Lähi-idän kriisi nopeuttaa inflaatiota ja kolhii kasvua

Lähi-idän kriisi nopeuttaa inflaatiota ja kolhii kasvua, esityskalvot (pdf)

Tervetuloa minunkin puolestani!

Kiitos ennustepäällikkö Juuso Vanhalalle Suomen talouden ennusteen esittelystä. Ja samalla Juusolle ja hänen tiimilleen onnittelut kristallipallosta, Suomen Pankin ennustetyön saamasta tunnustuksesta!

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on jälleen tällä viikolla laittanut Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen, ja Suomen Pankki sai tarkimman talousennustajan palkinnon jo seitsemättä kertaa.

Kuten Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, Suomen talouden tunnelma on kahtiajakoinen: yhtäältä alkuvuoden kasvu on ollut hyvää, mutta toisaalta Lähi-idän kriisin aiheuttama epävarmuus kolhii kasvunäkymää.

Keskityn omassa puheenvuorossani ensin euroalueen talouden näkymään ja EKP:n neuvoston eilisiin rahapoliittisiin päätöksiin. Kuvaan myös euroaluetta koskevia uusia EKP:n skenaarioita. Lopuksi käsittelen lyhyesti Suomen julkisen talouden näkymiä huomioiden EU:n finanssipoliittisen lainsäädännön asettamat velvoitteet Suomelle.

God morgon och varmt välkomna alla. Vi har redan hört om utsikterna för den finländska ekonomin. Härnäst går jag över till utsikterna för euroområdets ekonomi och därefter tar jag kort upp utsikterna för de offentliga finanserna i Finland.

Kalvo 2. Lähi-idän kriisi jarruttaa euroalueen kasvua

Euroalueen kasvunäkymä on kevään mittaan heikentynyt, kun Iranin sota ja Lähi-Idän kriisit ovat pitkittyneet. Ensimmäisen neljänneksen kasvu (johon kriisi ei vielä juuri vaikuttanut) oli vaimeaa.

Huhti- ja toukokuusta ei vielä ole kovaa talousdataa, mutta luottamusilmapiiri on heikentynyt selvästi. Kuluttajaluottamus on pysynyt heikkona ja palvelualojen odotukset ovat merkittävästi heikentyneet.

Eurojärjestelmän kesäkuun ennusteen mukaan talous kasvaa 0,8 % kuluvana vuonna, 1,2 % ensi vuonna ja 1,5 % vuonna 2028. Kasvun odotetaan vahvistuvan asteittain yksityisen kulutuksen ja investointien kasvaessa. Ennusteen toteutumiseen liittyy merkittävä alasuuntainen riski.

Kalvo 3. Euroalueen inflaatio on nopeutunut

Euroalueen inflaatio kiihtyi toukokuussa 3,2 prosenttiin huhtikuun 3,0 prosentista. Inflaatiota vauhdittaa sodan aiheuttama energian hinnannousu. Myös pohjainflaatio kiihtyi toukokuussa (2,5 prosenttiin huhtikuun 2,2 prosentista). Lyhyen aikavälin inflaationäkymät ovat edelleen epävarmat, ja niitä on tarkistettu ylöspäin kesäkuun ennusteessa.

Useat eteenpäin katsovat indikaattorit, kuten tuotantopanosten hinnat, yritysten myyntihintaodotukset ja aiempaa laajemmat toimitusketjujen häiriöt viittaavat hintapaineisiin myös jatkossa. Toisaalta euroalueen kotimaiset kustannuspaineet ovat edelleen helpottaneet, eikä energiashokki ole ainakaan vielä välittynyt palkkoihin. Päinvastoin – myös kriisin puhkeamisen jälkeen solmitut palkkasopimukset viittaavat siihen, että palkkojen nousuvauhti jatkaa hidastumistaan.

Toisin sanoen, vaikka inflaatiotilastoissa on ensimmäisiä viitteitä kriisin epäsuorista vaikutuksista, merkkejä huolestuttavista toisen kierroksen vaikutuksista ei silti ole nähtävissä, ainakaan vielä.

Lähi-idän kriisin inflaatiovaikutukset riippuvat lopulta kriisin kestosta ja laajuudesta sekä sen välittymisestä, joten näkymään liittyy edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. EKP:n ennusteen mukaan inflaatio olisi tänä vuonna keskimäärin 3,0 % ja ensi vuonna 2,3 %. Energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio olisi 2,5 % ensi vuonna.

Tällä hetkellä inflaatio-odotukset ja ennusteet perustuvat oletukseen, että Lähi-idän kriisi päättyy tämän vuoden aikana ja öljymarkkinoiden tilanne normalisoituu vähitellen. Inflaatioriskit ovat kuitenkin yläsuuntaisia. Jos kriisi pitkittyy, nopea inflaatio voi jatkua nyt ennustettua pidempään.

Kalvo 4. Skenaariotyö tukee arvioita sodan vaikutuksista kasvu- ja inflaationäkymään

Tässä hyvin vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa yksi hyödyllinen elementti rahapolitiikan päätöksenteossa ovat talouskehitystä kuvaavat skenaariot. Juuso esitteli edellä Suomen Pankin tekemiä Suomen taloutta koskevia skenaarioita, joiden oletuksissa on seurattu EKP:n skenaarioita.

Tällä dialla on kuvattu EKP:n eilen julkaisemia arvioita kriisin vaikutuksista euroalueen BKT-kasvuun ja inflaatioon. Skenaariot eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon energiahinnat nousevat. Suotuisassa skenaariossa inflaatio jäisi ennustevuosina hitaammaksi kuin perusennusteessa ja kasvu olisi vahvempaa ensi vuonna ja sitä seuraavana.

Epäsuotuisa ja vakava skenaario eroavat puolestaan ​​perusskenaariosta paitsi energian hintaoletusten osalta, myös siltä osin, että joidenkin muidenkin tuotteiden, kuten lannoiteintensiivisten tuotteiden ja elintarvikkeiden hinnat, nousevat. Lisäksi niissä epävarmuus kasvaa entisestään, kriisin kansainväliset heijastusvaikutukset ovat suurempia ja vaikutusten leviäminen on voimakkaampaa epäsuorien ja toisen kierroksen vaikutusten kautta. Näissä tapauksissa inflaatio kiihtyy perusennustetta enemmän ja kasvu jää heikommaksi.

Tässä yhteydessä on paikallaan todeta myös se, että valitettavasti Eurooppa on edelleen liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tämä lisää Euroopan alttiutta kansainvälisten energiamarkkinoiden häiriöille ja heikentää kilpailukykyä verrattuna muihin talousalueisiin.

Energikostnaderna för europeiska producenter har varit höga sedan 2022. Därför har kriget i Mellanöstern betydande direkta effekter, både på företagens produktionskostnader och konsumenternas köpkraft. Visst är läget bättre nu än 2022, men kriget i Iran visar bara ännu tydligare att den gröna energiomställningen är helt avgörande för Europas strategiska självständighet och konkurrenskraft – och för klimatet. Att bromsa den gröna omställningen nu vore ett allvarligt misstag.

Suomessa siirtymä perinteisistä energialähteistä on pidemmällä kuin euroalueella keskimäärin. Ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden lisäksi pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat pitkälti suojanneet meitä korkeilta energiakustannuksilta, mikä tukee kilpailukykyämme.

Kalvo 5. EKP:n neuvosto päätti kesäkuun kokouksessaan nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä

Kuvaamaani taustaa vasten EKP:n neuvosto päätti eilen nostaa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Huhtikuun jälkeen käsityksemme kriisin ja sen vaikutusten pitkittymisestä on valitettavasti vahvistunut, ja epäsuoria inflaatiovaikutuksia myös muihin kuin energiahyödykkeisiin on jo näkyvissä.

Inflaatio on jo kiihtynyt selvästi yli EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen. Inflaatiokehitykseen liittyvät riskit ovat pääosin yläsuuntaisia. Koronnosto tukee inflaatio-odotusten säilymistä ankkuroituina nykyisessä epävarmassa ympäristössä. Lisäksi se ennaltaehkäisee hintapaineiden laajenemista energiasta muihin hintoihin ja palkkoihin.

Haluan korostaa, että vaikka inflaatioriskit ovat kasvaneet, kesäkuun koronnosto ei johdu siitä, että EKP:n neuvosto arvioisi inflaatiopaineiden jo laaja-alaistuneen ja levinneen odotuksiin ja aiheuttaneen toisen kierroksen vaikutuksia hinnoissa ja palkoissa. Kasvuriskit ovat selvästi alasuuntaisia. Rahoitusolot ovat kireämmät kuin ennen Lähi-idän sotaa ja voivat alkaa jarruttaa yritysten ja kotitalouksien lainanantoa. Työmarkkinoiden kireyden väheneminen ja tiukasti ankkuroituneet keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset lieventävät osaltaan nopean inflaation pitkittymisen ja kerrannaisvaikutusten riskiä.

EKP:n neuvosto päättää jatkossakin rahapolitiikan linjasta kokouskohtaisesti tuoreeseen dataan ja kokonaisharkintaan nojaten, eikä ole ennalta sitoutunut mihinkään tiettyyn korkouraan. Kasvu- ja inflaationäkymään liittyy yhä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Me seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti ja olemme valmiita toimimaan tarvittaessa, jotta inflaatio vakautuu 2 prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.

Kalvo 6. Markkinakorot ovat ennakoineet ohjauskorkojen kehitystä

Tässä kuviossa on esitetty sinisellä 12 kuukauden euriborin kehitys yhdessä punaisella merkityn EKP:n talletuskoron kanssa. Kuten kuviosta näkyy, markkinakorot kulkevat samantahtisesti ohjauskoron kanssa, inflaationäkymän ja ohjauskoron muutoksia ennakoiden. Maalis-huhtikuussa markkinakorot nousivat heijastaen odotuksia EKP:n (tulevasta) koronnostosta.

Koska suomalaisten asunto- ja yrityslainat ovat valtaosin vaihtuvakorkoisia, kuviossa näkyvät muutokset heijastuvat nopeasti koko lainakantaan, ei pelkästään uusiin lainoihin. Toisaalta on hyvä muistaa, että koko asuntolainakannan keskikorko on laskenut huhtikuussa 2,8 prosenttiin vuoden 2024 tammikuun 4,1 prosentin tasolta.

Tämä on yksi kanava, jota kautta Lähi-idän kriisi heijastuu Suomen talouteen. Kriisin kokonaisvaikutus on tietysti laajempi, koska ulkoisen toimintaympäristön ennakoimattomuus ja tuontienergian kallistuminen Euroopassa kolhivat myös Suomen kasvunäkymää.

Kalvo 7. Suomen julkisen talouden haasteet jatkuvat

Juuso Vanhalan esityksestä kuulimme, että Suomen julkisen talouden alijäämä on syvä ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen vuosina 2026–2028. Näin ei voi jatkua. Kyse ei ole vain EU:n finanssipolitiikan säännöistä, vaan siitä, niin markkinoiden, kotitalouksien kuin yritystenkin on voitava nähdä, että julkisen talouden suunta saadaan hallintaan.

Tiedämme, että puolustusmenoja on tarve kasvattaa edelleen tulevina vuosina. Yhdessä korkomenojen ennakoidun kasvun kanssa tämä aiheuttaa merkittävää lisäpainetta julkiseen talouteen.

Tiedämme myös, että EU:n neuvosto asetti Suomen tammikuussa 2026 liiallisen alijäämän menettelyyn, jonka korjaamisen määräaika on vuosi 2028. Tämän hetken ennusteiden mukaan näyttää siltä, että liiallisen alijäämän korjaamiseen tullaan tarvitsemaan lisäaikaa, kun myös puolustusmenoja koskeva poikkeus päättyy vuoteen 2028. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos Suomi seuraa EDP-menettelyssä asetettua korjaavaa nettomenopolkua. Käytännössä tämä mittari määrittää, kuinka paljon julkiset menot saavat kasvaa vuosittain ja kumulatiivisesti.

[Nettomenot sisältävät tässä julkiset menot ilman korkomenoja, suhdanneperusteisia työttömyysmenoja ja EU-rahoitteisia menoja. Lisäksi otetaan huomioon tuloja koskevat päätökset eli esim. veronkevennykset rinnastetaan menojen lisäämiseen.]  

Ennusteen mukainen voimistuva talouskasvu vuonna 2027 antaa hyvän tilaisuuden toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimia, eikä tätä mahdollisuutta kannata hukata. Olisikin perusteltua säätää finanssipolitiikan viritystä syksyn budjettiriihessä. Sen sijaan että finanssipolitiikkaa kevennetään, se olisi hyvä mitoittaa neutraaliksi.

Den ekonomiska tillväxten tar enligt prognosen fart år 2027, vilket erbjuder ett bra tillfälle till att genomföra finanspolitiska konsolideringsåtgärder, och detta tillfälle borde inte gå förlorat. Det skulle i själva verket vara motiverat att justera den finanspolitiska hållningen under höstens budgetförhandlingar. I stället för lättnader i finanspolitiken skulle en neutral finanspolitisk hållning vara på sin plats.

Tämä olisi sopusoinnussa EDP-menettelyn ja finanssipoliittisen lain vaatimusten kanssa ja tasoittaisi seuraavien vuosien suurehkoa sopeutustarvetta ja näin tukisi Suomen velkakestävyyttä.

Kalvo 8. Pääviestit

Vedän vielä lopuksi yhteen.

Lähi-idän kriisi nopeuttaa inflaatiota ja heikentää kasvunäkymää.

EKP:n kesäkuun koronnosto tukee inflaatio-odotusten säilymistä ankkurissa nykyisessä epävarmassa ympäristössä ja ehkäisee ennalta hintapaineiden laajenemista energiasta muihin hintoihin ja palkkoihin.

EKP:n neuvosto on vahvasti sitoutunut vakauttamaan inflaation kahden prosentin tuntumaan keskipitkällä aikavälillä.

Suomen talouden kasvu laaja-alaistui alkuvuoden aikana, mutta Lähi-idän kriisi lisää epävarmuutta ja kolhii kasvua. 

Annetuilla kasvuennusteilla Suomen julkisen talouden velkaantumistrendin kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista tulevina vuosina.