Punainen Suomen Pankki 1918

Sata vuotta sitten huhtikuussa 1918 Tampereella punaiset olivat ankarien taistelujen jälkeen antautuneet, ja 10 000 miehen saksalainen armeijakunta oli vallannut Helsingin. Kansanvaltuuskunnan hallitseman punaisen Suomen vaihe oli päättymässä, mutta katkeran sisällissodan seurauksista kärsittiin vielä pitkään. Tapahtumat keskuspankissa olivat monilta osin poikkeuksellisia ja yleisestä kuvasta poikkeavia, joten ne on syytä tuoda esiin.

Suomen Pankin siirtäminen punaisen Suomen haltuun toteutettiin hämmästyttävän maltillisesti ilman suurta väkivaltaa. Hieman kärjistäen voidaan kuvata tätä tapahtumaketjua määritteellä ”laillisin muodoin toteutettu laiton haltuunotto.” Tämän teki mahdolliseksi Suomen Pankin asema eduskunnan alaisena instituutiona, jonka ylin valvonta kuului eduskunnan valitsemille pankkivaltuusmiehille. Punaisen puolen johtavat talousasiantuntijat ymmärsivät alusta lähtien Suomen Pankin merkityksen. Ilman toimivaa keskuspankkia sisällissotaa käyvän maan taloutta ei voitaisi hoitaa.

Esityksessään Kuusterä keskittyy erityisesti seuraaviin teemoihin:

• Suomen Pankin juridinen asema sekä johdon koostumus
• Millainen merkitys Suomen Pankilla oli ”Punaisen Suomen” talouden hoidossa
• Miten kansanvaltuuskunta onnistui Suomen Pankin varallisuuden haltuun ottamisessa
• Millaiset tekijät selittävät tämän maltillisen haltuunoton.

Helsingin vapautumisen jälkeen vanha johtokunta astui pankkiin 14.4.1918. Ensi vaikutelma oli positiivinen, sillä pankin tiloja oli ainakin ulkonaisesti kohdeltu kunnioittavasti eikä mitään suurta hävitystä ollut näkyvillä. Näin maltillinen asenne Suomen Pankin pääkonttoria kohtaan oli säilynyt loppuun asti.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!