Suomen Pankki on toteuttanut pankkien luotonannon seurantakyselyn neljä kertaa vuodessa aina vuodesta 2003 alkaen yhdessä EKP:n kanssa. Koko euroalueen tasolla kysely tarjoaa tärkeää lisäinformaatiota euroalueen rahoitusolosuhteiden ja taloustilanteen kehityksestä, mikä tukee rahapolitiikan päätöksentekoprosessia.
Kyselyn virallinen englanninkielinen nimi on Bank Lending Survey (BLS), ja yksityiskohtaisempaa tietoa kyselystä ja sen toteutuksesta löytyy EKP:n BLS-sivuilta. Tällä sivulla julkaistava kuviopaketti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on tiivis katsaus Suomen kyselyn päätuloksista. Kaikki kyselyyn liittyvät tilastot – niin Suomelle kuin muillekin euromaille – löytyvät EKP:n tilastotietokannasta.
Pankkien luotonannon seurantakysely tarjoaa informaatiota yritys- ja kotitalouslainojen kysynnästä ja tarjonnasta, ja kysely täydentää näin ollen esimerkiksi lainakanta- ja korkotilastoja. Kyselyssä arvioidaan muutoksia luottopolitiikassa, luottoehdoissa ja lainakysynnässä edelliseltä vuosineljännekseltä, sekä odotettuja muutoksia seuraavan neljänneksen aikana. Kysely tarjoaa tietoa monesta eri näkökulmasta, sillä se sisältää kotitalouksien lainoista sekä asuntolainat että kulutusluotot ja muut lainat. Lisäksi yrityslainojen kohdalla tietoa löytyy eriteltynä suuryrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kyselyssä tiedustellaan myös syitä muutosten taustalla.
Suomen otoksessa on mukana suomalaisia ja Suomessa toimivia pankkeja. Kerättyjen tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi pankkien tarkka lukumäärä ei ole yksittäisten maiden tasolla julkista tietoa, mutta euroalueella yhteensä kyselyyn osallistuu tällä hetkellä noin 150 pankkia. Koska kysely toteutetaan koko euroalueella, Suomen rahoitusolosuhteiden kehittymistä voi verrata muiden euromaiden vastaavaan kehitykseen. Tulokset raportoidaan siten, että yksittäisten pankkien vastaukset eivät ole pääteltävissä julkaistuista tilastoista. Raportoinnissa käytetään nettoprosenttiosuuksia (nettoprosenttiosuus = (tiukentunut huomattavasti + tiukentunut jossain määrin) – (keventynyt huomattavasti + keventynyt jossain määrin)) tai nk. diffuusioindeksejä (diffuusioindeksi lasketaan kuten nettoprosenttiosuus, mutta äärihavaintoja painotetaan kaksinkertaisesti suhteessa muihin havaintoihin), joilla kuvataan esimerkiksi luottopolitiikan suuntaa: onko se kiristynyt vai keventynyt.