta energiahintojen lyhytaikaisia vaihteluja tärkeämpää on tunnistaa talouden laajemmat hintapaineet. Me seuraamme sen takia nyt eurojärjestelmässä energiashokin mahdollisia epäsuoria ja toisen kierroksen vaikutuksia erityisen tarkkaan.

Palkkojen nousu on pysynyt euroalueella varsin maltillisena ja jopa hidastunut entisestään, kuten tästä kuviosta näkyy. Tämä on myönteistä, sillä se voi ehkäistä inflaatiokierteen syntymisen ja ostovoiman pitkäaikaisen heikkenemisen.

Hidastuva palkkakehitys heijastaa euroalueen työmarkkinoiden kehitystä. Vaikka työllisyys on pysynyt verrattain hyvänä, niin työllisyysodotukset, avoimet työpaikat kuin muutkin työn kysyntää ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että työmarkkinoiden suhdanne on selvästi viilentynyt jo parin vuoden ajan. Tilanne on tältäkin osin siis hyvin erilainen kuin edellisen energiakriisin aikaan, mikä voi antaa jossain määrin suojaa inflaation toisen kierroksen vaikutuksilta.

Kalvo 11. EKP nosti ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä syyskuussa

EKP nosti ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun ja syyskuun kokouksissaan. Talletuskorko on siten tällä hetkellä 2,5 %.

Korkojen nostoa puolsivat euroalueen inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit. Inflaatio on ollut keväästä lähtien selvästi yli EKP:n kahden prosentin tavoitteen. Lähi-idän kriisi aiheuttaa yhä hintapaineita. Tehdyt koronnostot tukevat inflaation vakautumista takaisin EKP:n tavoitteen tuntumaan.

EKP:n korkopäätökset perustuvat erityisesti arvioon inflaationäkymistä ja niihin liittyvistä riskeistä, pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan sitä, miten ohjauskorkojen muutokset näkyvät pankkien lainakoroissa, yritysten ja kotitalouksien luotonotossa ja viime kädessä kotitalouksien kulutuksessa ja yritysten investoinneissa.

Tästäkin eteenpäin EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset riippuvat luonnollisesti siitä, havaitsemmeko inflaatioon kohdistuvia laaja-alaisempia vaikutuksia. Toistaiseksi emme ole havainneet niin sanottuja toisen kierroksen vaikutuksia. Meidän on kuitenkin oltava valppaana, koska tällaisia ​​vaikutuksia voi ilmaantua vähitellen.

EKP tekee rahapolitiikkaa keskipitkän aikavälin näkökulmasta. EKP ei sitoudu etukäteen mihinkään korkouraan, vaan tekee rahapoliittiset päätöksensä kokous kokoukselta, aina tuoreen datan ja analyysin sekä kokonaisharkinnan pohjalta. Pidän tätä lähestymistapaa erityisen perusteltuna nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa.

Kalvo 12. Yhteenveto

Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä viime aikojen geopoliittisessa ja teknologisessa ristipaineessa.

Paine energiahintojen pysymiseen korkealla voi kuitenkin jatkua pitkään, koska Lähi-idän konfliktiin ei ole nopeaa helpotusta näköpiirissä.

Tekoälykehitys tukee talouskasvua globaalisti. Euroopan kannattaa hyödyntää tekoälyä ja ottaa sitä ripeästi käyttöön tuottavuuskasvunsa vauhdittamiseen.

Inflaatioriskit, velkaantuminen ja kilpailu pääomista nostavat pitkiä korkoja. Jotta sekä välttämättömät investoinnit uusiin teknologioihin että kriittiset turvallisuus- ja puolustusinvestoinnit pystytään toteuttamaan, julkisiin talouksiin pitää luoda liikkumavaraa ja saattaa valtioiden velkaantuminen kestävälle uralle.

Energiashokin epäsuorat inflaatiovaikutukset olivat kesän mittaan odotuksia vähäisempiä, eikä inflaation laaja-alaistumisesta ole vielä selviä merkkejä. Mutta inflaatioriskit ovat heikomman kehityksen suuntaan. EKP seuraa tilannetta valppaasti ja tekee päätöksensä kokous kokoukselta aina tuoreimman datan ja analyysin pohjalta.

EKP on sitoutunut vakauttamaan inflaation takaisin kahden prosentin tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.