Rahapoliittinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 30.4.2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot vastaavat suurin piirtein aiempaa arviotamme inflaationäkymistä, joskin ennakoitua nopeamman inflaation ja hitaamman kasvun riskit ovat voimistuneet. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme.

Sota Lähi-idässä on johtanut energiahintojen jyrkkään nousuun, mikä nopeuttaa inflaatiota ja heikentää talouden ilmapiiriä. Sodan vaikutukset keskipitkän aikavälin inflaatioon ja taloudelliseen toimeliaisuuteen riippuvat energian hintasokin voimakkuudesta ja kestosta sekä sen välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten suuruusluokasta. Mitä pitempään sota jatkuu ja energiahinnat pysyvät korkeina, sitä voimakkaammin ne todennäköisesti vaikuttavat laajempaan inflaatioon ja talouteen.

Meillä on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin nykyisessä epävarmuudessa. Energiahintojen nousun alkaessa euroalueen inflaatio oli kahden prosentin tavoitteen tuntumassa. Talous on myös pitänyt pintansa viime vuosineljännesten aikana. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen hyvin ankkuroituina, vaikka lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovatkin kohonneet huomattavasti.

Seuraamme tilannetta tarkasti, ja määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Euroalueen talouskasvu oli vauhdittumassa jonkin verran, kun nykyinen turbulenssi alkoi. Eurostatin alustavan ennakkoarvion mukaan BKT kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 %. Kotimainen kysyntä on edelleen tärkein kasvua vauhdittava tekijä, ja se saa tukea vahvoista työmarkkinoista. Talousnäkymät ovat kuitenkin hyvin epävarmat, ja ne riippuvat Lähi-idässä käytävän sodan kestosta ja siitä, kuinka voimakkaasti sota vaikuttaa energia- ja raaka-ainemarkkinoihin sekä kansainvälisiin toimitusketjuihin.

Tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että konflikti vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta. Kyselytutkimusten perusteella kasvu on hidastumassa ja kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt sodan alettua. Toimitusaikojen piteneminen ja tuotantopanosten hinnannousu viittaavat siihen, että toimitusketjuihin kohdistuu paineita.

Korkeiden energiakustannusten odotetaan nakertavan edelleen reaalituloja, mikä vähentää kotitalouksien ja yritysten halukkuutta kuluttaa ja investoida. Työvoiman kysynnän laantuminen jatkui maaliskuussa, joskin työttömyysaste oli edelleen 6,2 % eli se pysytteli lähellä alinta tähänastista tasoaan. Kotitaloudet kuitenkin hyötyvät yhä vakaasta taloudellisesta tilanteestaan, ja investointien arvioidaan saavan edelleen tukea siitä, että valtiot lisäävät puolustus- ja infrastruktuurimenoja ja yritykset investoivat yhä enemmän uuteen digitaalitekniikkaan. Tämä suotuisa lähtötilanne lievittää jonkin verran sodan vaikutuksia.

EKP:n neuvosto tähdentää, että euroalueen taloutta on pikaisesti vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. Energian hintasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä uudistuksia, joilla lisätään euroalueen kasvupotentiaalia ja vähennetään euroalueen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla energiasiirtymää. Säästämis- ja sijoitusunionin valmiiksi saattaminen on innovaatiorahoituksen, vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä tuottavuuden parantamisen kannalta erittäin tärkeää. Digitaalinen euro ja tokenisoitu keskuspankkiraha tukkurahoituksessa lisäävät Euroopan strategista autonomiaa, kilpailukykyä ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vauhdittavat maksamisen innovaatioita. Siksi on olennaisen tärkeää, että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta hyväksytään nopeasti. EU:n sisämarkkinasäännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen auttavat eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan nopeammin.

Inflaatio

Inflaatio nopeutui 3,0 prosenttiin huhtikuussa. Se oli 2,6 % maaliskuussa ja 1,9 % helmikuussa. Inflaatiota on nopeuttanut energiahintojen nousu, joka johtuu sodasta Lähi-idässä. Energian hintainflaatio hypähti 10,9 prosenttiin huhtikuussa, kun se oli 5,1 % maaliskuussa. Elintarvikkeissa inflaatio nopeutui 2,5 prosenttiin huhtikuussa. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio hidastui 2,2 prosenttiin oltuaan 2,3 % maaliskuussa. Syynä oli palvelujen hintainflaatio, joka hidastui 3,0 prosenttiin maaliskuun 3,2 prosentista. Tavaroiden hintainflaatio nopeutui 0,8 prosenttiin. Se oli 0,5 % maaliskuussa.

Pohjainflaation mittarit ovat muuttuneet viime kuukausina vain vähän. EKP:n palkkamittari ja palkkaodotuskyselyt viittaavat toistaiseksi edelleen siihen, että työvoimakustannuspaineet vaimenevat vuoden 2026 aikana. Kyselyjen mukaan muut kustannuskomponentit ja myyntihintoja koskevat odotukset ovat kuitenkin nousseet. Lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat kohonneet huomattavasti. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan kahden prosentin tuntumassa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Energiahintojen nousu pitää inflaation lyhyellä aikavälillä selvästi kahta prosenttia nopeampana. Kun energiahinnat pysyvät korkeina pitempään, se todennäköisesti vaikuttaa voimakkaammin laajempaan inflaatioon välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Siksi seuraamme tarkasti energiahintojen nousun suuruutta ja kestoa sekä sen välittymistä hinnan- ja palkanasetantaan, inflaatio-odotuksiin ja talouden dynamiikkaan yleensä.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan. Sota Lähi-idässä on edelleen kasvun heikkenemisen riski euroalueen taloudelle ja lisää maailmanlaajuisen toimintaympäristön epävakautta. Energian tarjontaan kohdistuvien häiriöiden pitkittyminen voi johtaa nykyodotuksia suurempaan ja pitkäkestoisempaan energiahintojen nousuun. Nämä tekijät voivat nakertaa tuloja sekä vähentää yritysten ja kotitalouksien halukkuutta investoida ja kuluttaa. Kasvu voi hidastua voimakkaammin, jos tärkeiden laivareittien sulkeminen johtaa olennaisten tuotantopanosten vakaviin puutteisiin, joiden vuoksi euroalueen yritykset joutuvat vähentämään tuotantoaan. Kysyntä voi vaimeta entisestään, jos maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiiri huononee. Kitkan lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa voi pahentaa toimitusketjujen häiriöitä, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Muut geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos talous mukautuu Lähi-idän sodan aiheuttamiin häiriöihin paremmin tai jos konflikti ratkaistaan nopeammin kuin nyt odotetaan. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot, tuottavuutta parantavat uudistukset ja uuden tekniikan käyttöönotto euroalueen yrityksissä saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän. Uudet kauppasopimukset ja sisämarkkinoiden syvempi yhdentyminen voivat nekin vauhdittaa kasvua nykyisiä odotuksia enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan. Jos energian hinnat nousevat nykyodotuksia enemmän ja pitempään, euroalueen inflaatio nopeutuu entisestään. Tämä kehitys voi vahvistua ja jatkua pitempään, jos energiahintojen nousu heijastuu odotettua voimakkaammin muihin hintoihin ja palkkoihin, jos se nostaa pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia tai jos kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt laajenevat. Kaupan jännitteet voivat myös tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja pahentaa euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Inflaatio voi sen sijaan hidastua, jos Lähi-idän sodan taloudelliset vaikutukset osoittautuvat nykyodotuksia lyhytaikaisemmiksi tai välilliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset jäävät lieviksi. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voisi heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Sota Lähi-idässä on johtanut huomattavaan volatiliteettiin maailman rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusolot ovat yleisesti yhä kireämmät kuin ennen sotaa.

Markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus, joka oli 3,5 % helmikuussa, nousi 3,9 prosenttiin maaliskuussa. Sotaa edeltävien tietojen perusteella yritysten pankkilainojen korot laskivat 3,5 prosenttiin helmikuussa, kun taas asuntolainojen korot pysyivät ennallaan 3,4 prosentissa.

Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,2 prosenttiin maaliskuussa helmikuun 3,0 prosentista. Yritysten joukkolainojen kasvuvahti sen sijaan hidastui 3,9 prosenttiin helmikuun 4,5 prosentista. Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yritysluottojen myöntökriteerit tiukentuivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui siitä, että pankkien huoli asiakkaidensa taloudellisista riskeistä on kasvanut. Yritysluottojen kysyntä pieneni hieman ensimmäisellä vuosineljänneksellä etenkin kiinteiden investointien osalta.

Asuntoluotonannon kasvu hidastui 3,1 prosentista helmikuussa 3,0 prosenttiin maaliskuussa luotonmyöntökriteerien vähäisen tiukentumisen ja ennallaan pysyneen kysynnän vuoksi.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.