Tilastotiedotteet
Tilastotiedotteita julkaistaan säännöllisesti kultakin aihealueelta. Julkaisukalenterista löytyy tietoa tulevista julkistuksista. Tuoreimmat tiedotteet ovat ylimpänä. Myös vanhoja tiedotteita voi hakea tiedotehistoriasta.
Tilastotiedotteita julkaistaan säännöllisesti kultakin aihealueelta. Julkaisukalenterista löytyy tietoa tulevista julkistuksista. Tuoreimmat tiedotteet ovat ylimpänä. Myös vanhoja tiedotteita voi hakea tiedotehistoriasta.
Suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja (omistus- ja sijoituskäyttöön) 1,4 mrd. euron edestä lokakuussa 2024. Lokakuussa 2024 uusia omistusasuntolainoja nostettiin 1,2 mrd. euron edestä, mikä oli 21 % enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Sijoitusasuntolainoja nostettiin 127 milj. euron edestä, mikä oli 27 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien asuntolainanostojen keskikorko oli 3,44 % lokakuussa. Sekä omistus- että sijoitusasuntojen korot laskivat.
Syyskuun 2024 lopussa kotitalouksien sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla (37,9 mrd. euroa). Syyskuun lopussa kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia 51,0 mrd. euron edestä, mikä on 17 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Syyskuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet tekivät määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 mrd. euron edestä eli 0,2 mrd. euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %.
Elokuussa 2024 opintolainoja nostettiin 165 milj. euron edestä, mikä on lähes saman verran kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Elokuun alusta alkaen opintolainaa on voinut nostaa kuukaudessa jopa yli 30 % aiempaa enemmän. Elokuussa 2024 opintolainakanta (6,3 mrd. euroa) oli kaikkien aikojen suurin.
Kotitaloudet nostivat alkuvuodesta 2024 ajoneuvolainoja vastaavan määrän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan kotitaloudet nostivat vakuudettomia kulutusluottoja aikaisempaa vähemmän. Suomen Pankin seuraama muiden rahoituslaitosten joukko on supistunut vuonna 2024.
Lähimaksujen kokonaisarvo oli 6,8 mrd. euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mikä oli 18 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Toisella vuosineljänneksellä tehtiin 402 milj. korttimaksua lähimaksua käyttämällä, mikä oli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toisella neljänneksellä.
Suomalaiset kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2024 uusia asuntolainoja maltillisesti eli 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 4,3 % enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa ja 27,8 % vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin vuosina 2011–2023. Uusien asuntolainanostojen keskikorko oli 4,22 % heinäkuussa.
Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta kasvoi nettomääräisesti 1,7 mrd. euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Vuoden toisen neljänneksen kasvusta huolimatta kotitalouksien koko talletuskanta (110,8 mrd. euroa) supistui vuoden takaisesta 0,1 %. Koko talletuskannan keskikorko oli 1,34 % kesäkuun 2024 lopussa.
Vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja nostettiin kesäkuussa edelleen vähän, 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Tammi-kesäkuussa mökkilainoja nostettiin kuitenkin lähes saman verran kuin vastaavana aikana viime vuonna. Korkojen noustua lyhyemmät viitekorot ovat kasvattaneet suosiotaan myös mökkilainoissa.
Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2024 uusia asuntolainoja poikkeuksellisen vähän eli 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 8,8 % vähemmän kuin edellisvuoden toukokuussa. Omistusasuntolainojen poikkeuksellisen vähäisten nostomäärien vuoksi koko asuntolainakanta supistui toukokuussa –1,0 % vuodentakaisesta. Kotitalouksien kasvaneista korkomenoista huolimatta hoitamattomien asuntolainojen määrä on pysynyt vähäisenä.
Käteistä nostettiin kauppojen kassoilla vuoden 2023 jälkipuoliskolla 1,2 milj. kertaa eli 71 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kauppojen kassoilla tehtyjen käteisnostojen arvo oli 68 milj. euroa. Verkkokaupassa tehtiin korttimaksuja vuoden 2023 jälkipuoliskolla yhteensä 7 mrd. euron arvosta eli 27 % enemmän vuosi sitten vastaavana aikana. Samana ajanjaksona mobiilisovelluksella tehtiin etäkorttimaksuja (sisältää henkilöiden väliset maksut) yhteensä 1,7 mrd. euron arvosta.
Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 547 milj. korttimaksua, mikä oli 31 milj. (6 %) enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korteilla tehtyjen maksujen euromääräinen arvo laski 7 % vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä ja oli yhteensä 16,5 mrd. euroa.
Maalis-huhtikuussa 2024 uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 210 milj. euron edestä, mikä on 14 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kotitalouksien koko asuntolainakannan (106,0 mrd. euroa) supistuminen vuodentakaisesta (–1,2 %) jatkui huhtikuussa, kun omistusasuntolainakanta (97,3 mrd. euroa) pieneni –1,3 %. Kokonaisuudessaan huhtikuussa 2024 asuntolainoja nostettiin edelleen poikkeuksellisen vähän.
Maaliskuun 2024 lopussa suomalaiset kotitaloudet omistivat pörssinoteerattuja osakkeita 46,3 mrd. euron edestä, kun samaan aikaan vuotta aiemmin omistusten arvo oli 47,3 mrd. euroa. Valtaosa (86 %) suomalaisten pörssinoteeratuista osakeomistuksista on suomalaisten yritysten osakkeita. Kotitalouksien omistamien kotimaisten yritysten osakkeiden tuotto oli –4,6 % viimeisten 12 kuukauden aikana eli vuoden 2023 huhtikuun ja 2024 maaliskuun lopun välisenä aikana. Vastaavana aikana ulkomaisten yritysten osakkeiden tuotto oli 17,1 %.
Maaliskuussa 2024 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,1 mrd. euron edestä, mikä on pienin tilastoitu maaliskuun nostomäärä vuodesta 2011 alkaen. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 5,55 % eli hieman alhaisempi kuin helmikuussa 2024. Lainakannaltaan suurimpien toimialojen eli kiinteistö- ja teollisuusalan yritykset nostivat lähes puolet uusista yrityslainoista maaliskuussa 2024. Suurin osa (67 %) maaliskuussa nostetuista uusista yrityslainoista oli yli 1 milj. euron suuruisia lainoja. Maaliskuussa 2024 nostetuista yrityslainoista 40 % oli takaisinmaksuajaltaan pitkiä, yli 5 vuoden yrityslainoja, ja niiden keskikorko oli 5,22 %.
Vuonna 2023 Suomessa tilastoiduilla joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kotimaisille rahoituksen hakijoille 70,7 milj. euroa. Vertaislainoja ei välitetty enää ollenkaan vuonna 2023. Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2023 suomalaisille yrityksille 61,3 milj. euron arvosta, mikä oli noin 52 % vähemmän kuin vuonna 2022. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 9,0 milj. euron arvosta kotimaisille rahoituksen hakijoille.
Asuntoyhteisöjen lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista. Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti.
Vuoden 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 4,7 mrd. euroa, mikä on 3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kulutusluotoista lähes 90 % oli ajoneuvolainoja.
Korttimaksujen kokonaisarvo oli viimeisellä vuosineljänneksellä yhteensä 17,7 mrd. euroa, mikä oli 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin 98 milj. korttimaksua vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 21 % enemmän kuin vuonna 2022 samalla ajanjaksolla. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,8 mrd. euroa) oli 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Suomalaisilla maksukorteilla muissa euromaissa tehtyjen korttitapahtumien yhteenlaskettu arvo oli 1,4 mrd. vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, mikä oli 14 % enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.
Tammikuussa 2024 opintolainoja nostettiin 279 milj. euron edestä, mikä on 17 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Nostettujen opintolainojen keskikorko oli 4,46 %. Viimeksi opintolainojen uusien nostojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.