Suomen talouden näkymät

Esitys (PDF)

Arvoisa työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työryhmän jäsenet, hyvät muut kuulijat,

Kiitos kutsusta keskustella kanssanne talouden näkymistä.

Käytän tänään puheenvuoron Euroalueen taloudesta, inflaatiosta ja rahapolitiikasta iltapäivällä talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa, jossa aiheena on Suomen Pankin pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2024. Sen takia keskityn nyt erityisesti Suomen talouden näkymiin ja julkisen talouden tilanteeseen. 

Aivan ensimmäiseksi haluan kuitenkin onnitella eduskuntaryhmiä laajan yhteisymmärryksen saavuttamisesta siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan. On ilmeistä, että parlamentaarinen yhteisymmärrys julkisen talouden velkakestävyyden varmistamisesta parantaa sekä kotimaista että kansainvälistä luottamusta Suomen julkiseen talouteen. Kansainvälisen kokemuksen ja empiirisen tutkimuksen nojalla julkisen talouden kestävään hoitoon tarvitaan sekä jämäkkä lainsäädäntö että laaja poliittinen sitoutuminen.

Oleellista julkisen talouden vahvistumisen kannalta ei ole pelkästään eduskuntakeskusteluun pian tuleva lakiluonnos ja sen yksityiskohdat vaan myös – ja ehkä ennen kaikkea – se, että velkakestävyyden turvaamisesta on muodostettu yhteinen, yli vaalikausien ulottuva tavoite.

Seuraavaksi ratkaisevaa on se, miten tämä työryhmä työssään organisoituu – ja etenkin onnistuu – ja alkaa siten vähitellen muodostaa Suomeen sellaista poliittista kulttuuria ja vakiintuneitta käytäntöjä, jotka ohjaavat pitkäjänteiseen talouspoliittiseen päätöksentekoon.

Palaan tähän hieman myöhemmin, mutta ensin muutama sana maailmantaloudesta, jonka kehitys vaikuttaa suoraan myös meihin – monella tapaa – sekä Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymästä.

Kalvo 2: Maailmantalouden näkymissä hienoista toiveikkuutta

Maailmantalouden näkymät olivat luonnollisesti vahvasti esillä muutama viikko sitten Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksessa Washingtonissa. Keskustelujen sävy oli rahtusen toiveikkaampi kuin viime keväänä. IMF tarkistikin globaalia kasvuennustettaan hivenen ylöspäin verrattuna viime huhtikuun vastaavaan ennusteeseen.

Erilaisilla indikaattoreilla mitattu epävarmuus on vähentynyt huipputasoiltaan. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on kuitenkin edelleen koholla ja riskit painottuvat alaspäin. Pitkittynyt epävarmuus, protektionismi ja työvoiman saatavuuteen liittyvät häiriöt voivat jarruttaa maailmantalouden kasvua. Lisäksi julkisen talouden velkaantuneisuus, mahdolliset korjausliikkeet rahoitusmarkkinoilla ja instituutioiden heikkeneminen voivat uhata taloudellista vakautta.

Kalvo 3. Euroalue on kestänyt tullirytinän, sitkas kasvu jatkuu

Syys-lokakuussa saadut tiedot vahvistavat näkymää euroalueen sitkaasta kasvusta. Euroalueen vienti supistui keväällä selvästi alkuvuoden tullivarautumisesta johtuneen positiivisen piikin jälkeen ja yksityinen kulutus on ollut edelleen varovaista.

Kasvu on kuitenkin pysynyt plussan puolella ja oli ennakkotiedon mukaan jopa ennustettua vahvempaa kolmannella vuosineljänneksellä. Kasvua pitävät yllä kotitalouksien reaalisen ostovoiman vahvistuminen, vahva työllisyys ja osaltaan myös puolustusmenojen lisääntyminen.

Kalvo 4. Suomen talous käynnistyy yskähdellen

Suomen talouden kasvuvauhti kuluvan vuoden alkupuolella sen sijaan on ollut pettymys. Kotitalouksien luottamus on pysynyt heikkona, ja yksityinen kulutus on ollut vaimeaa. Suomen talouden elpymisen ennustetaan jatkuvan alkuun hitaana, vaikka tuoreimmat tiedot antavat joitain viitteitä kasvun vähittäisestä nopeutumisesta. Epävarmuuden jonkinasteinen hälveneminen helpottaa hieman myös Suomen taloustilannetta ja teollisuuden näkymissä on parantumisen merkkejä.

Suomalaisten kotitalouksien ostovoiman kasvu on ollut vaimeaa alkuvuonna. Maltillinen inflaatiokehitys ja palkkojen nousu ovat tukeneet kotitalouksien reaalitulojen kasvua, mutta heikko työllisyyskehitys ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat toisaalta jarruttaneet ostovoiman kasvua. Työmarkkinoiden virkistyminen seuraa yleensä viiveellä suhdanteen piristymistä, joten talouskasvun voimistuessa työttömyysasteen ennustetaan alkavan hiljalleen laskea ensi vuonna.

Kalvo 5. Suomen pitkä sihti: inhimillinen pääoma uhkaa kääntyä laskuun 2040-luvulta lähtien

Suomen haasteena ovat finanssikriisin jälkeen olleet talouden hidas kasvu, toistuvat kansainväliset kriisit ja väestön ikääntyminen.

Suomen talouteen kohdistuneet sokit ja teollisuuden rakennemuutos ovat hidastaneet julkisen talouden tasapainottamista. 2010-luvun alkupuolella julkisten menojen kasvu jatkui, vaikka tulopohja petti alta. 

Viime vuosina vaikea suhdannetilanne ja muun muassa julkisen velan hoitamiseen liittyvien korkomenojen voimakas kasvu ovat osaltaan vaikeuttaneet julkisen talouden tasapainottamista.

Vahvempi talouskasvu toki tukisi tavoitetta alentaa julkista velkasuhdetta. Sen takia myös pitkän aikavälin kasvun näkymä on oleellinen, kun tavoitellaan velkasuhteen kääntämistä kestävällä tavalla laskuun.

Suomen Pankin tammikuussa julkaistussa pitkän aikavälin skenaarioissa pitemmän aikavälin kasvu on heikkoa, johtuen inhimillisen pääoman kertymisen hidastumisesta. Tässä kuviossa näkyy kolme erilaista skenaariota inhimillisen pääoman kertymiselle.

Perusskenaariossa inhimillinen pääoma, eli suomalaisten yhteenlaskettu osaamispääoma, alkaa pienentyä 2040-luvulta alkaen. Taustalla on etenkin se, että syntyvyys on edelleen laskenut verrattuna vuoden 2021 väestöennusteeseen. Lisäksi koulutustason nousu nuorissa ikäluokissa on pysähtynyt. Ikäluokkien pieneneminen on niin nopeaa, että Suomen työikäisen väestön osaamispääoman kertyminen on hidasta, vaikka koulutustasoa saataisiinkin nostettua ja lisäksi työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto pysyisi korkealla tasolla.

Nämä trendit heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ja innovaatiotoimintaa. Arviomme on, että ne heijastuvat myös kiinteän pääoman kertymiseen erityisesti 2030-luvun lopulta eteenpäin.

Näihin pitkän aikavälin trendeihin voidaan vaikuttaa ja niihin pitää pyrkiä vaikuttamaan. Samalla on tiedostettava se, että julkisen talouden vahvistaminen edellyttää väistämättä myös julkisten menojen priorisointia ja veropohjasta huolehtimista.

Kalvo 6. Tasapainoon parlamentaarisella yhteisymmärryksellä ja vahvemmilla työkaluilla

Yksi vaalikausi, neljä vuotta, on talouspolitiikassa sangen lyhyt aika. 

Finanssipolitiikan sääntöjen tavoite on tukea velkakestävyyttä sekä parantaa finanssipolitiikan laatua tekemällä siitä avoimempaa ja lisäämällä poliittisten päättäjien tilivelvollisuutta äänestäjille. Lakiin kirjatut numeeriset säännöt tukevat tätä tavoitetta. Mutta numeeriset säännöt voivat ohjata päätöksentekoa vain, jos niihin yhteisesti sitoudutaan. Sen takia yhteisymmärrys tavoitteista ja laajasti jaettu tilannekuva ovat oleellinen osa hyvin toimivaa sääntökehikkoa.

Ruotsissa on onnistuttu rakentamaan toimiva tasapaino lakiin kirjattujen tavoitteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen välillä. Ruotsin finanssipolitiikan ohjauskehikon rakentaminen alkoi 1990-luvun talouskriisin jälkimainingissa. Sääntökehikkoa on täydennetty vuosien varrella. Nykyisin se muodostaa kokonaisuuden, jolla on riittävä selkänoja lainsäädännössä sekä perustellut ja laajasti parlamentaarisesti hyväksytyt tavoitteet ja mittarit.

Tämä työryhmä on merkittävä askel samaan suuntaan. Haluan toivottaa onnea matkalla kohti uudenlaisen parlamentaarisen yhteistyön mallia. Samaan hengenvetoon totean, että myös Suomen Pankin asiantuntijat ovat käytettävissänne, kun kuulette työssänne ulkopuolisia asiantuntijoita yhteisen talouden tilannekuvan muodostamiseksi.

Kalvo 7. Lopuksi

Maailmanpolitiikan muutokset alkavat vähitellen näkyä taloustilastoissa ja -ennusteissa. Toistaiseksi euroalueen talous on sinnitellyt kauppasodan käänteissä jopa ennustettua paremmin ja kasvun ennustetaan vahvistuvan. Myönteistä euroalueen taloustilanteessa on, että viime vuosien nopea inflaatio on saatu taltutettua.

Euroopan on jatkettava yhteisen puolustuksen vahvistamista. Puolustusmenojen lisäyksen aiheuttamaa painetta julkiselle taloudelle, niin Suomessa kuin Euroopassa, voidaan vähentää, jos panostukset onnistutaan kohdentamaan teknologista kehitystä edistävään toimintaan. Avainasemassa ovat osaavat ihmiset ja heidän tekemänsä innovaatiot.

Suomen julkisen velkasuhteen ennustetaan nykytrendillä – ilman politiikkamuutoksia – edelleen kasvavan. Korkojen nousu on kasvattanut valtion velanhoitokustannuksia merkittävästi. Väestömme ikääntyy, mikä lisää hoivan ja terveydenhuollon menoja tulevina vuosina. Samalla puolustusmenot tulevat kasvamaan.

Kun vakautamme julkisen talouden ajoissa, turvaamme suomalaisille toimivat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Näin toimien vahvistamme myös kansainvälistä luottamusta Suomea kohtaan. Se lisää talouden vakautta ja auttaa meitä kestämään paremmin tulevat kriisit – olivat ne sitten taloudellisia tai turvallisuuteen liittyviä.

Tavoite on selkeä: vakaa ja kestävä julkinen talous, joka antaa suomalaiselle hyvinvoinnille ja talouden kestävälle kasvulle vahvan pohjan. Se, että talous saadaan pysymään terveellä pohjalla, on myös olennainen osa turvallisuutta.