Korttimaksujen arvo kasvoi lähes kaikilla toimialoilla vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä
Suomalaisilla korteilla tehtyjen maksujen arvo kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 5,6 % vuodentakaisesta. Lähes kaikilla toimialoilla tehtyjen korttimaksujen arvo kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta. Toimialoittaiset osuudet maksujen arvosta muuttuvat jonkin verran vuosineljännesten välillä, mutta tilastossa havaitaan pidempiaikaisiakin trendejä.
Asiakkaat maksoivat suomalaisilla korteilla yhteensä 17,8 mrd. euron edestä vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 942 milj. euroa (5,6 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Korteilla maksettiin 590 milj. kertaa tammi-maaliskuussa 2026, mikä oli 3,7 % viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Euromääräinen vuosikasvu hieman kiihtyi aiemmasta, mutta tehtyjen korttimaksujen lukumäärän kasvu hidastui.
Korttimaksujen arvo kasvoi edellisvuodesta lähes kaikilla toimialoilla[1]. Euromääräinen kasvu oli suurinta kulttuuri ja vapaa-ajan toimijoilla, etenkin digitaalisissa mediapalveluissa, elektroniikka- ja urheiluvälinekaupassa ja uhkapeleissä. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan myyjille maksettiin tammi-maaliskuussa 2026 korteilla yhteensä 2,1 mrd. euron edestä. Se oli 229 milj. euroa eli 12,4 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Myös toimialalle tehtyjen korttimaksujen lukumäärä kasvoi: niitä oli 58 milj., mikä oli 10,9 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Toimialalle tehtyjen korttimaksujen lukumäärä ja arvo on kasvanut yli 10 prosentin vuosittaista tahtia jo viiden vuosineljänneksen ajan.
Toimialojen osuus tehtyjen maksujen kokonaisarvosta vaihtelee vuosineljännesten välillä satunnaisen oloisesti tai kausittain, kuten erityisesti ravintola- ja hotellialalle tehtyjen korttimaksujen osuudesta on nähtävissä. Pidemmällä aikavälillä on havaittavissa myös joitain kestävämpiä muutoksia osuuksissa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla tehtyjen korttimaksujen osuus oli vielä tilastoinnin alkaessa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 9,5 %, kun tammi-maaliskuussa 2026 se oli lähes tilastointiajan huipussaan 11,7 prosentissa. Elintarviketoimialan osuus taas oli suurimmillaan 32,2 % vuoden 2022 alussa. Neljännesvuosittainen osuus on ollut alle 30 % nyt vuoden verran, kun tammi-maaliskuussa 2026 se oli 29,7 %. Suurin, yli 4 prosenttiyksikön kasvu on nähty muissa tavaroissa ja palveluissa, joiden osuus oli 19,3 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Osuutta on kasvattanut erityisesti rahoituspalvelut, joihin kuuluvat esimerkiksi henkilöiden väliset korttimaksut.
Tammi-maaliskuussa 2026 sirulla tai magneettijuovalla maksettiin hieman yli neljännes korttimaksujen arvosta, mikä oli pienin osuus vuodesta 2022 alkaneessa tilastointihistoriassa[2]. Lähimaksujen osuus oli 45 % ja etämaksujen 29 %. Kortin käyttötavoissa on toimialoittaisia eroja. Elintarvikekaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa maksujen arvosta lähes 70 % tehtiin lähimaksua käyttäen vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Asuntojen korjauksen sekä ajoneuvojen hankinnan ja käytön toimialoilla siru- ja magneettijuovamaksujen osuus oli vielä yli 40 %.
Osa tiedotteessa käsitellyistä luvuista on julkaistu maksuliiketilastojen dashboardissa.
Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.
Seuraava maksuliiketilastojen neljännesvuosittainen tiedote julkaistaan 3.9.2026 klo 10.
[1] Maksupalveluntarjoajat raportoivat korttimaksut kauppiaan MCC-toimialakoodin mukaan jaoteltuina. Tiedot on Suomen Pankissa luokiteltu COICOP-luokituksen mukaisesti. Lisätietoa luokituksesta löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
[2] Korttimaksutapojen kehitystä käsiteltiin edellisessä neljännesvuositiedotteessa.