Euroopan ja Suomen talouden näkymät voimapolitiikan paineissa

Esityskalvot (PDF)

Hyvää huomenta, ja kiitos kutsusta LähiTapiola Varainhoito Summitiin.

Minulla on tähän tilaisuuteen ja LähiTapiolaan myös omakohtainen, tai ainakin perhekohtainen, kytkös. Äidinisäni Viljo Valjakka, talvi- ja jatkosodan veteraani, oli ammatiltaan muurari ja taksiyrittäjä, ja ehti myydä sivutoimena vakuutuksia ja lisäksi hoitaa LähiTapiolan edeltäjän, Auran konttoria Mikkelissä 1960- ja 1970-luvuilla. Silloinkin öljyn hintashokki näkyi suomalaisille korkeampina lämmitys- ja kuljetuskustannuksina, ja tilanne paheni lopulta öljykriisiksi. Tänäkin päivänä samat kysymykset ovat keskeisiä: kuinka pitkään energiamarkkinan häiriö kestää, ja kuinka laajalle se leviää.

Sijoittajapainotteista yleisöä ajatellen käyn tänään läpi euroalueen talousnäkymiä ja EKP:n rahapolitiikkaa voimapolitiikan paineissa, ja lopuksi Suomen kasvunäkymää. Tavoite on yksinkertainen: mitä tiedämme, mitä emme vielä voi tietää, ja mikä on rahapolitiikan kannalta olennaista.

Kalvo 2: Geopolitiikka varjostaa Euroopan talouskehitystä

Kuluva vuosi on alkanut dramaattisesti. Iranin sota ja voimapolitiikan kiristyminen ovat lisänneet epävarmuutta. Se näkyy energiamarkkinoilla äkillisenä hintapiikkinä ja vaihtosuhdeshokkina ja taloudessa luottamuksen heikentymisenä ja rahoituskustannusten nousuna. Pari havaintoa tämän vaikutuksista.

Ensinnäkin on syytä varautua pitkittyvään konfliktiin Hormuzinsalmella. Iranin sodan osapuolet käyvät taloudellista väsytyssotaa. Käynnissä on kaksi kisaa aikaa vastaan. Kumpikin osapuoli toimii eri rationaliteetilla kuin perinteinen kansainvälinen diplomatia. Kiina tuskin tosissaan kannustaa Iranin regiimiä rauhaan, vaikka voi sellaista kuvaa antaakin, koska sitä ei haittaa, että Yhdysvallat jää jumiin tähän sotaan. Tämä ei ole Euroopalle ja Suomelle hyvä näkymä, mutta siihen nyt vain on syytä varautua. Jos toisin käy, siihen on helpompi sopeutua.

Toiseksi rahoitusmarkkinat käyttäytyvät melkein kuin sotaa ei olisikaan. Tekoälyyn liittyvät investoinnit ja huima kasvu ovat siivittäneet etenkin Yhdysvaltain osakemarkkinoita uusiin ennätyksiin. Tekoälyyn liittyvät odotukset nopeasta tuottavuuden kasvusta ovat alkaneet saada yhä enemmän jalansijaa ekonomistien puheenparressa. Vertailut rautateiden ja internetin käynnistämiin teollisiin vallankumouksiin ovat yleisiä. Niissä yhteistä oli talouden rajut nousut ja laskut, monien yritysten nopea kasvu ja toisaalta pudotuspeli. Silti teollinen vallankumous eteni ja tuottavuus nousi, vaikka yhtiöitä kaatui matkalla. Käykö nytkin niin kuin internetin käynnistämässä kehitysvaiheessa: lyhyellä aikavälillä yliarvioimme tekoälyn teollis-taloudellisen muutosvoiman, mutta pitkällä aikavälillä aliarvioimme sen? Sitä sopii pohtia. Se kun vaikuttaa meihin kaikkiin.

Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri näyttää muuttuneen ennakoimattomaksi sekä geopolitiikassa että kauppapolitiikassa. Tämä, yhdessä Venäjän toimien kanssa, korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan yhteistä toimintakykyä, etenkin puolustuksessa ja energiataloudessa.

Kalvo 3: Epävarmuus on jälleen lisääntynyt – talousvaikutuksia määrittävät kesto ja vahinkojen laajuus

Tämä poikkeuksellisen arvaamaton toimintaympäristö leimaa euroalueen talousnäkymiä. Kuvion geopoliittista riskiä kuvaava indeksi kertoo, että elämme yhtä 2000-luvun suurimmista epävarmuuspiikeistä.

Tavanomaisen epävarmuuden sijaan puhumme nyt laajemmasta ennakoimattomuudesta. Siksi, että emme aina tiedä edes sitä, minkä tapahtumien todennäköisyyksiä meidän pitäisi huomenna arvioida.

Yksi tapa navigoida tässä epävarmuudessa on hyödyntää skenaarioita, kuten olemme EKP:ssä tehneet. Niiden idea on yksinkertainen: sama shokki voi johtaa hyvin erilaiseen talous- ja inflaatiopolkuun riippuen siitä, kuinka pitkäksi ja laajaksi se kasvaa ja mitä muuta taloudessa samanaikaisesti tapahtuu. Kuvaan lyhyesti EKP:n skenaarioita.

Kalvo 4: Sota Lähi-idässä hidastaa euroalueen kasvua
ja nopeuttaa inflaatiota – mutta kuinka paljon?

Energiahintojen nousu hidastaa talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota ainakin lyhyellä aikavälillä. Kyseessä on siis ns. stagflatorinen shokki. Ensi merkit nähtiin jo tilastoissa, kun euroalueen ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli vain niukasti plussan puolella (+0,1 % q/q) ja inflaatio kiihtyi huhtikuussa 3,0 prosenttiin.

Tällä dialla on kuvattu EKP:n tuoreimpia, maaliskuussa julkaistuja arvioita kriisin vaikutuksista euroalueen BKT-kasvuun ja inflaatioon. Ennusteen perusura on kuvattu sinisillä ja ns. epäsuotuisa ja vakava skenaario punaisilla viivoilla. Niissä kriisin oletetaan kestävän pidempään ja aiheuttavan laajempaa hintojen nousua.

Maaliskuun jälkeen kehitys on vienyt meitä ainakin öljyn hinnan osalta lähemmäs epäsuotuisampaa skenaariota. Samaan aikaan myös eteenpäin katsovat indikaattorit viittaavat kasvun heikkenemiseen.

Kalvo 5: Kriisit eivät ole sisaruksia keskenään

Ennen kuin menen rahapolitiikkaan, otan yhden askeleen taaksepäin.

Suomen Pankin tutkimus osoittaa, että geopoliittinen shokki on taloudelle monimutkainen ilmiö. Se ei tarkoita vain öljyn ja kaasun hinnan nousua. Se lisää samalla epävarmuutta, kiristää rahoitusoloja, heikentää ihmisten ja yritysten luottamusta sekä häiritsee kansainvälistä kauppaa.

Siksi kriisit eivät ole sisaruksia keskenään – sama energiahinnan nousu voi johtaa hyvin erilaiseen inflaatiopolkuun riippuen talouden lähtötilanteesta. Olennaista on, leviääkö hinnannousu energiasta muihin hintoihin ja palkkoihin.

Lähihistoriasta löytyy pari selkeää verrokkitilannetta.

Vuonna 2022 energiahinnat nousivat tilanteessa, jossa pandemiaa seurannut kysyntä oli vahvaa ja inflaatio jo valmiiksi selvästi tavoitetta nopeampaa. Talous toimi lähellä kapasiteettinsa rajoja, ohjauskorko oli miinuksella ja finanssipolitiikka hyvin elvyttävää. Tämän vuoksi inflaatio kiihtyi edelleen ja nopeasti.

Nyt vuonna 2026 tilanne on erilainen. Ennen Iranin sotaa inflaatio oli lähellä kahden prosentin tavoitetta ja ohjauskorko lähellä neutraalia tasoa (2 %). Patoutunutta kysyntää, voimakasta finanssipoliittista elvytystä ja tuotannon pullonkauloja, kuten pandemian jäljiltä, ei ollut.

Toinen rahapolitiikan kannalta relevantti vertailukohta on vuosi 2011. Tuolloinkin energiahinnat nousivat nopeasti arabikevään ja Libyan sisällissodan myötä. Vaikka kokonaisinflaatio kiihtyi noin kolmeen prosenttiin, pohjainflaatio kuitenkin pysyi maltillisena, noin 1,5–1,6 prosentissa, kun euroalue kärsi velkakriisistä ja heikosta talouskasvusta.

Tästä huolimatta EKP nosti korkoja keväällä 2011. Koronnostot kääntyivät koronlaskuiksi jo saman vuoden lopussa, kun talous heikkeni ja velkakriisi syveni entisestään.

Tapausta voi pitää oppikirjaesimerkkinä tilanteesta, jossa rahapolitiikka reagoi liiaksi energiahintojen nousuun ja sivuutti sen, että talous oli muutoin hyvin heikossa hapessa.

Siksi rahapolitiikkaa ei pidä rakentaa yksittäisen hinnan, kuten öljyn, varaan. Talouden kokonaiskuva ratkaisee.

Kalvo 6: Energiasokin voimakkuus, kesto ja välittyminen laajemmin inflaationäkymiin keskeisiä tekijöitä

Mitä tulee rahapolitiikan reaktioon, keskeisiä ovat siis energiashokin voimakkuus ja kesto sekä mahdolliset kerrannaisvaikutukset inflaatioon laajemmin.

Vasemmassa kuviossa on Brent-öljylaadun lähin futuuri. Sen hinta on noussut selvästi. Lisäksi ns. fyysisellä markkinalla ja jalostusketjussa on näkynyt ajoittain kireyttä, mikä on nostanut polttoaineiden hintoja paikoin enemmän kuin pelkkä raakaöljyfutuuri antaisi ymmärtää.

Samaan aikaan öljyn futuurikäyrä viittaa siihen, että markkinat hinnoittelevat ainakin osittaista normalisoitumista ajan mittaan. Tämä lienee yritysten vahvojen tulosten ja AI-huuman lisäksi syy myös siihen, miksi riskinottohalu osakemarkkinoilla on geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta pysynyt vahvana.

Ja vaikka kaasun hinta on Euroopassa noussut, ei nousu ole läheskään samaa mittaluokkaa kuin vuonna 2022. Sähkönkin hinta on pysynyt maltillisempana kuin tuolloin, mikä osoittaa vihreän siirtymän eteen tehdyn työn tärkeyden.

Voidaankin sanoa, ettei energiasokki ole ainakaan toistaiseksi aivan vuoden 2022 shokin veroinen.

Mutta: rahapolitiikan kannalta ratkaisevaa ei ole yksin energiahinnan taso, vaan heijastuuko hintojen nousu odotuksiin, palkkoihin ja pohjainflaatioon.

Siksi oikeanpuoleinen kuvio on tärkeä: inflaatio-odotukset erityisesti keskipitkällä aikahorisontilla ovat markkinahintojen perusteella edelleen ankkuroituneet lähelle EKP:n 2 % tavoitetasoa. Samaa viestiä kertovat myös ammattiennustajat [SPF Q2 2026], vaikka toisaalta kuluttajien inflaatio-odotuksissa näkyykin pieni nousu [CES, maaliskuu 2026].

Riskejä silti on, etenkin, jos tilanne pitkittyy. Vuoden 2022 korkea inflaatio on yhä ihmisten tuoreessa muistissa, mikä voi heikentää inflaatio-odotusten ankkuroitumista. Jos odotukset nousevat, laajenee shokki helpommin lyhytaikaisesta hintapiikistä laajemmaksi inflaatiopaineeksi.

Kalvo 7: EKP:n reaktiota ohjaa keskipitkän aikavälin inflaationäkymä

EKP:n strategian ydin on keskipitkä aikaväli. Lyhyellä aikavälillä inflaatio voi heilahdella, mutta päätökset määrittää se, näyttääkö inflaatio keskipitkällä aikavälillä vakautuvan kahden prosentin tavoitteeseen. Tämä riippuu olennaisesti siitä, alkaako energiashokki levitä laajasti palkkoihin ja hintoihin yleisemmin.

Inflaatio-odotukset ovat siis edelleen ankkuroituneet, ja inflaation kiihtyminenkin johtuu toistaiseksi lähes yksinomaan energiahintojen noususta.

Myös palkkakehityksen suhteen tiedot ovat toistaiseksi rauhoittavia. Palkkakehitystä kuvaavat indikaattorit viittaavat edelleen asteittaiseen hidastumiseen, eikä Iranin sodan puhkeamisen jälkeen solmituissa palkkasopimuksissa näy toistaiseksi muutosta dynamiikkaan. Vaikka arviomme on, että palkkojen kasvu kiihtyy hieman loppuvuotta kohti, tämä on tyypillistä ja johtuu pitkälti viime vuoden kertaerien ajoittumisesta. Seuraamme silti erityisen tarkalla silmällä etenkin energiashokin jälkeisiä uusia palkkaratkaisuja.

Vappuaattona päätimme EKP:n neuvoston kokouksessa jättää ohjauskorot ennalleen, talletuskorko pysyi 2 prosentissa.

Kesäkuun kokoukseemme mennessä saamme kattavan ennustepäivityksen ja enemmän tietoa sekä inflaation ja pohjainflaation kehityksestä että Lähi-idän tilanteen kehityksestä.

Markkinat hinnoittelevat jatkuvasti eri korkopolkuja, ja tämänhetkinen hinnoittelu näkyy rahoitusolojen kiristymisenä. Kuten kuviosta näkyy, Iranin sota on nostanut markkinakorkoja. EKP ei kuitenkaan sitoudu etukäteen mihinkään korkouraan eikä ole markkinaodotusten talutusnuorassa. Teemme päätökset kokous kerrallaan tuoreimman datan ja kokonaisarvion perusteella. Päätöksentekoamme ohjaavat erityisesti inflaatiokehitys ja siihen liittyvät riskit, pohjainflaation dynamiikka ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus eli se miten EKP:n päätökset vaikuttavat muuhun talouskehitykseen.

Rahapolitiikan vaihtoehdot voi karkeasti pelkistää kolmeen:

Ensimmäinen: Jos hinnannousu jää tilapäiseksi, keskuspankin ei yleensä kannata reagoida siihen voimakkaasti rahapolitiikalla. Rahapolitiikan vaikutukset tulevat viiveellä, joten liian nopea reagointi voisi tulla liian myöhään ja jopa pahentaa talouden tilannetta.

Toinen: Jos häiriö aiheuttaa suuren mutta kuitenkin väliaikaisen inflaation ylityksen suhteessa tavoitteeseen, rahapolitiikkaa voidaan joutua kiristämään maltillisesti uskottavuuden säilyttämiseksi. Reaktion ei tarvitse olla yhtä voimakas kuin silloin, jos inflaatio johtuisi liian vahvasta kysynnästä. Kansalaisten voisi olla vaikea ymmärtää keskuspankin toimintaa, jos se ei reagoi selvästi kohonneeseen inflaatioon.

Kolmas: Jos inflaation odotetaan poikkeavan tavoitteesta paljon ja pitkään, keskuspankin täytyy reagoida päättäväisesti ja tarvittaessa pitkäkestoisesti. Muuten vaarana on, että inflaatio alkaa ruokkia itse itseään ja inflaatio-odotukset irtautuvat tavoitteesta.

Vielä ei ole riittävää varmuutta siitä, miten tilanne kehittyy. Yhtä kaikki tavoite on selvä: EKP:n neuvosto on sitoutunut pitämään inflaation vakaasti kahden prosentin tuntumassa keskipitkällä aikavälillä, ja rahapolitiikkaa tehdään tässäkin tilanteessa vakaalla kädellä.

Kalvo 8: Entä Suomi? Viekö sota ainekset talouden elpymiseltä?

Entä Suomi?

Suomen Pankki julkaisi viimeisimmän Suomen talouden ennusteensa maaliskuun lopussa, Iranin sodan jo kärjistyttyä merkittävästi. Perusviesti on tässä kalvossa: epävarmuus sumentaa näkymää, kriisi kolhii kasvua, ja inflaatio nopeutuu energiashokin seurauksena.

Suomen talous kääntyi kasvuun vuoden 2025 lopulla yksityisen kulutuksen ja investointien vetämänä, ja kasvu jatkui tuoreimpien tietojen mukaan alkuvuonna 2026 yllättävänkin vahvana. Iranin sodan aiheuttama energian hintojen nousu ja epävarmuus jarruttaa kuitenkin kasvua myös meillä Suomessa. Samalla se kiihdyttää hintojen nousua ja lisää inflaatiokehityksen epävarmuutta.

Vaikutuskanavat ovat pitkälti samat kuin koko euroalueella, vaikka Suomea suojaakin osittain monia muita maita vikkelämmin edennyt energiasiirtymä.

Suomesta kuuluu onneksi myös hyviä uutisia. Vahvan ensimmäisen kvartaalin kasvun lisäksi Turun telakka kertoi kahden suuren risteilijän tilauksesta ja Kone julkisti historiallisen suuren yrityskauppansa. Näistä uutisista on syytä olla iloinen ja toivoa, että ne kohentavat myös kuluttajien uskoa talouteen epävarmassa tilanteessa.

Kalvo 9: Yritysten rahoituspohja monipuolisemmaksi

Suomessa yritysrahoitus toimii yleisesti kohtalaisen hyvin.

Yrityksille suurempi haaste on tällä hetkellä heikko suhdannetilanne, mikä rajoittaa sekä yritysten investointihalua että pankkien rahoitushalua. Pk-yrityksille tärkeissä pankkilainoissa on näkynyt kyselyissä merkkejä lainaehtojen kiristymisestä.

Mutta pankit eivät ole, eikä niiden kuulukaan olla, korkean riskin rahoittajia. Vaikka yritysrahoitus on Suomessa kokonaisuutena arvioitu varsin toimivaksi, on syytä tunnistaa heikko lenkki: kasvuyritysten rahoitus skaalautumis- ja kansainvälistymisvaiheessa. Esimerkiksi Risto Murron työryhmä nosti esiin huolen siitä, että meiltä puuttuvat riittävän suuret pääomasijoitusrahastot, mikä voi muodostaa pullonkaulan kasvulle. Siksi kotimaisen pääomamarkkinan vahvistaminen on tärkeä tavoite, jotta yritysten rahoituspohja monipuolistuu ja kasvuun on tarjolla enemmän vaihtoehtoja myös pankkirahoituksen rinnalle.

Tässä kohtaa kuvaan astuvat myös eurooppalaiset ratkaisut, erityisesti EU:n säästämis- ja investointiunionin (SIU) edistäminen. Yhtenäinen eurooppalainen markkina mahdollistaa yritysten rahoituksen kaikissa kasvuvaiheissa entistä paremmin. Esimerkiksi eräänlainen kansankapitalismi – kuten osakesäästötilin eurooppalainen versio ja eläkevarojen suuntaaminen eurooppalaisiin sijoituskohteisiin – edistäisivät kotitalouksien säästöjen kanavoitumista entistä enemmän yritysten kasvun rahoitukseen. Tässä suhteessa – kuten laajemminkin riskirahoituksen saatavuuden osalta – Ruotsi on erinomainen mallimaa.

Kalvo 10: Euroopan rakenteellisia haasteita kuluttajien varovaisuus, energiakustannukset ja tuottavuuskasvu

Ja kun nyt Eurooppaan päästiin, haluan kerrata lopuksi myös koko Euroopan haasteita. Vaikka Iranin sota on akuutti shokki, Euroopan haavoittuvuudet ovat myös rakenteellisia. Julkaisimme Suomen Pankissa viime kuussa ajankohtaisia analyyseja näistä teemoista, eli säästämisestä ja kilpailukyvystä.

Ensinnäkin kotitaloudet ovat olleet pitkään varovaisia kuluttamaan ja säästäminen on pysynyt korkealla – sekä Suomessa että laajemmin euroalueella. Keskeisiä syitä kehitykselle ovat nollakorkoaikaa korkeammat korot, reaalisen nettovarallisuuden lasku ja julkiset alijäämät. Geopoliittinen epävarmuus ruokkii varovaisuutta entisestään.

Toiseksi Euroopan yhä jatkuva riippuvuus fossiilisista polttoaineista tekee meistä häiriöalttiita ja heikentää kilpailukykyämme verrattuna muihin talousalueisiin. Vaikka tilanne on nyt parempi kuin vuonna 2022, Iranin sota vain korostaa, että vihreä siirtymä ja energiamurros ovat elintärkeitä Euroopan strategiselle autonomialle ja kilpailukyvylle – ja välttämättömiä ilmastolle. Vihreän siirtymän hidastaminen nyt olisi vakava virhe.

Suomen energiasiirtymä on pidemmällä kuin muualla Euroopassa. Ydinvoima, uusiutuvat energialähteet ja pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat suojanneet meitä korkeilta energiakustannuksilta, mikä voi pitkällä aikavälillä olla yksi kilpailukykymme keskeinen tekijä.

Kilpailukykyyn liittyy myös kolmas nostoni, eli työn tuottavuus, joka on euroalueen talouskehityksen Akilleen kantapää. Eurooppa tarvitsee panostuksia tuottavuuden kasvuun kaikilla rintamilla, sillä tuottavuus on reaalisen kilpailukyvyn tärkein tekijä ja pitkän aikavälin talouskasvun keskeinen lähde. Talous, jonka reaalinen kilpailukyky on hyvä, ei kilpaile hinnalla, vaan korkean arvonlisän tuotannolla.

Siksi on tuettava uusien teknologioiden käyttöönottoa ja edelleen poistettava esteitä tavaroiden, palvelujen ja ihmisten liikkuvuuden tieltä. Huippuluokan tutkimus ja innovaatiot, mukaan lukien tekoäly, ovat avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Kalvo 11: Lopuksi: Euroopan kolmostesti

Vedän vielä yhteen.

Kykymme navigoida voimapolitiikan maailmassa riippuu pitkän päälle ennen muuta kyvystämme panostaa tuottavuuteen, innovaatioihin ja talouden rakenteelliseen uudistamiseen. Kyseessä on Euroopan kolmoistesti: puolustus, energiasiirtymä ja tuottavuus.

Ensinnäkin Euroopan täytyy ottaa aiempaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. On edistettävä yhteisiä investointeja ja hankintoja, jotta resurssit käytetään tehokkaasti ja puolustuskyky aidosti vahvistuu.

Toiseksi uusi energiakriisi on rujo muistutus siitä, että Euroopan energiatalouden iskunkestävyyttä ja kilpailukykyä on yhä vahvistettava. Siirtymä puhtaampiin energiaratkaisuihin ei ole vain ilmastopolitiikkaa, vaan välttämättömyys talouden ja turvallisuuden kannalta.

Kolmanneksi meidän on panostettava inhimilliseen pääomaan, syvennettävä pääomamarkkinoita, purettava liian raskasta sääntelyä ja edistettävä innovaatioita. Ilman vahvaa tuottavuuskehitystä Euroopan pitkän aikavälin kasvu ja hyvinvointi eivät ole kestävällä pohjalla.

Näillä kolmella alueella tehtävät, sekä EU:n yhteiset että jäsenvaltioiden omat ratkaisut muovaavat Euroopan taloudellista tulevaisuutta ja sen strategista toimintakykyä.

Tässä kokonaisuudessa rahapolitiikan tehtävä on toimia vakaalla kädellä, varmistaa hinta- ja rahoitusvakaus ja siten tukea talouden kestävää kasvua.

Kiitos – ja vastaan seuraavaksi mielelläni kysymyksiin!