Euroalueen ja Suomen talous voimapolitiikan ja teknologiamurroksen maailmassa

(Esitys, PDF)

Arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, valiokunnan jäsenet, hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tulla keskustelemaan kanssanne talouden ajankohtaisista näkymistä. Keskityn katsauksessani maailmantalouden ajankohtaiseen tilanteeseen, euroalueen talouteen ja rahapolitiikkaan sekä Suomen talouden näkymiin.

Kalvo 2. Ohimenevästä konfliktista uuteen normaaliin? Lähi-idän konfliktin pitkittymisellä on kauaskantoisia seurauksia

Euroopan talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta on nyt monien ristipaineiden alla. Lähi-idän kriisi hidastaa edelleen maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Yli seitsemän kuukautta jatkunut konflikti on aiheuttanut merkittävän energian toimitushäiriön, jonka voimakkuus, kesto ja seuraukset ovat yhä epävarmoja.

Paluu energiamarkkinoiden ”vanhaan normaaliin” vaikuttaa nykytilanteessa yhä epätodennäköisemmältä. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että fossiilisten polttoaineiden ja tiettyjen muiden kriittisten raaka-aineiden saatavuus pysyy rajoitettuna myös lähitulevaisuudessa. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin energian hintapaineisiin. Energian kuluttajahintoja pitävät korkealla energian raaka-ainehintojen lisäksi myös jalostus- ja jakelumarginaalit.

Toisaalta riippuvuus öljystä ja kaasusta on jo vähentynyt, ja talouden sopeutumiskykyä usein aliarvioidaan. Lopulta juuri tämä sopeutuminen määrittää taloudelliset vaikutukset: löydetäänkö Persianlahden öljylle ja maakaasulle uusia reittejä, kuinka paljon öljyntuotanto lisääntyy muualla ja pystytäänkö kehittämään uutta infrastruktuuria tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten.

Samalla on syytä määrätietoisesti jatkaa siirtymää puhtaaseen energiaan ja siten vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Kalvo 3. Eurooppa voi hyödyntää tekoälykehitystä tuottavuuden parantamiseen

Toinen maailmantalouden kasvua muokkaava tekijä on se, että tekoälyyn liittyvät investoinnit kasvavat nopeasti ja vauhdittavat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa. Eurooppa ei ehkä ole tekoälyn tuotannon eturintamassa, mutta tekoälyn ja robotiikan onnistunut hyödyntäminen tarjoaa euroalueelle merkittävän mahdollisuuden nykyistä parempaan tuottavuuskehitykseen.

Riskejäkin on. Samalla kun tekoälyinvestoinnit vauhdittavat talouskasvua, korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä. Rahoitusvakauden kannalta kriittinen kysymys on, mihin nämä riskit lopulta kertyvät ja kuka kantaa tappiot, jos tekoälyyn asetetut odotukset eivät toteudu.

Tekoälybuuminkin keskellä on hyvä muistaa, että jopa tekoälyn nopean kehityksen aikakaudella ihmiset ovat ainoa todella uusien ideoiden ja innovaatioiden lähde – ainakin siihen asti, kunnes yleinen tekoäly toteutuu – joten panostaminen inhimilliseen pääomaan, koulutukseen ja kriittiseen ajatteluun on tärkeämpää kuin koskaan. Teknologinen murros kun kyllä jatkuu, vaikka tekoälyn arvoketjussa tapahtuisi uudelleenhinnoittelua tai rakenteellisia muutoksia.

Kalvo 4. Inflaatioriskit, velkaantuminen ja kilpailu pääomista ovat nostaneet pitkiä korkoja

Yksi leimaa-antava piirre viime aikojen kehitykselle globaaleilla rahoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa on ollut pitkien korkojen nousu. Tälle globaalille ilmiölle on useita rinnakkaisia syitä.

Taustalla vaikuttavat ensinnäkin inflaatio-odotukset ja sitä kautta odotukset keskuspankkien ohjauskoroista. Toisaalta se, että globaali toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennustettavaksi ja tarjontashokit ovat yleistyneet on saanut sijoittajat vaatimaan korkeampaa tuottoa pitkäaikaisemmista sijoituksista.

Yksi syy pitkien korkojen nousulle on kilpailu pääomista. Valtioiden lainantarve alijäämien kattamiseksi on pysynyt huomattavana, ja yksityinen sektori – erityisesti tekoäly-yritykset – tarvitsee runsaasti uutta rahoitusta. Lisääntynyt pääoman kysyntä on nostanut sen hintaa.

Euroopan täytyy huolehtia siitä, että taloudesta löytyy liikkumavaraa sekä teknologia- että puolustusinvestoinnille. Tämä korostaa tarvetta saattaa valtioiden velkaantuminen kestävälle uralle. Huoli julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koskee laajasti kehittyneitä talouksia, mukaan lukien useita euroalueen talouksia, ja kuten hyvin tiedetään, myös Suomea. Palaan tähän kysymykseen hieman myöhemmin.

Kalvo 5: Euroalueen talous kehittynyt viime aikoina ennustettua paremmin 

Siirrytään euroalueen lähivuosien talousnäkymään. Euroalueen talous on kasvanut Lähi-idän tilanteesta huolimatta odotettua paremmin. Myös odotukset loppuvuoden kasvusta ovat vahvistuneet aiempiin ennusteisiin verrattuna.

Kasvua tukevat lisääntyneet puolustus- ja infrainvestoinnit. Mutta myös yksityinen kulutus on kehittynyt odotettua paremmin. Lisäksi tekoälyyn liittyvän toiminnan laajentuminen näkyy myös euroalueella esimerkiksi digitaalisissa palveluissa, yritysten investoinneissa ja viennissä.

Syyskuussa EKP tarkisti euroalueen kasvuennustetta ylöspäin. Euroalueen talouden odotetaan nyt kasvavan tänä vuonna hieman alle prosentin (0,9 %) ja seuraavina kahtena vuonna kumpanakin noin puolitoista prosenttia (1,4 % ja 1,5 %). Lähi-idän konfliktin jatkuminen ja laajeneminen tuo kuitenkin edelleen mukanaan merkittävän riskin siitä, että kasvu jää ennustettua heikommaksi.

Kasvunäkymään vaikuttaa osaltaan myös rahoitusolojen kiristyminen. Korkojen ja korko-odotusten nousun sekä muiden yleistä korkotasoa nostaneiden tekijöiden myötä pankkien antolainauskorot kotitalouksille ja yrityksille ovat nousseet. Vaikka lainakannat ovat jatkaneet kasvuaan euroalueella viime kuukausinakin, rahoitusolojen kiristyminen voi alkaa jatkossa hidastaa lainanottoa ja siten talouden kasvua.  

Kalvo 6. Euroalueen inflaatio on kiihtynyt, ajurina energiahinnat

Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 3,8 prosenttia ja energiahintojen vaikutuksesta puhdistettu pohjainflaatio oli 2,5 prosenttia.

Inflaation kiihtymisen taustalla on edelleen Lähi-idän kriisin aiheuttama energian hintojen nousu, joka paheni alkusyksyn aikana.

EKP:n syyskuun ennusteen mukaan inflaation odotetaan pysyvän keskimäärin 2 prosentin tavoitetason yläpuolella ensi vuonna (2,5 %; pohjainflaatio 2,6 %), mutta hidastuvan sen jälkeen takaisin kohti tavoitetasoa (2,1 % vuonna 2028; pohjainflaatio 2,3 %). Inflaationäkymiin liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta, ja inflaation kehitys riippuu pitkälti siitä, miten tilanne Lähi-idässä etenee.

Kalvo 7. Euroalueen inflaatiota ajaa ennen kaikkea energian hinta

Viimeaikaisten tilastotietojen perusteella inflaation kiihtyminen johtuu edelleen pitkälti hyödykkeistä, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti energiaan. Muiden hyödykkeiden hinnat eivät ole keskimäärin kallistuneet Lähi-idän kriisin kärjistymisen jälkeen eli inflaatio ei ainakaan toistaiseksi näytä laaja-alaistuneen.

Talouden suhdannetilanne vaikuttaa keskeisesti siihen, laajenevatko hintapaineet. Vuonna 2022 euroalueen talous oli nopeasti elpymässä koronapandemian pahimmasta vaiheesta silloin kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä aiheutti voimakkaan energiahintojen nousun.

Nyt tilanne on erilainen. Talouden veto on suhteellisen vaimeaa, vaikka onkin yllättänyt positiivisesti. Euroalueen työmarkkinoiden tilannekin on hyvin erilainen kuin edellisen energiakriisin aikaan. Työn kysyntä on jo parin vuoden ajan vaimentunut, eikä työmarkkina ole enää erityisen kireä. Vastaavasti palkkojen nousu on pysynyt euroalueella varsin maltillisena ja jopa hidastunut entisestään, eli inflaation toisen kierroksen vaikutuksia ei ainakaan vielä ole nähty.

Kalvo 8. EKP:n rahapolitiikka: tarkkaillaan valppaasti kerrannaisvaikutuksia – keskipitkä aikaväli

EKP:n neuvosto kiristi rahapolitiikan viritystään Lähi-idän konfliktin aiheuttaman inflaation kiihtymisen takia. Ohjauskorkoja nostettiin 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun ja syyskuun kokouksissa. Talletuskorko on siten nyt 2,5 %. Tehdyt koronnostot tukevat inflaation vakautumista takaisin EKP:n tavoitteen tuntumaan.

EKP:n korkopäätökset perustuvat erityisesti arvioon inflaationäkymistä ja niihin liittyvistä riskeistä, pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.

Tästä eteenpäinkin EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset riippuvat siis siitä, havaitsemmeko inflaatioon kohdistuvia laaja-alaisempia vaikutuksia. Vaikka emme ole niitä toistaiseksi havainneet, niin meidän on oltava valppaana, koska niitä voi ilmaantua vähitellen.

EKP tekee rahapolitiikkaa keskipitkän aikavälin näkökulmasta. EKP ei sitoudu etukäteen mihinkään korkouraan, vaan tekee rahapoliittiset päätöksensä kokous kokoukselta, aina tuoreen datan ja analyysin sekä kokonaisharkinnan pohjalta. Pidän tätä lähestymistapaa erityisen perusteltuna nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa.

Kalvo 9: Suomen talous kasvaa aiempaa nopeammin

Suomen talouden kehitys on ollut tänä vuonna selvästi aiempaa nopeampaa. Erityisesti vienti on kehittynyt suotuisasti. Yritysten näkymät ovat aiempaa myönteisemmät ja teollisuuden uusien tilausten määrä on lisääntynyt. Investoinnit ovat kasvaneet.  Tuotannollisia investointeja vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit sekä datakeskuksiin liittyvät hankkeet.

Myös yksityinen kulutus on hieman toipunut viime vuoden pohjalukemista. Sen elpymistä tukevat kotitalouksien viime vuosina kerryttämät säästöt ja ostovoiman koheneminen. Viime kuukausina vähittäiskaupan kasvu on ollut hyvää ja esimerkiksi autokauppa on piristynyt.

Geopoliittiset riskit ovat kuitenkin edelleen suuria. Lähi-idän konfliktin pitkittyminen entisestään heikentäisi talouden kasvunäkymiä laaja-alaisesti. Lisäksi työttömyys on edelleen korkealla ja huolet hintojen noususta pitävät kuluttajat varovaisina. Myös asuinrakentamisen ja asuntomarkkinoiden kehitys on edelleen heikkoa.

Kalvo 10: Työttömyysaste laskee hitaasti

Kesän aikana työttömyysasteen trendi näyttäisi kääntyneen laskuun. Käänne ei kuitenkaan vielä ole kovin voimakas ja avoimien työpaikkojen määrä on edelleen vähäinen. Pitkäaikaistyöttömien määrä ja rakenteellinen työttömyysaste ovat suuria. Tämä hidastaa työttömyystilanteen kohenemista. Suhdanteen kohentuessa työttömyysastekin lähtee selvempään laskuun ensi vuonna ja on Suomen Pankin väliennusteen mukaan 9,0 % vuonna 2028.

Samaan aikaan työllisyysaste on kuitenkin säilynyt kohtalaisena, koska työn tarjonta on lisääntynyt. Työmarkkinoiden tilanne näyttääkin kokonaisuutena hieman valoisammalta kuin korkea työttömyysaste antaisi ymmärtää. Toisaalta on todettava sekin, että Suomen kehitys on ollut viime vuosina heikompaa kuin euroalueella. Myös euroalueella työvoima on kasvanut, mutta työttömyysaste on pysynyt pienenä. 

Kalvo 11: Viime vuosien työttömyyskehitys poikkeuksellista

Yleensä työmarkkinoiden käänne seuraa talouden suhdannekäännettä muutamien kuukausien viipeellä. Tätä pitkän ajan keskimääräistä yhteyttä talouskasvun ja työttömyyden välillä kuvaa ns. Okunin laki: mitä nopeampi talouskasvu, sitä nopeampi työttömyyden pieneminen. Tämä talouskasvun ja työttömyyden välinen yhteys näkyy selvästi myös tässä Suomea koskevassa kuviossa, jonka aineisto kattaa koko 2000-luvun aina kuluvan vuoden toiseen neljännekseen asti. 

Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 lähtien. Samanaikaisesti työttömyys on kuitenkin lisääntynyt. Punainen ympyröity alue kuviossa sisältää viime vuosia koskevia havaintoja. Ne ovat selvästi katkoviivan, eli keskimääräisen kehityksen, yläpuolella, mikä kertoo siitä, että työmarkkinoiden tilanne on poikkeuksellinen.

Taustalla voi olla useita erilaisia tekijöitä. Yksi taustatekijä on se, että viime vuosina työvoiman tarjonta on selvästi lisääntynyt. Kun suhdanne paranee entisestään, hyvä työvoiman tarjonta voi johtaa totuttua nopeampaan työmarkkinatilanteen kohenemiseen, jos työvoiman saatavuudesta ei muodostu pullonkaulaa kasvulle. Tällöin myös työttömyys laskisi ripeämmin. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu voi jarruttaa työttömyyden laskua.

Kalvo 12: Suomen julkisen talouden haasteet jatkuvat

Suomen julkisen talouden ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Kuluva hallituskausi on osoittanut, miten vaikeaa velkasuhteen vakauttaminen ja kääntäminen pysyvästi laskevalle uralle on, kun velkasuhde on korkea ja kasvu vaimeaa – erityisesti tilanteessa, jossa julkisiin menoihin kohdistuu myös huomattavaa lisäpainetta.

EU:n komissio asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on riski, että Suomi ei pysy menettelyn korjaavalla nettomenopolulla vuosina 2027 ja 2028. Neutraali finanssipolitiikan mitoitus olisikin nyt paremmin perusteltu kuin suhdanteen vahvistuessa keventävältä näyttäytyvä finanssipolitiikka.

Suomen täytyy saada julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjattua ja julkinen velkasuhde laskuun säilyttääkseen finanssipoliittisen liikkumavaran myös tulevissa kriiseissä. Uskottava ja pitkäjänteinen taloudenpito tukee ennakoitavuutta ja vähentää epävarmuutta, mikä on tärkeää myös investointien ja kasvun kannalta.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut julkisen talouden hoitamista koskeva lainsäädäntö ja sen taustalla oleva parlamentaarinen yhteisymmärrys ovat tärkeä signaali sitoutumisesta pitkäjänteiseen julkisen talouden hoitamiseen. Tälle pitkäjänteisempään päätöksentekoon ohjaavalle kehikolle oli ilmeinen tarve, eikä parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ja luottamusta vahvistavaa vaikutusta kannattaisi heti romuttaa.

Kalvo 13. Kasvun ja kilpailukyvyn lisäksi vahvistettava Euroopan maksujärjestelmien itsenäisyyttä ja toimintavarmuutta

Ennen yhteenvetoa vielä muutama sana digitaalisesta eurosta.

Kansalaisten luottamus euroon ja eurokäteiseen on edelleen vahvaa. Talouden digitalisoituminen ja maksamisen tapojen nopea muuttuminen asettavat kuitenkin uusia vaatimuksia sille, miten keskuspankkirahan asema turvataan myös tulevaisuudessa.

Euroopan näkökulmasta kysymys on myös taloudellisesta riippumattomuudesta. Vähittäismaksamisessa olemme tällä hetkellä hyvin riippuvaisia Euroopan ulkopuolisista korttiyhtiöistä. Digitaalinen euro tarjoaa eurooppalaisen vaihtoehdon korttimaksamiselle ja vahvistaa maksujärjestelmämme toimintavarmuutta.

Samalla on syytä korostaa, ettei digitaalinen euro ole korvaamassa käteistä. Päinvastoin, EU:n laillisia maksuvälineitä koskevassa sääntelyhankkeessa vahvistetaan sekä digitaalisen euron että eurokäteisen asemaa.

Eurojärjestelmä on sitoutunut siihen, että eurokäteistä on saatavilla myös tulevaisuudessa. Samalla valmistaudumme siihen, että kansalaiset voivat käyttää keskuspankkirahaa turvallisesti ja helposti myös digitaalisessa ympäristössä. Käteinen ja digitaalinen euro täydentävät näin toisiaan.

Kalvo 14. Yhteenveto

Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä viime aikojen geopoliittisessa ja teknologisessa ristipaineessa.

Paine energiahintojen pysymiseen korkealla voi kuitenkin jatkua pitkään, koska Lähi-idän konfliktiin ei edelleenkään ole nopeaa helpotusta näköpiirissä.

Euroalueen inflaatio ei ole ainakaan vielä laajentunut energian lisäksi muihin hyödykkeisiin, toisin kuin edellisen energiakriisin aikaan. EKP seuraa hyvin tarkkaan euroalueen inflaatiokehitystä ja pidemmän ajan hintapaineita. EKP on sitoutunut vakauttamaan inflaation takaisin kahden prosentin tavoitteen tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Viimeaikainen pitkien korkojen nousu vaimentaa osaltaan kasvua ja hidastaa inflaatiota. Jotta välttämättömät investoinnit uusiin teknologioihin sekä kriittiset turvallisuus- ja puolustusinvestoinnit pystytään toteuttamaan, julkisiin talouksiin pitää luoda liikkumavaraa ja saattaa valtioiden velkaantuminen kestävälle uralle.

Suomen talouden kasvu on selvästi nopeutunut ja työttömyysaste vaikuttaisi kääntyneen laskuun. Positiivisesta kehityksestä huolimatta kestävän kasvun edellytyksiä on edelleen vahvistettava ja julkisen talouden sopeuttamisesta on pidettävä kiinni.