Rahapoliittinen katsaus

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde

EKP:n varapääjohtaja Boris Vujčić

Frankfurt am Main, 11.6.2026

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Energian hintanäkymät ovat hyvin epävakaat, mutta ne ovat silti tällä hetkellä eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun arvioiden perusskenaarion tuntumassa ja selvästi korkeammalla kuin ennen Lähi-idän konfliktia. Epävarmuus on edelleen suurta, eikä energiasokin täysi inflaatiovaikutus ole vielä toteutunut. Seuraammekin tarkasti sokin voimakkuutta ja kestoa sekä sen välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme.

Tämänpäiväisen päätöksen myötä meillä on yhä hyvät edellytykset luovia eteenpäin konfliktin aiheuttamassa epävarmuudessa. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Käyn nyt tarkemmin läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusoloista ja rahatalouden tilanteesta.

Talous

Tuoreiden tietojen mukaan taloudellinen toimeliaisuus koheni jonkin verran toisella vuosineljänneksellä, vaikka Lähi-idän konflikti jarruttikin sitä edelleen. Kyselytiedot viittaavat siihen, että palvelualojen toimeliaisuus on osin elpynyt heikettyään tuntuvasti heti energiasokin jälkimainingeissa. Digitaalisten palvelujen kehitys on ollut vankkaa osin tekoälyyn liittyvien toimintojen kasvavan vaikutuksen ansiosta. Tehdasteollisuus on pitänyt edelleen pintansa ja saanut tukea puolustusmenojen kasvusta ja siitä, että yritykset ovat kartuttaneet varastojaan suojautuakseen toimitusketjuriskeiltä. Työttömyys oli toukokuussa 6,2 % eli lähellä alinta tähänastista tasoaan. Työpaikkailmoitukset ovat silti vähentyneet edelleen, ja niin yritykset kuin kotitaloudet odottavat työmarkkinoiden pysyttelevän hiljaisempina kuin ennen konfliktia.

Ennakoivat indikaattorit viittaavat siihen, että talouskasvu pysyy lähiaikoina vaatimattomana energiasokin ja siihen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Keskipitkän aikavälin kasvun perustekijät ovat silti entisellään. Yksityinen kulutus, investoinnit uuteen digitaalitekniikkaan, julkiset puolustus- ja infrastruktuurimenot sekä viennin jonkinlainen elpyminen edistänevät kaikki yleistä talouskasvua.

EKP:n neuvosto toistaa kehotuksensa vahvistaa euroalueen taloutta pikaisin toimin julkisen talouden kestävyyttä vaarantamatta. Keskeisimpiä toimia ovat EU:n sisämarkkinasäännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen, energiasiirtymän nopeuttaminen sekä säästämis- ja sijoitusunionin valmiiksi saattaminen. Energiasokin vuoksi toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä. Digitaalisen euron käyttöönotossa saavutettiin merkittävä välitavoite, kun Euroopan parlamentti asettui puoltavalle kannalle aiemmin tässä kuussa. Pidämme myönteisenä parlamentin, EU:n neuvoston ja komission yhteistä tavoitetta, että yhtenäisvaluuttapaketista saavutetaan yksimielisyys tämän vuoden loppuun mennessä. Digitaalinen euro täydentää fyysistä käteisrahaa ja on sen digitaalinen vastine eli maksuväline, jolla digimaksuja voi suorittaa koko euroalueella.

Inflaatio

Inflaatio hidastui kesäkuussa 2,8 prosenttiin. Toukokuussa se oli 3,2 %. Energian hintainflaatio vaimeni 8,5 prosenttiin oltuaan 10,8 % toukokuussa. Elintarvikkeiden hintainflaatio hidastui 1,9 prosentista 1,5 prosenttiin. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio, joka oli 2,6 % toukokuussa, laantui 2,4 prosenttiin, kun inflaatio hidastui tavaroissa 0,9 prosentista 0,7 prosenttiin ja palveluissa 3,5 prosentista 3,2 prosenttiin.

Energiasokki ruokkii edelleen hintojen nousua. Tuotantopanosten hankinta on käymässä yrityksille yhä kalliimmaksi, ja siksi ne ovat varautuneet korottamaan myyntihintojaan. Pohjainflaation kehitys on pysynyt vaimeana, mutta energiasokin vaikutukset eivät ole vielä toteutuneet täysimääräisesti. EKP:n palkkamittari ja palkkaodotuskyselyt viittaavat edelleen siihen, että palkkojen kasvu on maltillista tulevina vuosineljänneksinä. Työn tuottavuuden paraneminen on auttanut myös hillitsemään yksikkötyökustannusten kasvua. Lyhyempien aikavälien inflaatio-odotukset ovat yhä koholla. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat useimpien mittarien mukaan noin kahdessa prosentissa, mikä tukee inflaation vakautumista tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Vaikka energian hintainflaatio hidastui kesäkuussa, sen nopeutuminen konfliktin alkamisen jälkeen – ja sen vaikutus elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintainflaatioon – pitää todennäköisesti inflaation selvästi tavoitetta nopeampana vielä vuoden 2027 alkupuoliskolla. Sen jälkeen inflaatio hidastunee, kun energiahintojen odotetaan laskevan ja muiden hintojen arvioidaan nousevan hitaammin. Konflikti on kuitenkin edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Siksi seuraamme tarkasti energiahintojen nousun suuruutta ja kestoa sekä sen välittymistä hinnan- ja palkanasetantaan, inflaatio-odotuksiin ja talouden dynamiikkaan yleensä.

Riskiarvio

Talouden kasvunäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan. Yhdysvaltojen ja Iranin kesäkuussa allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja oli ensimmäinen yritys konfliktin ratkaisemiseksi, mutta viime viikkojen aikana on tullut uusia takaiskuja, ja geopoliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Energian uudet tarjontahäiriöt voivat johtaa nykyodotuksia suurempaan ja pitkäkestoisempaan energiahintojen nousuun. Ne heikentäisivät reaalituloja, kulutusta ja investointeja. Kysyntä voi vaimeta entisestään, jos maailman rahoitusmarkkinoiden ilmapiiri huononee tai luotontarjonta kiristyy. Myös kitkan lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa voi aiheuttaa lisähäiriöitä toimitusketjuihin, supistaa vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Muut geopoliittiset jännitteet ja varsinkin Venäjän oikeudeton sota Ukrainassa ovat edelleen merkittävä epävarmuuden lähde. Kasvu voi sen sijaan vahvistua, jos talous ja energiamarkkinat mukautuvat Lähi-idän konfliktin aiheuttamiin häiriöihin odotettua nopeammin tai jos konflikti ratkeaa kestävästi. Suunnitellut puolustus- ja infrastruktuurimenot, tuottavuutta parantavat ja sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista edistävät uudistukset sekä uuden tekniikan käyttöönotto euroalueen yrityksissä saattavat lisäksi voimistaa kasvua odotettua enemmän.

Inflaationäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat nopeamman inflaation suuntaan. Energiasokki voi voimistua entisestään, ja sen vaikutukset muihin hintoihin ja palkkoihin voivat olla nykyodotuksia voimakkaampia. Mitä pitempään energiahinnat pysyvät korkeina, sitä todennäköisemmin ne voimistavat laajempaa inflaatiota välillisten vaikutusten ja kerrannaisvaikutusten kautta. Kaupan jännitteet voivat tehdä kansainvälisistä toimitusketjuista aiempaa hajanaisemmat, rajoittaa elintärkeiden raaka-aineiden tarjontaa ja pahentaa euroalueen talouden kapasiteettirajoitteita. Sään ääri-ilmiöt – kuten tämänhetkiset helleaallot – sekä ilmasto- ja luontokriisien laajeneminen voivat saada elintarvikkeiden hinnat odotettua voimakkaampaan nousuun. Inflaatio voi sen sijaan hidastua, jos Lähi-idän konflikti ratkeaa kestävästi tai jos välilliset vaikutukset tai kerrannaisvaikutukset jäävät ennakoitua lievemmiksi. Epävakauden ja riskien karttelun lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla voi heikentää kysyntää ja niin ikään hidastaa inflaatiota.

Rahoitusolot ja rahatalouden tilanne

Rahoitusolot ovat yleisesti kiristyneet hieman edellisen kokouksemme jälkeen EKP:n ohjauskorkojen nousun myötä. Yritysten pankkilainojen korot pysyivät ennallaan 3,6 prosentissa toukokuussa, kuten myös markkinaehtoisen velan liikkeeseenlaskun kustannus 4,0 prosentissa. Pankkien yritysluotonannon vuotuinen kasvuvauhti nopeutui toukokuussa 4,0 prosenttiin huhtikuun 3,4 prosentista, mutta kasvua hillitsi osittain yritysten liikkeeseen laskemien joukkolainojen kasvuvauhti, joka hidastui 4,5 prosentista 3,4 prosenttiin. Euroalueen pankkien tuoreimman luotonantokyselymme mukaan yritysluottojen myöntökriteerit kiristyivät jonkin verran vuoden toisella neljänneksellä. Yritysluottojen kysyntä kasvoi hieman käyttöpääoman tarpeen suurenemisen myötä mutta myös siksi, että suuryritykset ottivat lainaa kiinteisiin investointeihin.

Asuntoluottojen korot nousivat 3,5 prosenttiin toukokuussa oltuaan 3,4 % huhtikuussa, ja asuntoluotonannon kasvu vahvistui 3,1 prosenttiin. Asuntoluottojen myöntökriteerit kiristyivät hieman vuoden toisella neljänneksellä. Taustalla on pankkien suurempi huoli asiakkaidensa taloudellisista riskeistä ja vähäisempi riskinottohalukkuus. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ja korkojen nousu vaimensivat asuntoluottojen kysyntää.

Yhteenveto

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Olemme sitoutuneet varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseemme. Määritämme rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Olemme valmiit tarkistamaan kaikkia mandaattiimme kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio vakautuu kestävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme ja rahapolitiikka välittyy sujuvasti talouteen.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.