Euroopan ja Suomen talouden näkymät epävarmuuden ajassa

Esitys (PDF)

Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, valiokunnan jäsenet, hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta keskustella kanssanne talouden ajankohtaisista näkymistä. Keskityn katsauksessani maailmantalouden ajankohtaiseen tilanteeseen, euroalueen talouteen ja rahapolitiikkaan, rahoitusvakauteen sekä Suomen talouden näkymiin.

Ennen kuin siirryn päivän epistolaan, totean, että olen tänään eduskunnassa julkisesti kuultavana jo toisen kerran. Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä aloitti aamulla työnsä, ja minulla oli kunnia olla mukana sen ensimmäisessä kokouksessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva tavoite ensi vaalikaudelle. Vielä tärkeämpää on kuitenkin, että se pystyisi rakentamaan yhteistä tilannekuvaa ja tukemaan sellaista poliittista kulttuuria, jossa kiinnitetään nykyistä vakavampaa huomiota pitkän aikavälin tavoitteisiin. Luotan siihen, että jaatte tämän tavoitteen.

Lakiin kirjatut numeeriset säännöt tukevat velkakestävyyttä ja parantavat finanssipolitiikan laatua tekemällä siitä avoimempaa ja lisäämällä poliittisten päättäjien tilivelvollisuutta äänestäjille. Mutta numeeriset säännöt voivat ohjata päätöksentekoa vain, jos niihin yhteisesti sitoudutaan. Sen takia yhteisymmärrys tavoitteista ja laajasti jaettu tilannekuva ovat oleellinen osa hyvin toimivaa sääntökehikkoa.

Kalvo 2: Geopolitiikka hallitsee maailmantaloutta ja kansainvälistä yhteistyötä poikkeuksellisella voimalla

Maailmanpolitiikan viime aikojen trendit ovat muodostaneet Suomelle ja Euroopalle kovin vaikean haasteiden maiseman. Geopolitiikka hallitsee maailmantaloutta ja kansainvälistä yhteistyötä nyt poikkeuksellisella voimalla. Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Lähi-Idän konflikti ei ole ratkennut, vaikka Gazaan on julistettu tulitauko. Kansainvälinen kauppajärjestelmä natisee liitoksissaan. Yhdysvalloissa kyse ei ole ”vain” tullitariffeista ja alijäämistä, vaan maan aatteellisesta, yhteiskunnallisesta suunnasta: politiikka on polarisoitunut, oikeusvaltio on kovilla – mikä on Länsi tänään, poliittisena yhteisönä? Aasia on maailman dynaamisin talousalue ja käynnissä voi olla ”Aasian vuosisata” – mutta kaatuuko se konfliktiin Etelä-Kiinan merellä?

Tämä maailmantila muodostaa siis Euroopan ja Suomenkin taloudelle hyvin haastavan toimintaympäristön. Miten siitä on tähän asti selvitty?

Kalvo 3: Maailmantalouden näkymissä hienoista toiveikkuutta verrattuna viime kevääseen

Maailmantalouden näkymät olivat kovasti esillä muutama viikko sitten Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syyskokouksessa Washingtonissa. Keskustelujen sävy oli rahtusen toiveikkaampi kuin viime keväänä, ja IMF olikin tarkistanut globaalia kasvuennustettaan hivenen ylöspäin verrattuna viime huhtikuun vastaavaan ennusteeseen.

Erilaisilla indikaattoreilla mitattu epävarmuus on vähentynyt huipputasoiltaan. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on kuitenkin edelleen koholla ja riskit painottuvat alaspäin. Pitkittynyt epävarmuus, protektionismi ja työvoiman saatavuuteen liittyvät häiriöt jarruttavat maailmantalouden kasvua. Lisäksi julkisen talouden velkaantuneisuus, mahdolliset korjausliikkeet rahoitusmarkkinoilla ja instituutioiden heikkeneminen voivat uhata taloudellista vakautta.

Nämä haasteet koskevat tietysti myös euroalueen ja Suomen taloutta.

Kalvo 4: Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän, sitkas kasvu jatkuu

Syys-lokakuussa saadut tiedot vahvistavat näkymää euroalueen sitkaasta kasvusta. Euroalueen vienti supistui keväällä selvästi alkuvuoden tullivarautumisesta johtuneen positiivisen piikin jälkeen ja yksityinen kulutus on ollut edelleen varovaista.

Kasvu on kuitenkin pysynyt plussan puolella ja oli viime viikolla saadun ennakkotiedon mukaan jopa ennustettua vahvempaa kolmannella vuosineljänneksellä. Kasvua pitävät yllä kotitalouksien reaalisen ostovoiman vahvistuminen, vahva työllisyys ja osaltaan myös puolustusmenojen lisääntyminen.

Osa pahimmista kasvun uhkakuvista on väistynyt Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppasovun, Lähi-Itään julistetun tulitauon sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen edistymisen myötä. Toisaalta kansainvälisen kaupan epävarmuudet, rahoitusmarkkinoiden tunnelman mahdollinen heikkeneminen sekä geopoliittisten jännitteiden jatkuminen voivat (uudelleen) lisätä epävarmuutta ja heikentää kasvua.

EKP:n syyskuun ennusteen mukaan euroalueen talouskasvun odotetaan olevan vuosina 2026 ja 2027 noin yhden prosentin luokkaa. Kuva tarkentuu, kun seuraava laaja makrotalouden ennuste julkaistaan joulun alla eli 18.12.

Kalvo 5: Kauppasota heikentää euroalueen kasvua

Suomen Pankin syyskuussa julkaistut laskelmat Yhdysvaltojen Trumpin kaudella asettamien tullikorotusten vaikutuksista osoittavat, että tullit heikentävät kokonaistuotantoa kaikilla päätalousalueilla. Eli kauppasodassa ei (tunnetusti) ole voittajia.

Euroalueen kokonaistuotantoa lokakuun alun mukaiset lisätullit pienentäisivät laskelman perusteella noin 0,2 prosenttia kahtena ensimmäisenä vuonna, eli melko maltillisesti. Tämä johtuu siitä, että euroalueen vientiyritysten Yhdysvalloissa kohtaama (efektiivinen) tullitaso ei ole globaalissa vertailussa erityisen korkea, vaikka taso onkin noussut huomattavasti viime vuodesta.

Tullien lopullisiin kasvuvaikutuksiin liittyy tietysti paljon epävarmuustekijöitä, alkaen siitä, miten kauppavirrat uudelleen ohjautuvat, miten kaupanesteet vaikuttavat investointeihin ja poistuuko epävarmuus odotusten mukaisesti.  

Kalvo 6: Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä EKP:n kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen tuntumassa

Hyvä uutinen on se, että euroalueen inflaatio ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat edelleen lähellä EKP:n tavoitetta. Lokakuun inflaatio oli ennakkotiedon mukaan 2,1 %, mutta inflaation ennustetaan hidastuvan hieman alle 2 prosentin loppuvuonna. EKP:n oman ennusteen lisäksi myös konsensusennuste ja markkinahinnoittelu viittaavat siihen, että inflaatio olisi lähivuosina hieman EKP:n tavoitetta hitaampaa.

Seuraamme keskuspankissa tarkasti myös pohjainflaatiota, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset ja joka kuvaa hyvin tulevia hintapaineita. Se on niin ikään vakautumassa 2 prosentin tuntumaan. Pohjainflaatioon olennaisesti vaikuttavat palvelu- ja palkkainflaatio ovat hidastumassa, vaikka viime kuukausien hidastuminen onkin ollut hieman ennustettua verkkaisempaa (lokakuun pohjainflaatio 2.4 % vs. ennuste 2,1 %). Tästä saatiin lisävarmistusta, kun euroalueen neuvoteltujen palkkojen nousu hidastui merkittävästi heinä-elokuussa.

Kalvo 7: EKP:n neuvosto piti lokakuun kokouksessaan ohjauskoron ennallaan 2,0 prosentissa

Viime viikon EKP:n neuvoston kokouksessa päätimme pitää rahapolitiikan ohjauskoron ennallaan tasan 2 prosentissa.

Kasvun ja inflaation ennustettuun kehitykseen liittyy sekä ylä- että alasuuntaisia riskejä. Kasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos suurvaltojen kauppasotanokittelu jatkuu ja kotitaloudet pitävät yllä korkeaa säästämisastetta. Vaimea kasvu ja aiempaa vahvempi euro voivat alentaa inflaatiota. Nämä tekijät muodostavat alasuuntaisen inflaatioriskin, mikä voi johtaa ennustettuakin suurempaan EKP:n 2 prosentin symmetrisen inflaatiotavoitteen alittamiseen keskipitkällä aikavälillä.

Toisaalta epävarmuuden väheneminen voi luoda uskoa kotitalouksiin. Jos yksityinen kulutus ja kasvu vauhdittuisivat ennustettua enemmän, myös inflaatio voisi olla ennustettua nopeampaa. Inflaatiota voisivat kiihdyttää myös kauppasotaan liittyvät raaka-aineiden ja materiaalien saatavuusongelmat. Yläsuuntaisia inflaatioriskejäkin siis on.

Tässä tilanteessa oli järkevää odottaa uutta dataa ja etenkin joulukuussa saatavaa kattavaa suhdanne-ennustettamme, joka sisältää ensi kertaa arvion myös vuoden 2028 inflaatiosta. Seuraamme EKP:n neuvostossa erityisen tarkkaan päivittyvää inflaationäkymää ja siihen liittyviä riskejä, ja varmistamme, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä riittävän lähelle 2 prosentin tavoitettamme. Yhtä kaikki teemme edelleen päätöksemme kokous kokoukselta, sitoutumatta mihinkään korkouraan, ja säilytämme siten täyden toimintavapauden päätöksenteossa.

Kalvo 8: Puolustusmenojen BKT-suhde on kääntynyt kasvuun

Puolustuksen pääasiallinen tarkoitus on tietysti vahvistaa turvallisuutta. Se, että joudumme Euroopassa merkittävästi lisäämään menoja puolustukseen, on välttämättömyyden sanelemaa. Jos maailma olisi toisenlainen, voisimme panostaa enemmän muihin, talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia vahvistaviin kohteisiin.

Kansallinen rahoitus tulee olemaan edelleen merkittävässä asemassa, koska maat pyrkivät saavuttamaan NATO-tavoitteen puolustusmenojen ja puolustusta tukevien menojen BKT-osuudelle. Mutta lisäksi tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia rahoitusratkaisuja. Monet puolustusmenot, kuten panostukset EU:n itärajan turvaamiseen, hyödyttävät kaikkia EU-maita.

Monissa maissa julkisen talouden vähäinen liikkumavara rajoittaa mahdollisuuksia rahoittaa puolustusta velalla. Joka tapauksessa, kun kyseessä on pitkäaikainen rahoitustarve, siihen pitää luoda pysyvä rahoitus. Tämä tosiasia pätee sekä kansallisissa että EU:n yhteisissä ratkaisuissa. Asia on tärkeä nyt kun EU:n uusista rahoituskehyksistä päätetään. Puolustuksen täytyy näkyä nykyistä suuremmalla painolla EU:n budjetissa, jos se todella on eurooppalainen prioriteetti.

Kalvo 9: Pankkien pääomapuskurit tukevat kriisinkestävyyttä

Kuten edellä totesin, kansainväliseen talouskehitykseen liittyy tällä hetkellä runsaasti epävarmuutta. Tällaisessa tilanteessa rahoitusmarkkinoille voi syntyä heiluntaa, joka lisää rahoitusvakauden riskejä. Esimerkiksi kasvava työttömyys voisi aiheuttaa vaikeuksia sekä yrityksille että kotitalouksille, joilla on pankkilainoja.

Hyvä uutinen on, että eurooppalaisten pankkien pääomapuskureita on vahvistettu merkittävästi. Tämä pitkäjänteinen kehitystyö lisää rahoitusjärjestelmämme kriisinkestävyyttä. Aiemmin tänä vuonna julkistetut eurooppalaisten suurten pankkien stressitestien tulokset vahvistivat, että eurooppalaiset pankit kestäisivät talouden vakavankin notkahduksen melko hyvin. Pohjoismaiset pankit pärjäsivät stressitestissä jälleen keskimääräistä paremmin.

Yritysrahoitus on Euroopassa yhä hyvin pankkikeskeistä. Siksi rahoituksen lähteitä pitää pystyä monipuolistamaan. Siihen tähtää EU-komission työohjelmassa painopisteeksi nostettu säästämis- ja investointiunioni, jonka avulla pystyttäisiin kanavoimaan eurooppalaisten mittavia säästöjä investointien rahoitukseen ja jakamaan riskejä tasaisemmin unionin alueella. Samalla pyritään lisäämään Euroopan houkuttelevuutta globaalien sijoitusvirtojen kohteena.  

Kalvo 10: Digitaalinen euro – järjestelmän kehitystyö käyntiin

Euron kansainvälistä asemaa pyritään vahvistamaan myös kehittämällä euroalueen maksujärjestelmistä nopeampia, monipuolisempia ja toimintavarmempia. Riippuvuus Euroopan ulkopuolisista järjestelmistä on tänä päivänä euroalueelle haavoittuvuus, johon tarvitaan nopeita ja määrätietoisia korjaustoimia.

Yksi ja hyvin keskeinen näistä toimista on sähköinen euro – keskuspankin liikkeeseen laskema digitaalinen maksuväline, joka täydentää käteistä ja nykymuotoisia korttimaksuja.

Digieuro tuo lisää vaihtoehtoja sähköiseen maksamiseen, jota tällä hetkellä dominoivat ei-eurooppalaiset korttiyhtiöt. Me Suomessa olemme erityisen riippuvaisia amerikkalaisista korttiyhtiöistä, sillä käteistä käytetään maksamiseen suhteellisen vähän, eikä kotimaisia vaihtoehtoja oikein ole. Varsinkaan kaupan kassalla. Näin digieuro vahvistaa osaltaan maksujärjestelmän toimintavarmuutta ja tukee euron kansainvälistä asemaa.

Digieuroon liittyvä selvitys- ja valmistelutyö on ollut käynnissä vuodesta 2021 lähtien. Nyt se on kuitenkin erityisen ajankohtainen aihe. EKP:n neuvosto päätti viime viikolla siirtymisestä digieuroprojektin kolmanteen vaiheeseen. Tämä vaihe keskittyy teknisen valmiuden rakentamiseen, jotta eurojärjestelmä voi niin myöhemmin päättäessään laskea liikkeeseen digieuroja.

Vaikka lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, viime viikon päätös on merkittävä askel kohti konkreettista toteutusta. Jos ja kun lainsäädäntö etenee, saatamme nähdä digitaalisen euron jo tämän vuosikymmenen puolella.

Kalvo 11: Pankkisektorin ulkopuolinen rahoitusjärjestelmä monipuolistuu

Pankkisektorin ulkopuolinen rahoitusjärjestelmä laajenee ja monipuolistuu, ja siihen kiinnitetään sääntelyssä nyt aiempaa enemmän huomiota. Pankkisektorin ulkopuolisilla toimijoilla viittaan tässä esimerkiksi sijoitus- ja eläkerahastoihin, vakuutus- ja rahoitusyhtiöihin sekä arvopaperikauppaan keskittyneisiin yhtiöihin. Myös uudet kryptomarkkinoiden toimijat kuuluvat tähän joukkoon.

Pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden merkitys luotonannossa yrityksille ja kotitalouksille on kasvanut ja tulee kasvamaan myös meillä Euroopassa. Samalla pankit myöntävät yhä aktiivisemmin rahoitusta pankkisektorin ulkopuolisille toimijoille, mikä lisää rahoitusmarkkinoiden kytkeytyneisyyttä normaaliin, säänneltyyn pankkijärjestelmään.

Pankkisektorin ulkopuolisen luotonannon riskeistä on keskusteltu hiljattain, joskaan ei ihan hiljaa. Esimerkiksi private credit -markkina, eli pankkien ulkopuolinen yritysrahoitus, nousi hiljattain otsikoihin kahden yhdysvaltalaisen toimijan konkurssin myötä. Nämä tapaukset ovat kirvoittaneet muun muassa J.P.Morganin toimitusjohtajalta Jamie Dimonilta ja Englannin keskuspankin pääjohtajalta Andrew Baileyltä varoitukset siitä, että ongelmia voi olla tiedossa jatkossa laajemminkin. Dimon puhui ”torakoista”.

Private credit -keskustelun lisäksi myös kryptomarkkina ja stablecoinit ovat olleet uutisissa. Kryptomarkkina on laajentunut nopeasti ja sen kytkökset rahoitusmarkkinoihin ovat kasvussa. Esimerkiksi stablecoinien nopean kasvun jatkuminen voi lisätä riskejä markkinahäiriöille, vaikka kryptomarkkina ei tällä hetkellä olekaan rahoitusvakausuhka. Kryptomarkkinan seurantaa ja analyysia onkin lisätty sekä meillä että EKPJ:n piirissä ja Euroopan järjestelmäriskikomiteassa (ESRB).  

ESRB julkaisi äskettäin ensimmäisen kryptomarkkinaan liittyvän suosituksensa. Tavoitteena on hillitä rahoitusvakausriskejä, joita aiheutuu tilanteessa, jossa lainsäädäntö tai sen tulkinnat poikkeavat toisistaan eri maissa. Suositus pyrkii yhdenmukaistamaan stablecoineihin liittyvää lainsäädäntöä yhtäältä EU:n sisällä ja toisaalta EU:n ja kolmansien maiden välillä.

Kalvo 12: EKP valmistelee ehdotuksia rahoitussääntelyn yksinkertaistamiseksi

Toinen ajankohtainen hanke on EKP:n keväällä perustama korkean tason työryhmä. Työryhmän tehtävänä on valmistella Euroopan komissiolle ehdotuksia rahoitusalan ja erityisesti pankkien sääntelyn yksinkertaistamiseksi.

Puheenjohtajana toimii EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos. Olen itse jäsenenä työryhmässä, ja mukana on edustajia muista kansallisista keskuspankeista [DE, EE, IT, FR] sekä EKP:n pankkivalvonnasta.

Työryhmä tarkastelee yksinkertaistamista laajasti eri näkökulmista. Fokus on kolmessa kokonaisuudessa: pääomavaatimuksissa, pankkivalvonnassa ja raportointivelvoitteissa. Ryhmä saa raporttinsa valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Luotan siihen, että työryhmän esitykset tulevat osaltaan yksinkertaistamaan sääntelyä. Siihen on kiistatta tarvetta, kun ajatellaan vaikkapa pankkien raportointivelvoitteita, joita on tehty lainsäätäjän toimesta yleensä hyvässä tarkoituksessa, mutta jotka eivät välttämättä aina edistä itse asiaa. Samalla on oleellista, ettei lasta heitetä pesuveden mukana. Pankkien kriisin- ja riskinkestävyyttä ei tule vaarantaa, eikä niiden vahvoja pääomapuskureita purkaa.

Kalvo 13: Suomen talous käynnistyy yskähdellen

Siirrytään sitten Suomen talouden näkymiin. Suomen talouden kasvuvauhti kuluvan vuoden alkupuolella on ollut pettymys. Kotitalouksien luottamus on pysynyt heikkona, ja yksityinen kulutus on ollut vaimeaa. Suomen talouden elpymisen ennustetaan jatkuvan alkuun hitaana, vaikka tuoreimmat tiedot antavat joitain viitteitä kasvun vähittäisestä nopeutumisesta. Epävarmuuden jonkinasteinen hälveneminen toisaalta helpottaa hieman myös Suomen taloustilannetta, ja teollisuuden näkymissä on parantumisen merkkejä.

Kalvo 14: Suomen työttömyyden kasvu taittuu viiveellä

Suomalaisten kotitalouksien ostovoiman kasvu on ollut vaimeaa alkuvuonna. Maltillinen inflaatiokehitys ja palkkojen nousu ovat tukeneet kotitalouksien reaalitulojen kasvua, mutta heikko työllisyyskehitys ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat jarruttaneet ostovoiman kasvua.

Pitkään jatkunut heikko suhdanne painaa edelleen työmarkkinoita. Työttömyysaste on noussut jo 10 prosentin tuntumaan ja työllisten määrä on edelleen laskenut. Yritysten rekrytointi on vaimeaa ja avoimien työpaikkojen määrä vähäinen. Työmarkkinoiden virkistyminen seuraa yleensä suhdanteen piristymistä viiveellä, joten talouskasvun voimistuessa työttömyysasteen ennustetaan alkavan hiljalleen laskea ensi vuonna.

Kalvo 15: Lopuksi: geopolitiikan maailma haastaa Euroopan –
nyt on panostettava turvallisuuteen ja tuottavuuteen

Maailmanpolitiikan muutokset alkavat näkyä taloustilastoissa ja -ennusteissa. Toistaiseksi euroalueen talous on sinnitellyt kauppasodan käänteissä jopa ennustettua paremmin ja kasvun ennustetaan vahvistuvan. Myönteistä euroalueen taloustilanteessa on, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua.

Kauppasodan vaikutukset kasvuun ja inflaatioon ovat kuitenkin edelleen hyvin epävarmoja. Seuraamme tietysti EKP:n neuvostossa herkeämättä inflaatio- ja kasvunäkymien kehittymistä ja olemme valmiina reagoimaan ketterästikin, jos tilanne niin vaatii.

Euroopan on jatkettava yhteisen puolustuksen vahvistamista. Puolustusmenojen lisäyksen aiheuttamaa painetta julkiselle taloudelle, niin Suomessa kuin Euroopassa, voidaan vähentää, jos panostukset onnistutaan kohdentamaan tehokkaasti yhteistä turvallisuutta lisääviin toimiin.

Samalla Euroopan on vahvistettava kilpailukykyään ja tuottavuuden kasvua. Avainasemassa ovat osaavat ihmiset, heidän tekemänsä innovaatiot ja kasvukykyiset yritykset. Se, että talous saadaan pysymään terveellä pohjalla, on myös olennainen osa turvallisuutta.