Siirry sisältöön

Suomen Pankki

  • edustaa eurojärjestelmässä suomalaista rahapoliittista asiantuntemusta ja Suomen talouden tuntemusta
  • kertoo kotimaassa, miten yhteinen rahapolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen ja mitä se merkitsee kotimaisen taloudellisen päätöksenteon kannalta.

Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän ylimpään päätöksentekoon EKP:n neuvostossa istuvan pääjohtajansa kautta. Neuvoston jäseniä ovat euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat sekä EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä. Neuvoston jäsenet eivät saa ajaa kansallisia pyrkimyksiä, vaan heidän tulee pyrkiä ottamaan huomioon koko euroalueen etu.

Vuoden 2015 alussa EKP:n neuvostossa otettiin käyttöön vuorottelujärjestelmä, jossa äänioikeudet kiertävät. Vuorottelujärjestelmässä euroalueen maat jaetaan kahteen ryhmään niiden talouden koon mukaan, ja kummassakin ryhmässä äänioikeudet kiertävät keskuspankkien pääjohtajien kesken.

Kaikki pääjohtajat osallistuvat edelleen EKP:n neuvoston kokouksiin ja voivat käyttää niissä puheenvuoroja. EKP:n neuvosto tekee kaikki rahapoliittiset päätökset. Vuoden 2015 alusta alkaen EKP:n neuvoston rahapoliittiset kokoukset pidetään kuuden viikon välein. EKP:n neuvosto voi halutessaan päättää rahapolitiikasta milloin vain, myös kokousten ulkopuolella.

Rahapolitiikkakokouksessa neuvosto päättää euroalueen hintavakauden ylläpitämiseen tarvittavasta rahapolitiikan mitoituksesta. Rahapolitiikan päätökset voivat koskea sekä tavanomaista rahapolitiikkaa, kuten ohjauskorkoja, että epätavanomaisia rahapolitiikan toimia, kuten esimerkiksi arvopapereiden ostoa.

Rahapoliittisista ohjauskoroista tärkein on perusrahoitusoperaatioiden korko. EKP:n neuvosto päättää myös maksuvalmiusjärjestelmään kuuluvista maksuvalmiusluoton korosta ja talletuskorosta. Lyhyet markkinakorot seuraavat rahapolitiikan ohjauskorkojen liikkeitä. Epätavanomaisilla rahapolitiikan toimilla voidaan edesauttaa rahapolitiikan välittymistä sekä keventää rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa ohjauskorot ovat alarajallaan.

Rahapoliittisen kokouksen jälkeen EKP järjestää lehdistötilaisuuden, jossa EKP:n pääjohtaja kertoo rahapoliittisen päätöksen perusteista. Rahapolitiikasta päättäminen ei välttämättä tarkoita sen muuttamista.

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro (introductory statement) sisältää kaikki keskeiset tekijät, joihin neuvosto perustaa päätöksensä. Ensimmäiseksi pääjohtaja kertoo neuvoston taloudellisesta analyysistä, sen jälkeen rahataloudellisesta analyysistä. Lisäksi puheenvuorossa esitetään lyhyesti talousennusteet sekä annetaan tietoa rahapolitiikan operaatioista ja pankkien likviditeetistä. Lausunto sisältää myös arvion euroalueen jäsenmaiden finanssipolitiikasta ja rakenteellisista uudistuksista.

Alustuspuheenvuoronsa jälkeen pääjohtaja vastaa tiedotusvälineiden kysymyksiin. Hänen vastaustensa perusteella markkinat pyrkivät arvioimaan tulevien rahapoliittisten päätösten suuntaa. Rahapolitiikan kiristämiseen viittaavaa linjaa kutsutaan ”haukkamaiseksi”, kun taas rahapolitiikan keventämiseen viittaavaa sävyä pidetään ”kyyhkymäisenä”. EKP:n neuvosto voi myös kertoa tulevasta rahapolitiikasta. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tavoitteena on hallita rahapolitiikkaa koskevia odotuksia ja lisätä näin epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia.

Rahapolitiikan päätöksenteon avoimuutta lisättiin vuoden 2015 alussa, kun EKP alkoi julkistaa selontekoja EKP:n neuvoston rahapoliittisissa kokouksissa käydystä keskustelusta. Selonteko julkistetaan aina neljän viikon päästä rahapoliittisesta kokouksesta, ennen seuraavaa rahapoliittista kokousta. Kokouspöytäkirjat laaditaan erikseen, ja ne tulevat julkisiksi vasta 30 vuoden kuluttua.

Aktiivisena rahapoliittisena vaikuttajana Suomen Pankilla on kaksi tärkeää roolia. Yhtäältä Suomen Pankki on suomalaisen rahapoliittisen asiantuntemuksen ja Suomen talouden tuntemuksen edustaja eurojärjestelmässä. Toisaalta sen tehtävä on kertoa kotimaassa, miten yhteinen rahapolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen ja mitä se merkitsee kotimaisen taloudellisen päätöksenteon kannalta.

Suomen Pankin asiantuntijat analysoivat euroalueen ja Suomen taloudellista kehitystä ja talouspolitiikkaa sekä laativat tähän liittyviä taustaselvityksiä ja taloudellisia ennusteita.  Ennustamisen ja muun taloudellisen analyysin tueksi Suomen Pankissa kehitetään ja ylläpidetään tarkoitukseen soveltuvia välineitä, kuten kokonaistaloudellisia malleja.