Rahapoliittinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Boris Vujčić

Frankfurt am Main, 11.6.2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto on sitoutunut varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Siksi päätimme tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Lähi-idän sota luo inflaatiopaineita, ja koronnostopäätös toimii useissa skenaarioissa, joissa kartoitetaan sokin mahdollisia kehityskulkuja ja vaikutuksia euroalueen keskipitkän aikavälin näkymiin.

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaation odotetaan olevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 ja 2,3 % vuonna 2027 sekä 2,0 % vuonna 2028. Perusskenaarion mukaan energia- ja elintarvikehinnoista puhdistettu inflaatio on keskimäärin 2,5 % vuosina 2026 ja 2027 sekä 2,2 % vuonna 2028. Vuosien 2026 ja 2027 inflaatio on nyt arvioitu perusskenaariossa nopeammaksi kuin maaliskuisissa arvioissa, sillä energiahinnat nousevat aiempaa voimakkaammin, minkä odotetaan ruokkivan jossain määrin elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen inflaatiota. Perusskenaariossa talouskasvu on keskimäärin 0,8 % vuonna 2026 ja 1,2 % vuonna 2027 sekä 1,5 % vuonna 2028. Kasvuarvioita on siis tarkistettu alaspäin vuosille 2026 ja 2027, sillä sota vaikuttaa raaka-ainemarkkinoihin, reaalituloihin ja luottamukseen ennakoitua voimakkaammin.

Näkymät ovat edelleen epävarmat, ja niihin liittyy ennakoitua nopeamman inflaation ja ennakoitua hitaamman talouskasvun riskejä. Sodan kokonaisvaikutukset keskipitkän aikavälin inflaatioon ja talouskasvuun riippuvat energian hintasokin voimakkuudesta ja kestosta sekä sen välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten suuruusluokasta. Epävarmuuden vuoksi eurojärjestelmän asiantuntijoiden päivittämissä havainnollisissa skenaarioissa onkin useita inflaation ja talouskasvun mahdollisia kehityskulkuja. Skenaariot julkaistaan verkkosivuillamme asiantuntija-arvioiden yhteydessä.

Tämänpäiväisen päätöksen myötä meillä on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin sodan aiheuttamassa epävarmuudessa. Seuraamme tilannetta tarkasti, ja määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Euroalueen talous, puhdistettuna Irlannissa vaikuttavasta tilapäisestä tekijästä, kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotimaisen kysynnän ja viennin tukemana. Lähi-idän sota vaimentaa kuitenkin taloudellista toimeliaisuutta, ja kyselytutkimusten perusteella kasvu hidastuu etenkin palvelualoilla. Tehdasteollisuus on pitänyt tähän asti pintansa osittain siksi, että yritykset ovat kartuttaneet varastojaan selviytyäkseen toimitusketjuihin kohdistuvista paineista. Kehityksessä näkyy myös puolustusmenojen kasvu.

Työmarkkinat vetävät edelleen hyvin. Työttömyysaste oli 6,3 % huhtikuussa eli se pysyttelee lähellä alinta tähänastista tasoaan. Työpaikkoja syntyi lisää ensimmäisellä neljänneksellä mutta hitaammin kuin vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Työvoiman kysyntä laantui entisestään, ja yritykset ja kotitaloudet odottavat työmarkkinoiden heikkenevän.

Asiantuntijat odottavat nyt kotimaisen kysynnän olevan maaliskuun arvioita heikompaa, kun sota vähentää luottamusta ja energiakustannusten nousu nakertaa reaalituloja. Kotitalouksien rahoitusasema on kuitenkin kaiken kaikkiaan vakaa, ja kulutuksen arvioidaan edelleen olevan tärkein kasvua vauhdittava tekijä. Energiakustannusten nousu ja heikentynyt luottamus vaimentavat lyhyellä aikavälillä yksityisiä investointeja, joiden odotetaan kuitenkin saavan tukea yritysten investoinneista uuteen digitaalitekniikkaan. Julkiset investoinnit taas saanevat edelleen tukea valtioiden puolustus- ja infrastruktuurimenojen lisäyksistä. Näiden tekijöiden odotetaan lieventävän jonkin verran sodan vaikutuksia.

EKP:n neuvosto tähdentää, että euroalueen taloutta on pikaisesti vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. Kestävä julkinen talous on talouden vakauden tärkeä ankkuri laajemminkin. Energian hintasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä, kuten Euroopan komissio korosti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2026 kevätpaketissaan. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä uudistuksia, joilla lisätään euroalueen kasvupotentiaalia ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla energiasiirtymää. Säästämis- ja sijoitusunionin valmiiksi saattaminen on innovaatiorahoituksen, vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä tuottavuuden parantamisen kannalta erittäin tärkeää. Digitaalinen euro ja tokenisoitu keskuspankkiraha tukkurahoituksessa lisäävät Euroopan strategista autonomiaa ja kilpailukykyä, edistävät rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vauhdittavat maksamisen innovaatioita. Siksi on olennaisen tärkeää, että asetus digitaalisen euron käyttöönotosta hyväksytään nopeasti. EU:n sisämarkkinasäännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen auttavat eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan nopeammin.

Inflaatio

Inflaatio kohosi 3,2 prosenttiin toukokuussa oltuaan 3,0 % huhtikuussa. Energian hintainflaatio oli 10,9 % eli se nopeutui hieman huhtikuun 10,8 prosentista. Elintarvikkeiden hintainflaatio sen sijaan vaimeni 2,4 prosentista 2,0 prosenttiin. Inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja, joka oli ollut 2,2 % huhtikuussa, voimistui 2,5 prosenttiin, kun inflaatio nopeutui tavaroissa 0,9 prosenttiin ja palveluissa 3,0 prosentista 3,5 prosenttiin.

Kotimaiset kustannuspaineet alenivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä palkkojen ja yritysten voittojen hitaamman kasvun tukemana. EKP:n palkkamittari ja palkkaodotuskyselyt viittaavat edelleen siihen, että palkkojen kasvu vaimenee vuoden kuluessa. Muiden tuotantopanosten hankinta on kuitenkin käymässä yrityksille yhä kalliimmaksi, ja siksi ne ovat varautuneet korottamaan myyntihintojaan. Lisäksi jotkin pohjainflaatioindikaattorit ovat jo nousussa energiasokin vuoksi. Lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat yhä tuntuvasti Lähi-idän sodan syttymistä edeltävän tasonsa yläpuolella. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kuitenkin useimpien mittarien mukaan noin kahdessa prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Energiahintojen kallistuminen nostaa inflaatiota lisää kesällä ja pitää sen selvästi tavoitetta nopeampana vielä vuoden 2027 alkupuoliskolla. Se vaikuttaa myös elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen inflaatioon. Inflaatio palautunee tavoitteeseen vuoden 2027 jälkipuoliskolla energian hintojen laskun ja muiden hintojen hitaamman nousun tukemana. Sota Lähi-idässä on kuitenkin edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Mitä pitempään energiahinnat pysyvät korkeina, sitä todennäköisemmin ne voimistavat laajempaa inflaatiota välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Siksi seuraamme tarkasti energiahintojen nousun suuruutta ja kestoa sekä sen välittymistä hinnan- ja palkanasetantaan, inflaatio-odotuksiin ja talouden dynamiikkaan yleensä.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan lähinnä siksi, että Lähi-idän sota on lisännyt maailmanlaajuisen toimintaympäristön epävakautta. Energian tarjontahäiriöiden pitkittyminen voi johtaa nykyodotuksia suurempaan ja pitkäkestoisempaan energiahintojen nousuun. Nämä tekijät voivat nakertaa reaalituloja entistä voimakkaammin sekä vähentää yritysten ja kotitalouksien halukkuutta investoida ja kuluttaa. Kasvun hidastuminen voi voimistua, jos tärkeiden laivareittien sulkeminen aiheuttaa olennaisten tuotantopanosten vakavaa puutetta, jonka vuoksi euroalueen yritykset joutuvat vähentämään tuotantoaan. Kysyntä voi vaimeta entisestään, jos maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiiri huononee tai luotontarjonta kiristyy. Myös kitkan lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa voi aiheuttaa lisähäiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Muut geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos talous ja energiamarkkinat mukautuvat Lähi-idän sodan aiheuttamiin häiriöihin odotettua nopeammin tai jos sota ratkeaa pikaisesti ja kestävästi. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot, tuottavuutta parantavat uudistukset ja uuden tekniikan käyttöönotto euroalueen yrityksissä saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän. Sisämarkkinoiden syvempi yhdentyminen voi sekin vauhdittaa kasvua nykyisiä odotuksia enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan. Jos energian hinnat nousevat nykyodotuksia enemmän ja pitempään, euroalueen inflaatio nopeutuu entisestään. Tämä kehitys voi vahvistua ja jatkua pidempään, jos energiahintojen nousu heijastuu muihin hintoihin ja palkkoihin odotettua voimakkaammin, jos se nostaa pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia tai jos kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt laajenevat. Kaupan jännitteet voivat myös tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja pahentaa euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Sään ääri-ilmiöt sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua voimakkaampaan nousuun. Inflaatio voi sen sijaan hidastua jonkin verran, jos Lähi-idän sodan taloudelliset vaikutukset osoittautuvat nykyodotuksia lyhytaikaisemmiksi tai jos välilliset vaikutukset tai kerrannaisvaikutukset jäävät ennakoitua lievemmiksi. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voi heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Rahoitusolot ovat pysyneet viime kokouksemme jälkeen suurin piirtein ennallaan, mutta ne ovat kireämmät kuin ennen sotaa. Markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus, joka oli 3,9 % maaliskuussa, nousi 4,0 prosenttiin huhtikuussa. Yritysten pankkilainojen korot pysyivät ennallaan 3,6 prosentissa ja asuntolainojen korot 3,4 prosentissa huhtikuussa.

Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,4 prosenttiin huhtikuussa maaliskuun 3,2 prosentista. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen kasvuvauhti sen sijaan kiihtyi 4,6 prosenttiin. Asuntoluotonanto kasvu vahvistui taas ja oli 3,0 % huhtikuussa.

EKP:n neuvosto on jälleen laatinut rahapolitiikan strategiansa mukaisesti yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisistä suhteista. Euroalueen pankit kestävät häiriöitä hyvin, sillä niiden vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvut ovat vahvat, omaisuuserien laatu hyvä ja kannattavuus vakaa. Rahoitusvakauteen voi kuitenkin kohdistua riskejä, jos varallisuushinnat laskevat äkillisesti ja jyrkästi ja hinnanlaskua voimistavat pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset ja varallisuuserien laadun heikkeneminen etenkin energiahintojen ja kauppapolitiikan vaihteluille alttiilla toimialoilla. Riskit saattavat kasvaa, mitä pitempään tämänhetkiset geopoliittiset konfliktit jatkuvat. Makrovakauspolitiikka on yhä tärkein keino torjua rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden kasvua, parantaa häiriönsietokykyä ja ylläpitää makrovakauspolitiikan liikkumavaraa.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.