Tilastotiedotteet
Tilastotiedotteita julkaistaan säännöllisesti kultakin aihealueelta. Julkaisukalenterista löytyy tietoa tulevista julkistuksista. Tuoreimmat tiedotteet ovat ylimpänä. Myös vanhoja tiedotteita voi hakea tiedotehistoriasta.

Tilastotiedotteita julkaistaan säännöllisesti kultakin aihealueelta. Julkaisukalenterista löytyy tietoa tulevista julkistuksista. Tuoreimmat tiedotteet ovat ylimpänä. Myös vanhoja tiedotteita voi hakea tiedotehistoriasta.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkisti 8.6.2026 eurojärjestelmän keskeiset virstanpylväät IReF-ohjelmassa, joka tähtää euroalueen pankkien tilastoraportoinnin yhdenmukaistamiseen. IReF yhdistää tilastoraportointivaatimukset kaikille euroalueen pankeille sellaisenaan soveltuvaksi vakioiduksi raportointikehikoksi ja samalla luo vankan pohjan yhä perusteellisemmalle dataintegraatiolle Euroopan unionissa.
Suomalaisilla korteilla tehtyjen maksujen arvo kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 5,6 % vuodentakaisesta. Lähes kaikilla toimialoilla tehtyjen korttimaksujen arvo kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta. Toimialoittaiset osuudet maksujen arvosta muuttuvat jonkin verran vuosineljännesten välillä, mutta tilastossa havaitaan pidempiaikaisiakin trendejä.
Vain sekunneissa tapahtuvat maksut eli pikamaksut yleistyivät vuonna 2025. Euroalueen pankkien on pitänyt tammikuusta 2025 lähtien vastaanottaa ja lokakuusta lähtien lähettää asiakkaiden pikamaksuja. Pikamaksujen euromääräinen osuus kaikista tilisiirroista on jäänyt vielä pieneksi, vaikka pikamaksuja tehdään aiempaa enemmän.
Etenkin muut rahoituslaitokset myönsivät vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi vähemmän uusia ajoneuvolainoja vuoden takaiseen verrattuna. Ajoneuvolainojen keskikorot laskivat hieman vuoden takaisesta.
Suomalaiset yritykset nostivat tammi–huhtikuussa 2026 vähemmän lainoja kuin samaan aikaan vuonna 2025. Yritykset nostivat kuitenkin huhtikuussa 2026 enemmän lainoja kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Huhtikuussa 2026 uusien nostojen keskikorko nousi hieman vuodentakaisesta. Uusia yrityslainoja nostettiin keskimäärin 4,07 prosentin korolla huhtikuussa. Yrityslainakanta oli 63,5 mrd. euroa huhtikuussa 2026.
Maaliskuun 2026 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli rahastosijoituksia 53,8 mrd. euroa, pörssinoteerattuja osakeomistuksia 59,1 mrd. euron arvosta ja talletuksia 115,9 mrd. euroa.
Kotitalouksien talletuksista aiempaa suurempi osa oli määräaikaistalletuksia maaliskuussa 2026. Pankit maksavat määräaikaistalletuksille korkeampaa korkoa kuin tavallisille käyttötileille. Yli puolet kotitalouksien uusista määräaikaistalletuksista tehtiin 3–12 kuukauden ajaksi.
Suomen Pankin johtokunta päätti lopettaa tiedonkeruun joukkorahoituksesta ja vertaislai-nauksesta. Kotimaahan rekisteröityneiden joukkorahoitusta välittävien yritysten toiminta on supistunut marginaaliseksi.
Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt vuoden ajan. Maksuajat ovat pidentyneet etenkin omistusasumiseen otetuissa lainoissa. Osassa asuntolainoista myös korontarkistus voi vaikuttaa lainan lopulliseen takaisinmaksuaikaan.
Korteilla maksettiin loka-joulukuussa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Erityisesi lähimaksuja tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä enemmän kuin vuonna 2024 samalla ajanjaksolla.
Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2025 lopussa 28,2 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli hidastunut 0,1 prosenttiin. Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta noin puolet oli vakuudettomia kulutusluottoja (pl. ajoneuvolainat), ja niiden vuosikasvuvauhti oli 1,5 %.
Tammikuussa uusissa asuntolainoissa 94 prosentissa käytettiin viitekorkona euriborkorkoa. Viimeisen vuoden aikana 12 kuukauden euriborkoron suosio uusien asuntolainojen viitekorkona on vähentynyt ja vastaavasti lyhempien euriborkorkojen kasvanut. Asuntolainakannasta 95 prosentissa lainoista on käytetty viitekorkona euriborkorkoja, ja vain 5 % lainoista oli kiinteäkorkoisia tai pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja.
Kotitalouksien osakesijoitukset tuottivat vuoden aikana vahvasti kotimaisten osakkeiden arvonnousun myötä, ja sijoitusten arvo oli vuoden lopussa kaikkien aikojen suurin. Myös kotitalouksien rahastosijoitukset olivat vuoden lopussa kaikkien aikojen suurimmat.
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu pankkilainakanta pysyi lähes muuttumattomana vuodentakaisesta; se oli 140,9 mrd. euroa joulukuussa 2025. Eri käyttötarkoituksiin otettujen lainamäärien kehityksessä on kuitenkin eroja.
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Korteilla maksettiin heinä-syyskuussa 2025 aiempaa enemmän. Toimialakohtaisesti kasvu selittyy pääasiassa kolmella toimialalla: kulttuurilla ja vapaa-ajalla, elintarvikkeilla sekä muilla tavaroilla ja palveluilla. Kahdella toimialalla korttimaksujen kokonaissumma vähentyi heinä-syyskuussa 2025.
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tehtiin aiempaa enemmän mobiilisovelluksella käynnistettyjä korttimaksuja, yhteensä 8,1 mrd. euron arvosta. Aiempaa suurempi osa korttimaksuista tehdään virtuaalisilla maksupäätteillä samalla kun fyysisillä maksupäätteillä tehtyjen maksujen osuus on pienentynyt.
Uusia yrityslainoja nostettiin sekä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä että vuoden alusta syyskuuhun mennessä merkittävästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2024 yrityslainoja nostettiin muista rahoituslaitoksista vähäisesti.
Lokakuussa 2025 yritykset nostivat uusia lainoja Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on 36 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lokakuussa nostettujen uusien yrityslainojen keskikorko oli 3,57 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 4,94 %.
Uusien sijoitusten ja positiivisen arvon kehityksen myötä kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat suurimmillaan kautta aikojen (41,6 mrd. euroa) syyskuun lopussa. Nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin 376 milj. euron edestä, mikä on tilastointihistorian (vuodesta 2009 lähtien) suurin kuukauden aikana sijoitettu määrä.