Suomen suunta – koulutus ja inhimillinen pääoma talouskasvun perustana

(Esitys, PDF)

Arvoisat rehtorit ja ammattikorkeakoulujen johto, hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tulla keskustelemaan kanssanne talouden ajankohtaisista näkymistä ja inhimillisen pääoman merkityksestä taloudelle. Esitän ensin tiiviin katsauksen maailmantalouden ajankohtaiseen tilanteeseen sekä euroalueen ja Suomen talouden näkymiin. Syvennyn sen jälkeen koulutuksen ja osaamisen merkitykseen talouskasvun ajurina sekä Suomen pitkän aikavälin kasvun edellytyksiin. Esitän lopuksi joitakin huomioita Suomen julkisen talouden tilanteesta.

Kalvo 2. Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta on geopoliittisen ja teknologisen ristipaineen alla

Euroopan talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta on nyt monien ristipaineiden alla. Lähi-idän kriisi hidastaa edelleen maailmantalouden kasvua ja luo epävarmuutta tulevasta inflaatiokehityksestä. Yli kahdeksan kuukautta jatkunut konflikti on aiheuttanut merkittävän energian toimitushäiriön, jonka voimakkuus, kesto ja seuraukset ovat yhä epävarmoja.

Euroopan talouden sopeutumiskykyä vahvistaisi osaltaan se, että Eurooppa vähentää määrätietoisesti riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Toinen maailmantalouden kasvua muokkaava tekijä on se, että tekoälyyn liittyvät investoinnit kasvavat nopeasti ja vauhdittavat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa. Eurooppa ei ole tekoälyn tuotannon eturintamassa, mutta tekoälyn ja robotiikan onnistunut hyödyntäminen tarjoaa euroalueelle merkittävän mahdollisuuden nykyistä parempaan tuottavuuskehitykseen.

Riskejäkin on. Samalla kun tekoälyinvestoinnit vauhdittavat talouskasvua, korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä. Rahoitusvakauden kannalta kriittinen kysymys on, mihin nämä riskit lopulta kertyvät ja kuka kantaa tappiot, jos tekoälyyn asetetut odotukset eivät toteudu.

Tekoälybuuminkin keskellä on hyvä muistaa, että jopa tekoälyn nopean kehityksen aikakaudella ihmiset ovat ainoa todella uusien ideoiden ja innovaatioiden lähde – ainakin siihen asti, kunnes yleinen tekoäly toteutuu – joten panostaminen inhimilliseen pääomaan, koulutukseen ja kriittiseen ajatteluun on tärkeämpää kuin koskaan. Tässä korkeakouluilla on aivan keskeinen rooli.  Teknologinen murros kyllä jatkuu, vaikka tekoälyn arvoketjussa tapahtuisi uudelleenhinnoittelua tai rakenteellisia muutoksia.

Kalvo 3: Euroalueen talous kehittynyt viime aikoina ennustettua paremmin, mutta inflaatio on kiihtynyt

Siirrytään euroalueen lähivuosien talousnäkymään. Euroalueella maltillinen talouskasvu on jatkunut Lähi-idän tilanteesta huolimatta, mutta negatiiviset kasvuriskit ovat viime aikoina lisääntyneet.

Kasvua ovat vauhdittaneet lisääntyneet puolustus- ja infrainvestoinnit. Mutta myös yksityinen kulutus on tukenut kasvua. Lisäksi tekoälyyn liittyvän toiminnan laajentuminen näkyy myös euroalueella esimerkiksi digitaalisissa palveluissa, yritysten investoinneissa ja viennissä.

Kasvunäkymään vaikuttaa osaltaan myös rahoitusolojen kiristyminen. Korkojen ja korko-odotusten nousun sekä muiden yleistä korkotasoa nostaneiden tekijöiden myötä pankkien antolainauskorot euroalueen kotitalouksille ja yrityksille ovat nousseet. Vaikka lainakannat ovat jatkaneet kasvuaan euroalueella viime kuukausinakin, rahoitusolojen kiristyminen voi alkaa jatkossa hidastaa lainanottoa ja siten talouden kasvua ja heijastua vaimentavasti myös inflaatiokehitykseen.  

Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 3,8 prosenttia ja energiahintojen vaikutuksesta puhdistettu pohjainflaatio oli 2,5 prosenttia.

Inflaation kiihtymisen taustalla on edelleen pitkälti Lähi-idän kriisin aiheuttama energian hintojen nousu, joka paheni alkusyksyn aikana. Muiden hyödykkeiden hinnat eivät ole keskimäärin juuri kallistuneet Lähi-idän kriisin kärjistymisen jälkeen eli inflaatio ei ainakaan toistaiseksi näytä laaja-alaistuneen.

EKP:n neuvosto on kiristänyt rahapolitiikan viritystään Lähi-idän konfliktin aiheuttaman inflaation kiihtymisen takia. EKP nosti ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun ja syyskuun kokouksissaan. Talletuskorko on siten tällä hetkellä 2,5 %. Tehdyt koronnostot tukevat inflaation vakautumista takaisin EKP:n tavoitteen tuntumaan.

Kalvo 4: Suomen talous kasvaa aiempaa nopeammin, työttömyysaste laskee hitaasti

Siirrytään sitten Suomen talouden lähivuosien näkymiin. Suomen talouden kasvu on ollut tänä vuonna selvästi aiempaa nopeampaa. Erityisesti vienti on kehittynyt suotuisasti. Yritysten näkymät ovat aiempaa myönteisemmät ja teollisuuden uusien tilausten määrä on lisääntynyt. Investoinnitkin ovat kasvaneet.  Tuotannollisia investointeja vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit sekä, niin kuin hyvin tiedämme, datakeskuksiin liittyvät hankkeet.

Suomen talous kasvaa Suomen Pankin syyskuun väliennusteen mukaan tänä vuonna 1,7 %, ja talouden hyvän vireen odotetaan jatkuvan ensi vuonnakin. Vuonna 2028 talouskasvu hidastuu 1,3 prosenttiin eli lähelle talouden pidemmän aikavälin kasvupotentiaalia.

Geopoliittiset riskit ovat kuitenkin edelleen suuria. Lähi-idän konfliktin pitkittyminen entisestään heikentäisi talouden kasvunäkymiä laaja-alaisesti. Huolet hintojen noususta ja työttömyyden uhkasta vaikuttavat pitävän kuluttajat varovaisina. Myös asuinrakentamisen ja asuntomarkkinoiden kehitys on edelleen heikkoa.

Työttömyysaste on yhä varsin korkea, ja avoimien työpaikkojen määrä on edelleen vähäinen. Suhdanteen kohentuessa työttömyysastekin lähtee selvempään laskuun ensi vuonna ja on Suomen Pankin väliennusteen mukaan 9,0 % vuonna 2028.

Samaan aikaan työllisyysaste on kuitenkin säilynyt kohtalaisena, koska työn tarjonta on lisääntynyt. Työmarkkinoiden tilanne näyttääkin kokonaisuutena hieman valoisammalta kuin korkea työttömyysaste antaisi ymmärtää. Toisaalta on todettava sekin, että Suomen kehitys on ollut viime vuosina heikompaa kuin euroalueella. Myös euroalueella työvoima on kasvanut, mutta työttömyysaste on pysynyt pienenä. 

Kalvo 5: Osaava ihminen on talouskasvun keskeinen lähde

Siirryn seuraavaksi käsittelemään pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä ja erityisesti inhimillistä pääomaa sen mahdollistajana.

Talouskasvun tutkimuksessa on jo vuosikymmeniä sitten osoitettu, että suurin osa kasvusta pitkällä aikavälillä selittyy teknologisella kehityksellä, joka laajentaa tuotantomahdollisuuksia ja viime kädessä kohentaa elintasoamme.

Teknologinen kehitys ei putoa taivaalta, vaan se syntyy, kun ihmiset kouluttautuvat, keksivät uusia ideoita ja tekevät asioita viisaammin. Juuri ideat, osaaminen ja niistä syntyvä tuottavuuskasvu selittävät, miksi talous voi jatkuvasti kasvaa ja elintaso nousta. Ideat eivät nimittäin kulu samalla tavalla kuin fyysinen pääoma, joka kuluu käytössä. Tämän takia, kun yksi ihminen keksii paremman tavan tehdä jotain, koko yhteiskunta voi hyödyntää sitä.

Olennainen havainto on vielä, että kaikki ideat ja innovaatiot ovat – ainakin toistaiseksi – ihmisten kehittämiä, joten innovaatiovetoinen kasvu vaatii osaavaa työvoimaa. Osaava työvoima ei siis ole vain yksi tuotannontekijä muiden joukossa, vaan se on koko teknologisen kehityksen välttämätön mahdollistaja.

Sen lisäksi, että koulutuksella ja sivistyksellä on tärkeä arvo itsessään, sekä yksilöille että yhteiskunnille, koulutus voidaan siis käsittää investointina, joka kerryttää inhimillistä pääomaa taloudessa samaan tapaan kuin tuotannolliset investoinnit kerryttävät kiinteää pääomaa.

Korkeakoulutuksella ei ole merkitystä vain innovaatioiden keksimisen, vaan myös niiden käyttöönoton kannalta. Tämä on olennainen havainto Suomen kaltaisessa pienessä maassa, joka ei mitenkään voi laskea sen varaan, että juuri täällä keksitään tärkeät innovaatiot. Meille on tärkeää se, että osaamme ottaa käyttöön muualla keksittyjä ideoita. Näkisin, että juuri tällaisessa tutkitun tiedon soveltamisessa käytännön työelämän tarpeisiin on ammattikorkeakoulujen keskeinen vahvuus.

Kalvo 6: Suomessa korkeasti koulutettujen (25–34 v.) osuus
OECD-keskiarvon alapuolella

Käyn seuraavaksi lyhyesti läpi suomalaisen koulutuksen tilannekuvaa, joka lienee teille varsin tuttu.

Tässä kuvio, jonka monet teistä ovat varmasti nähneet. Siitä näkyy, että Suomessa korkeasti koulutettujen osuus nuorten aikuisten (25–34-vuotiaat) ikäryhmässä on pudonnut selvästi OECD-maiden keskiarvon ja muiden Pohjoismaiden alapuolelle.

Kuviossa näkyy tilanne vuonna 2024. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 25–34-vuotiaita oli Suomessa vajaa 40 % ikäluokasta, kun OECD-keskiarvo on hieman alle 50 % ja parhaissa maissa osuus on lähellä 70 prosenttia. Ruotsissa se on pitkälle yli 50 %.

Koulutustason lasku on huolestuttavaa monestakin syystä. Mutta tulevan talouskasvun kannalta se on hankalaa siksi, että inhimillinen pääoma kertyy siihen tehtävien koulutusinvestointien kautta. Heikkenevä koulutustaso siis heikentää suoraan tulevia tuottavuus- ja talouskasvun edellytyksiä maassamme, jossa ne heikkenevät muutenkin ikääntyvän väestömme vuoksi.

Joitain positiivisiakin merkkejä on kuitenkin näkyvissä. Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus kasvoi vuonna 2025 hieman (0,8 %-yksikköä), ja viimeaikainen aloitusmäärien kasvu ennakoi yhä nousua.

Kalvo 7: Peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet, mutta puutteellinen tietopohja vaikeuttaa syiden arviointia

Toinen valitettavan tutuksi tullut kuvio on tämä, jossa kuvataan suomalaisten lasten oppimistuloksia sekä PISA-aineistoon että kansalliseen aineistoon perustuen.

Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan kivijalkoja. Suomi käyttää peruskouluun julkisia resursseja enemmän kuin OECD-maat keskimäärin ja likimain saman verran kuin muut Pohjoismaat [peruskoulun opetusmenot 2,6 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023]. Peruskoulun oppimistulokset ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta ne ovat trendinomaisesti ja huomattavan jyrkästi heikentyneet jo 20 vuoden ajan.

Koulutustason pysähtyminen ja peruskoulun oppimistulosten heikkeneminen ovat tavallaan erillisiä havaintoja, mutta ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Koulutustasoa on vaikea nostaa, jos edellytykset korkea-asteen opintojen suorittamiselle eivät ole kunnossa. Tästäkin näkökulmasta oppimistulosten heikkeneminen on huolestuttavaa.

Vaikka peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet jo pidemmän aikaa, systemaattinen tietopohja ja seuranta puuttuu. Sen vuoksi tämän trendin taustalla vaikuttavien syy–seuraussuhteiden tunnistaminen ja korjaavien toimien esittäminen on osoittautunut hyvin hankalaksi.

Kalvo 8: Suomen Pankin skenaariot: Inhimillinen pääoma uhkaa supistua 2040-luvulla

Koulutus ja osaaminen ovat siis aivan keskeisiä talouskasvun lähteitä pitkällä tähtäimellä. Meillä Suomen Pankissa on käytössä Suomen pitkän aikavälin kasvun malli, joka huomioi inhimillisen pääoman keskeisen roolin.

Tämä kuvio kuvaa inhimillisen pääoman kehittymistä Suomessa 2000-luvulta alkaen ja sen näkymää tulevina vuosikymmeninä. Se perustuu kolmeen skenaarioon, jotka Suomen Pankin asiantuntijat laativat tammikuussa 2025.

Laskelmien lähtökohtana ovat julkiset koulutuspalvelut, joita mitataan koulutuksen kulutusmenojen volyymin avulla. Se kuvaa sekä opetustuntien, opetusmateriaalien ja muiden koulutuspanosten määrää että niiden laatua. Kun opiskelija suorittaa tutkinnon, tutkintoon käytetyt koulutuspalvelut kirjataan inhimillisen pääoman investoinniksi ja tämä inhimillinen pääoma tulee työmarkkinoiden käyttöön.

Tulevat opiskelijamäärät ja tutkintojen lukumäärät arvioidaan koulutusasteittain ja yksivuotisikäryhmittäin Tilastokeskuksen väestöennusteen ja koulutustilastojen avulla. Olemme muodostaneet kolme erilaista skenaariota, jotka eroavat toisistaan väestökehitykseen ja koulutustasoon liittyvien oletusten osalta.

Yleiskuva on, että keskimääräinen koulutuksella mitattu osaaminen on viime vuosiin asti kasvanut, mutta sekä työikäisen väestön väheneminen että koulutustason lasku heikentävät näkymää. Suomalainen inhimillinen pääoma uhkaa alkaa supistua 2040-luvulla ilman voimakkaita korjaavia politiikkatoimia.

Vain optimistisimmassa skenaariossa, joka perustuu oletukseen nuorten aikuisten jopa 70 prosentin korkeakoulutusosuuteen ja selvästi toteutuneita lukuja suurempaan osaavaan maahanmuuttoon, inhimillinen pääoma jatkaa kasvuaan vielä 2040-luvulla ja sen jälkeen.

Kalvo 9: Suomen julkisen talouden haasteet jatkuvat

Ennen yhteenvetoa vielä muutamia huomioita Suomen julkisen talouden tilanteesta.

Suomen julkisen talouden ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Kuluva hallituskausi on osoittanut, miten vaikeaa velkasuhteen vakauttaminen ja kääntäminen pysyvästi laskevalle uralle on, kun velkasuhde on korkea ja kasvu vaimeaa – erityisesti tilanteessa, jossa julkisiin menoihin kohdistuu myös huomattavaa lisäpainetta.

EU:n komissio asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026. Tällä hetkellä näyttää siltä, että on riski, ettei Suomi pysy menettelyn korjaavalla nettomenopolulla vuosina 2027 ja 2028. Neutraali finanssipolitiikan mitoitus olisikin nyt paremmin perusteltu kuin suhdanteen vahvistuessa keventävältä näyttäytyvä finanssipolitiikka.

Suomen täytyy saada julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjattua ja julkinen velkasuhde laskuun säilyttääkseen finanssipoliittisen liikkumavaran myös tulevissa kriiseissä. Uskottava ja pitkäjänteinen taloudenpito tukee ennakoitavuutta ja vähentää epävarmuutta, mikä on tärkeää myös investointien ja kasvun kannalta.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut julkisen talouden hoitamista koskeva lainsäädäntö ja sen taustalla oleva parlamentaarinen yhteisymmärrys ovat tärkeä signaali sitoutumisesta pitkäjänteiseen julkisen talouden hoitamiseen. Tälle pitkäjänteisempään päätöksentekoon ohjaavalle kehikolle oli ilmeinen tarve, eikä parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ja luottamusta vahvistavaa vaikutusta kannattaisi heti romuttaa.

Kalvo 10. Yhteenveto: talouskasvu uhkaa hyytyä ilman mittavia investointeja inhimilliseen pääomaan

Eurooppa on osoittanut iskunkestävyyttä viime aikojen geopoliittisessa ja teknologisessa ristipaineessa. Suomen talouden kasvu on viime vuodesta alkaen selvästi nopeutunut. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kestävän kasvun edellytyksiä on vahvistettava. Julkisen talouden sopeuttamisesta on pidettävä kiinni lähivuosina. Pidemmällä aikavälillä kestävä talouskasvu edesauttaa myös julkisen talouden kestävyyden varmistamista.

Suomessa sivistystä on arvostettu ja meillä on perinteisesti ollut vahva koulutusjärjestelmä, mutta sen kyky kerryttää inhimillistä pääomaa on heikentynyt koulutustason pysähtymisen ja oppimistulosten laskun myötä. Korkea-asteen osaamista tarvitaan kuitenkin kriittisesti sekä uusien teknologioiden kehittämiseen että olemassa olevan teknologian käyttöönottoon – erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa.

Monipuolisen ja syvällisen osaamisen merkitys korostuu ajassamme, jota kiihtyvä tekoälykehitys ravistelee. Korkeakoulutus antaa parhaat eväät sopeutua työelämän murrokseen, jossa vaaditaan joustavuutta ja kykyä omaksua nopeasti uusia taitoja. Tässä teillä ja edustamillanne oppilaitoksilla, arvoisat kuulijat, on tärkeä tehtävä.

On mahdollista vahvistaa kansantaloutemme inhimillisen pääoman kehitystä, mutta se vaatii mittavia lisäpanostuksia koulutukseen. Näillä en tarkoita pelkästään rahallisia panostuksia, joille voi olla vaikea löytää tilaa julkisen talouden nykyisessä vaikeassa tilanteessa, vaan myös tietopohjan vahvistamista, vaikuttavien toimien järjestelmällistä selvittämistä, ja koulutusmenojen kohdentamista mahdollisimman vaikuttavasti varsinaiseen opetukseen.

Osaamispohjan vahvistaminen vaatii koko koulutuspolun tarkastelua yhtenäisenä kokonaisuutena perustaidoista sujuvaan korkeakoulusiirtymään. Tämän toteuttamista vaikeuttaa koulutuspolitiikan puutteellinen tietopohja. Oppimistuloksia, resurssien käyttöä ja uudistusten vaikutuksia ei nykyisellään seurata riittävän systemaattisesti. Kuten eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä tuore selvitys osoittaa, tarvitsemme konkreettisia toimia koulutuksen datainfrastruktuurin kehittämiseksi.

Korkeakoulutettujen osuuden nostaminen edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä ja niiden kohdentamista hakupainealoille sekä ensikertalaisille. Määrän kasvu ei kuitenkaan saa tapahtua laadun kustannuksella: koulutuksen vaativuus ja taso on varmistettava, jotta synnytetty osaaminen tukee aidosti yhteiskunnan tuottavuutta ja innovaatiokykyä.

Viime kädessä suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen luo meille parhaat edellytykset menestyä pienenä maana maailman myllerryksissä myös tulevina vuosikymmeninä.