Maailmanpolitiikan mannerlaatat törmäävät – Miten Eurooppa ja Suomi pärjäävät?

Hyvät Suomen Pankin kesäseminaarin vieraat, hyvät ystävät,

Lämpimästi tervetuloa tähän jo perinteeksi muodostuneeseen kesäseminaariimme, jonka Suomen Pankki järjestää jälleen kerran Mikkelin musiikkijuhlien yhteydessä!

Seminaarimme henkeä ja tarkoitusta voi hyvin kuvata soveltamalla kesämikkeliläisen Saska Saarikosken, Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimituksen piällyshenkilön, muutaman viikon takaista kolumnia: me haluamme keskittyä ”oikeasti tärkeään asiaan” eli ”ajattelemiseen ja ihmisten kohtaamiseen”. Siksi onkin erityisen mukavaa nähdä yleisön joukossa sekä tuttuja kasvoja edellisiltä vuosilta että myös runsaasti uusia seminaarivieraita!

Voimapolitiikka haastaa kansainvälisen yhteistyön

Otsikossamme viitataan mannerlaattojen liikkeisiin. Seismologien mukaan juuri ne aiheuttavat maapallon suurimmat ja tuhoisimmat energiapurkaukset. Viime vuosina myös maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat olleet kovassa liikkeessä, mikä on pulmallista ja vaarallistakin Euroopalle ja Suomelle. Siksi kysymme tänään, mitä Euroopan ja Suomen on tehtävä, jotta maailmanpolitiikan liikkeet eivät suistaisi meitä vakaan kehityksen raiteelta katastrofin partaalle. Pohdimme myös sitä, miten varautua geopoliittisten mannerlaattojen liikkeiden pitkäkestoisiin vaikutuksiin.

Maailmanpolitikan murroksella on nyt useita kriisikeskuksia. Lähi-Idässä inhimillinen kärsimys ei ota loppuakseen, kun messianismiin ja terrorismiin sitoutuneet poliittiset äärisuuntaukset ovat vahvistuneet ja rauhan näkymä on langanohut. Suomelle lähin kriisikeskus on tietysti Venäjän laiton ja julma hyökkäyssota Ukrainassa. Se, minkä eurooppalaiset ovat tienneet kauan, alkaa ilmeisesti valjeta myös presidentti Trumpille: Putin ei halua rauhaa, eikä häneen voi luottaa.

Kolmas seisminen keskus sijaitsee Yhdysvalloissa: presidentti Trumpin toimet ensimmäisen puolen vuoden aikana ovat pakottaneet muuttamaan käsitystämme lännestä ja liittolaisuudesta. Siitä hyötyvät varsinkin liberaalia kansainvälistä järjestystä vastustavat BRICS-maat, etenkin Kiina, koska lännen yhtenäisyyden heikentyessä ne saavat tilaa vahvistua – ja ne kyllä tekevät kaikkensa täyttääkseen tuon tilan.

Hyvät ystävät,

Meillä on tänään suuri ilo ja kunnia kuunnella maailmanpolitiikan johtavia seismologeja. Seminaarimme ensimmäinen puhuja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Hän on arvostettu kansainvälisen suhteiden tutkija, joka on työskennellyt muun muassa kansainvälisen politiikan prosessorina Tampereen yliopistossa ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä.

Hiski Haukkalan luentoa seuraa paneelikeskustelu, joka pureutuu Euroopan itsenäiseen toimintakykyyn, kriisinkestävyyteen, huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäinen, Helsingin Sanomain Berliinin kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen ja Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen keskustelevat siitä, miten Eurooppa voi vähentää kriittisiä riippuvuuksiaan monenkeskisessä maailmassa.

Ukrainan urheasta puolustustaistelusta Venäjää vastaan on tehty rinnastuksia Suomen kamppailuun toisen maailmansodan aikana. Tässä mannerlaattojen ryskeessä jäi puristuksiin silloinen tasavaltamme presidentti Risto Ryti. Hän toimi myös Suomen Pankin pitkäaikaisena pääjohtajana vuosina 1924-1940 ja 1944-1945.

Risto Rytin toimintaa pääjohtajana ja valtiomiehenä leimasi ennakointi ja viileä, analyyttinen harkinta. Ryti opiskeli Englannissa, tosin lyhyesti, ja oli kielitaitoisena keskuspankkiirina aikansa kosmopoliitti, joka maailmansotien välissä solmi tiiviit ja luottamukselliset suhteet Bank of Englandiin, Iso-Britannian keskuspankkiin. Bank of England oli siihen maailman aikaan maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki.

Meillä on ilo ja kunnia toivottaa suuri Suomen ystävä, Lontoon filharmonisen orkesterin hallituksen puheenjohtaja ja Bank of Englandin entinen pääjohtaja Mervyn King, Baron King of Lothbury, tervetulleeksi seminaariimme. Lord King on tutkinut Bank of Englandin arkistoon tallennettuja dokumentteja Risto Rytistä sekä Rytin kirjeenvaihtoa Bank of Englandin johtokunnan jäsenten kanssa. Mervyn Kingin kanssa keskustelemme Rytin merkityksestä tänään.

Hyvät ystävät,

Muutama sana työasioistakin. Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontui viimeksi päättämään rahapolitiikan linjasta keskellä heleintä heinäkuuta. EKP:n neuvosto on eurojärjestelmän ylin päättävä elin, joka vastaa hintavakaudesta ja päättää ohjauskoroista.

Kauppasota ja epävarmuus varjostavat 

EKP:n neuvosto päätti jättää ohjauskorot ennalleen. Tuumaustauko korkomuutoksille oli tarpeen, koska talouden kuva on kaksijakoinen. Kauppasota ja epävarmuus ovat rokottaneet kuluttajien ja yritysten luottamusta. Euroalueen talouskasvu on silti pitänyt pintansa, kun eurooppalaiset yritykset ovat tulostenkin perusteella osoittautuneet sitkeämmiksi kuin mitä makroennusteet alkuvuodesta ennakoivat. Myönteistä kehitystä ovat vahvistaneet reaalipalkkojen ja työllisyyden kasvu sekä rahoitusolojen keventyminen korkojen laskun myötä.

Reilu viikko sitten EU ja Yhdysvallat pääsivät poliittiseen sopuun Yhdysvaltain tulleista EU:sta tulevalle tuonnille. Yleistulli on 15 %, teräksen ja alumiinin tullit korkeampia. Monia yksityiskohtia on auki. Sopimukseen kuuluu myös EU:n lupaus ostaa merkittävästi Yhdysvalloissa tuotettua energiaa ja aseita. Sen toteutuman keskinäinen juridinen sitovuus tosin vaikuttaa olevan samaa luokkaa kuin savolaisella puhujalla – vastuu on lähinnä kuulijalla.

Yhdysvallat on EU:n tärkein vientimarkkina, joten 15 % yleinen tulli EU:lle heikentää kokonaistuotannon tasoa Euroopassa. SP:n ja EKP:n kesäkuun ennusteiden mukaan se leikkaisi euroalueen talouden kasvua tänä vuonna karkeasti puolella prosenttiyksiköllä (= –0,4%), siis yhdestä prosentista noin puolen prosentin kasvuvauhtiin.

Lopulta Trumpin diilit voivat silti osoittautua Pyrrhoksen voitoksi Yhdysvalloille. Kauppasodassa kun ei ole voittajia. Suurin häviäjä on amerikkalainen kuluttaja ja kansantalous, kun Yhdysvaltain tullitaso nousee nyt korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 1935.

Euroalueen inflaatio

Euroalueen talouden kuvassa myönteistä on myös hintavakaus, sillä inflaatio on nyt EKP:n 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteessa. Lähiaikoina ja ensi vuonna inflaation tosin ennustetaan hidastuvan alle EKP:n tavoitteen johtuen etenkin energiahintojen laskusta. Toisaalta tullien vaikutukset inflaatioon ovat hyvin epävarmoja.

EKP:n neuvosto perustaa rahapoliittiset päätökset myös jatkossa kokouskohtaiseen arvioon inflaationäkymistä ja niiden ympärillä olevista riskeistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta. Poikkeuksellisen epävarmuuden nyt vallitessa emme sitoudu ennalta mihinkään korkouraan, vaan teemme päätökset kokous kokoukselta, aina tuoreimman tiedon ja analyysin ja etenkin kokonaisharkinnan pohjalta – näinä aikoina rahapolitiikka tuntuu olevan lähes yhtä paljon taidetta kuin tiedettäkin.

Terve talous on olennainen osa turvallisuutta

Suomen talouskehitys on ollut muun euroalueen kehitystä vaisumpaa. Ulkoiset häiriöt ovat koetelleet talouttamme tilanteessa, jossa se ei ole kunnolla ehtinyt vahvistua edellisten kriisien jäljiltä. Kauppapolitiikan kiristyminen ja epävarmuus kansainvälisen talouden näkymistä hidastaa Suomen kaltaisen pienen avotalouden kasvua.

Kesäkuun ennusteemme mukaan Suomen talouden kasvu vahvistuisi vuoden loppua kohden etenkin viennin piristymisen myötä. Lisäksi tärkein Suomessa käytetty lainojen viitekorko, 12 kk euribor, on tullut alas yli 2 prosenttiyksikköä syksyn 2023 huipustaan. Yhdessä hitaan inflaation kanssa rahoitusolojen keveneminen tukee meillä kotitalouksien ja yritysten mahdollisuuksia kuluttaa ja investoida.

Suomen hallitus on – perustelluista syistä – linjannut, että puolustusmenot nostetaan 3 prosenttiin BKT:sta vuonna 2029. Naton huippukokouksessa kokonaispuolustuksen tavoitetta nostettiin jopa 5 prosenttiin, josta 3,5% on suoria puolustusmenoja. EU:n sääntöjen mahdollistamat joustot antavat liikkumatilaa näihin investointeihin.

Ulkoinen turvallisuus on eurooppalainen julkishyödyke. Sitä voidaan esimerkiksi Saksan jo päättämien mittavien kansallisten panostusten rinnalla tehokkaimmin parantaa yhteisillä eurooppalaisilla hankinnoilla. Suomen Pankki julkaisi kesäkuussa analyysin puolustusmenojen talousvaikutuksista. Ensi sijassa ne toki vahvistavat Euroopan turvallisuutta, mutta merkittävä puolustusmenojen lisääminen tukisi myös kansan- ja yritystaloutta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa investointien ja kotimaisen kysynnän kasvun kautta.

EU:ssa Suomen päätavoitteita onkin Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistaminen, ja sen osana EU:n itäisten raja-alueiden erityisten ongelmien ottaminen huomioon rakennerahoituksessa. 

Suomi ajoi EU:n itärajan etulinjan maille omaa rahoitusvälinettä, mutta tämä ei sisältynyt komission heinäkuussa julkaisemaan budjettiesitykseen. Sen sijaan komissio esittää, että Suomi saa maakohtaisessa rahoituksessa 1,6 mrd. euron potin.

Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen, Suomelle osoitettava raja- ja muuttoliikerahoitus nousisi näin yli miljardilla eurolla. Lisärahoituksen hyvä puoli on se, että sitä voidaan kohdentaa aiempaa joustavammin: Itä-Suomen kannalta myönteistä on mahdollisuus panostaa rajaturvallisuuden lisäksi myös alueen elinvoimaan, vihreään siirtymään, sosiaaliseen eheyteen ja maaseudun kehittämiseen.

Tämä on tärkeää siksikin, että vain asuttu raja on turvallinen raja. Meillä Itä-Suomessa on rikasta luontoa ja inhimillistä pääomaa, mutta elinvoimaan, yritystoimintaan ja logistiikkaan pitää saada lisää vauhtia. Terve talous on olennainen osa kansallista turvallisuuttamme.

Hyvät ystävät,

Kuten aiempina vuosina, haluamme myös tänään tässä seminaarissa tarjota oivaltavia keskusteluja, jotka laajentavat ajatteluamme. Viittasin alussa kesämikkeliläisen Saska Saarikosken kolumniin, jossa hän kirjoittaa, että resilientti eli kriisinkestävä yhteiskunta ei tarvitse vain väestönsuojia, vaan myös ”vapaan ajattelun suojia”.

Toivon, että tämä kesäseminaarimme voisi olla yksi tällainen vapaan ajattelun suojavyöhyke!

Näillä sanoilla toivotan antoisaa seminaaria kaikille!