Talousnäkymät ja Itä-Suomi – käänne käsillä?

Esitys (PDF)

Arvoisat itäsuomalaiset ja muut kuulijat, hyvät ystävät,

Lämmin kiitos kutsusta – on ilo ja kunnia jälleen osallistua Itä-Suomi-foorumiin. Näillä vuosittaisilla tapaamisilla on iso merkitys etenkin sitä kautta, että ne kokoavat yhteen itäisen Suomen päättäjät, vaikuttajat ja yrittäjät – ja tekevät sen, mitä foorumit parhaimmillaan tekevät: luovat yhteistä ymmärrystä ja rohkaisevat yhteisiin tekoihin.

Neljä kuukautta on kulunut siitä, kun viimeksi seisoin tällä Mikaelin lavalla. Silloin järjestimme Suomen Pankin talousseminaarin Mikkelin musiikkijuhlien yhteydessä. Keskustelimme Euroopan ja Suomen talouden näkymistä maailmanpolitiikan mannerlaattojen liikkuessa.

Maailmantalouden ja kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvatkin nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Geopolitiikka vaikuttaa kaikkeen – energiaan, kauppaan, investointeihin ja turvallisuuteen.

Miten Euroopan ja Suomen talous ovat selvinneet tästä haasteiden maisemasta? Onko käänne käsillä? Pohdin tätä puheenvuorossani ja tarkastelen siltä pohjalta Itä-Suomen talous- ja kehitysnäkymiä.

Dia 2. Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän

Euroopan talous on osoittautunut iskunkestäväksi tämän vuoden mittaan. Euroalueella on nähty sitkasta kasvua tullirytinästä huolimatta.

Inflaatio on saatu vakautettua Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. EKP on pitänyt ohjauskoron maltillisena ja varmistaa hintavakauden, talouden kestävää kasvua tukien.

Vallitsevassa vaikeassa kansainvälisessä toimintaympäristössä vakaus ja ennustettavuus ovat Euroopalle ja Suomelle tärkeitä arvoja.

Dia 3: Suomen talous käynnistyy yskähdellen

Suomen talouden kasvu on tämän vuoden mittaan osoittautunut pettymykseksi, myös verrattuna muiden euromaiden kehitykseen.

Maltillinen inflaatiokehitys ja palkkojen nousu ovat kyllä tukeneet kotitalouksien reaalitulojen kasvua, mutta heikko työllisyyskehitys ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat jarruttaneet ostovoiman kasvua.

Suomen talouden elpymisen ennustetaan jatkuvan alkuun hitaana, mutta tuoreimmat tiedot antavat merkkejä siitä, että kasvu pikkuhiljaa vahvistuisi. Epävarmuus on hieman hälventynyt. Teollisuuden näkymissä on parempia merkkejä. Suomen talous tarvitsee kuitenkin uusia investointeja ja kasvun lähteitä, jotta suunta saadaan käännettyä.

Dia 4: Suomen työttömyyden kasvu taittuu viiveellä

Pitkään jatkunut heikko suhdanne painaa edelleen työmarkkinoita. Työttömyysaste on noussut jo 10 prosentin tuntumaan ja avoimien työpaikkojen määrä on vähäinen.

Työmarkkinoiden virkistyminen seuraa yleensä suhdanteen piristymistä viiveellä, joten talouskasvun voimistuessa työttömyyden ennustetaan alkavan hiljalleen laskea ensi vuonna.

Dia 5: Itä-Suomi mukaan kasvun käänteeseen

Täällä Itä-Suomessa geopolitiikan kiristyminen näkyy konkreettisesti suljettuna itärajana. Rajanylityspaikat ovat olleet pääosin kiinni jo lähes kaksi vuotta, ja se tuntuu arjessa: matkailu ja rajakauppa ovat pysähtyneet, logistiikka on vaikeutunut ja metsäteollisuuden raaka-aineiden saanti heikentynyt. Nämä vaikutukset eivät poistu hetkessä – ja siksi Itä-Suomi tarvitsee nyt sekä kansallisia että EU-tason ratkaisuja.

Euroopan unioni on kääntämässä katsettaan teollisuuspolitiikkaan: tuotantoketjuja palautetaan Eurooppaan ja aluekehitystä ohjataan uudelleen. Meidän kannattaa kysyä, voisiko itäisestä Suomesta tulla osa tätä uutta aaltoa – kenties erityistalousalue, jossa yhdistyvät turvallisuus, vihreä siirtymä ja osaamisen vahvistaminen?

Itä-Suomen investointivetovoima vahvistuisi parantamalla energian ja sähkönsiirron kapasiteettia. Kun kantaverkkoa laajennetaan, syntyy mahdollisuuksia uusille teollisille sijoituksille – datakeskuksille, vetyhankkeille ja vihreän siirtymän tuotannolle. Uusiutuvan energian kasvu vaatii vahvat verkot ja luotettavan infrastruktuurin.

Nykytietojen nojalla seuraava EU-rahoituskehys tukee Itä-Suomen näkymiä. Suomelle osoitettava raja- ja muuttoliikerahoitus kasvaa komission esityksessä merkittävästi, ja varoja voidaan käyttää aiempaa joustavammin – ei vain rajaturvallisuuteen, vaan myös elinvoiman, kestävän kehityksen ja maaseudun tukemiseen. Tämä on linjassa valtioneuvoston Itäisen Suomen ohjelman kanssa, joka painottaa saavutettavuutta, osaamista ja uusia investointeja.

Kyse on myös turvallisuudesta. Vain asuttu raja on turvallinen raja.

Itä-Suomi on luonnonvaroiltaan rikas ja ihmisiltään vahva – mutta se tarvitsee yhteyksiä, työtä ja tulevaisuuden uskoa. Kunhan pidämme huolta saavutettavuudesta – niin teistä kuin tietoverkoistakin – ja uskallamme investoida uuteen, Itä-Suomi voi olla jälleen yrittäjyyden ja kasvun etulinjassa, ei sen laidalla.

Dia 6. Yritysten rahoituspohja monipuolisemmaksi

Viime aikoina julkinen keskustelu yritysrahoituksen pullonkauloista on kiihtynyt, erityisesti startupien ja pk-yritysten suunnalta. Tämä on ymmärrettävää, sillä monilla pk-yrityksillä rahoituksen saanti on ollut tavallista vaikeampaa. Haasteita on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa lainarahoituksen saatavuus on heikentynyt enemmän kuin muualla maassa. Samaan aikaan muu osa Eurooppaa on elpynyt nopeammin.

Yksi selitys voi olla pankkien paikallistuntemuksen heikentyminen. Konttoriverkosto on supistunut, ja luottokriteerejä on standardisoitu. Tämä voi osua erityisesti pieniin yrityksiin, joille paikallinen tieto ja tarkempi arviointi ovat usein ratkaisevia. On myös ilmeistä, että pankkien välinen kilpailu lisäisi lainatarjontaa ja keventäisi ehtoja, kuten on tapahtunut asuntolainoituksessa, jossa marginaalit ovat pienet. Mutta kilpailun lisääminen yritysrahoituksessa ei ole yksinkertainen tehtävä.

On totta, että pankkisääntely on monimutkaistunut finanssikriisin jälkeen, 15 vuotta sitten tehtyjen uudistusten myötä. Sääntelyä tulee yksinkertaistaa, jotta hallinnollinen taakka ei jarruta luotonantoa. Mutta vakavaraisuudesta ei tule tinkiä. Pääomapuskureiden tarkoituksena on varmistaa, että pankit kykenevät kantamaan tappioita ja pitämään rahoituksen liikkeellä myös laskusuhdanteessa. Lasta ei pidä heittää pesuveden mukana. Finanssikriisi opetti, että ilman toimivaa pankkisektoria talouden toipuminen on hidasta ja kivuliasta.

Kun sääntely tukee tervettä riskinottoa ja pääomapuskureista pidetään kiinni, syntyy pohja kestävälle kasvulle. Ilman toimivaa pankkisektoria ja investointihalukkuutta talouskasvu ei vahvistu – tämä koskee etenkin Itä-Suomea, jossa yritysten kasvuhankkeet tarvitsevat tukea ja rahoitusta.

Risto Murron Kasvuriihi-työryhmä on arvioinut, että Suomessa rahoituksen suurimmat pullonkaulat ovat nopean kasvun ja kansainvälistymisen vaiheessa olevien yritysten oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa, muun muassa siksi koska Suomesta puuttuu riittävän suuria pääomasijoitusrahastoja. Sen vuoksi kotimaisen pääomamarkkinan vahvistaminen on tärkeä tavoite yritysten rahoituksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi. Tämä koskettaa myös Itä-Suomen kasvuyrityksiä ja niiden kehittymisen mahdollisuuksia.

Hyviäkin merkkejä on. Ensi viikolla pidetään Helsingissä yksi maailman suurimmista kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtumista eli Slush.

Kutsuin Suomen Startup-yhteisön jäseniä keskustelemaan Suomen Pankkiin viime kuussa. Yrittäjät ja rahoittajat kertoivat, että yritysten kasvu on vauhdittunut ja uusia yrityksiä perustetaan, etenkin teknologia- ja ohjelmistoalalle. Tuoreen tilaston mukaan sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ovat kääntyneet kasvuun vuoden 2023 notkahduksen jälkeen ja ovat nyt lähellä vuoden 2022 ennätystasoa (1,66 mrd. €). Kotimaiset pääomasijoitukset ovat tärkeitä paitsi yritysten ensimetreillä myös myöhemmin skaalaus- ja kansainvälistymisvaiheessa.

Yhtä kaikki kasvun ja investointien kannalta rahoitusjärjestelmä toimii vain, jos se välittää varoja monipuolisesti, riittävästi ja kannattavasti yritysten eri kehitysvaiheisiin, myös maakuntien Suomessa.

Hyvät ystävät,

Suomen julkista taloutta on koetellut pitkä kriisien ketju. Nyt on kuitenkin aika nostaa katse tulevaan.

On rohkaisevaa, että eduskunta löysi Ruotsin malliin yhteisen linjan velkakestävyyden vahvistamiseksi – se kertoo siitä, että vaikeissakin tilanteissa pystymme tekemään yhdessä vastuullisia päätöksiä.

Samaa pitkäjänteisyyttä ja samaa yhteistä tahtoa tarvitsemme nyt Itä-Suomen kehittämiseen. Tarvitsemme yhteistyötä yli puoluerajojen, yli organisaatioiden ja yli maakuntarajojen. Kun yritykset, kunnat, oppilaitokset ja ihmiset vetävät samaan suuntaan, voi Itä-Suomi nousta jälleen kasvun, uudistumisen ja osaamisen alueeksi.

Mikkelissä, tämän päämajakaupungin perinteitä kunnioittaen, on hyvä muistaa: Suomi on menestynyt ennenkin vaikeissa oloissa. Kuten Paasikivi aikanaan totesi, rotkon pohjaltakin voidaan nousta. Ja nyt emme edes ole rotkon pohjalla – olemme toimivassa yhteiskunnassa, jossa on vahvaa luottamusta, yrittäjyyttä, osaamista ja kykyä pelata yhteen. Se on vankka perusta Suomen uudelle nousulle.

Tekemällä yhdessä, rohkeasti ja määrätietoisesti, me voimme kääntää suunnan. Me voimme rakentaa Itä-Suomesta vahvemman, elinvoimaisemman ja tulevaisuuteen uskovan alueen.

Siksi sanon: tehdään sama temppu uudestaan. Nostetaan Suomi – ja erityisesti Itä-Suomi – uuteen kasvuun. Se edellyttää kykyä uudistua ja pitää yhtä. Luotan, että niitä eväitä meiltä löytyy.

Kiitos.