Siirry sisältöön

Johtokunta on hyväksynyt Suomen Pankissa noudatettavat eettiset säännöt, jotka tulevat voimaan 1.6.2016. Eettiset säännöt korvaavat aiemmat Suomen Pankin sisäpiiriohjeet ja henkilökunnan eettiset ohjeet.

Euroopan Keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi 12.3.2015 suuntaviivat eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2015/11). Kansallisten keskuspankkien on toteutettava tarvittavat toimet suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi.

EKP:n suuntaviivoja eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista sovelletaan eurojärjestelmän tehtäviä hoitaviin eurojärjestelmän keskuspankkeihin. Sääntöjä, jotka eurojärjestelmän keskuspankit ovat hyväksyneet suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi, sovelletaan keskuspankin toimielinten jäseniin ja työntekijöihin. Soveltuvin osin sääntöjä sovelletaan myös muihin henkilöihin, jotka osallistuvat keskuspankin tehtävien suorittamiseen mutta jotka eivät ole keskuspankkien työntekijöitä (mm. ostopalvelu- ja vuokratyöntekijät).

EKP:n neuvosto hyväksyi 5.12.2018 EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.2019. Menettelytapaohjeita sovelletaan EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäseniin sekä varajäseniin. Suomen Pankin johtokunta päätti 28.5.2019, että muihin johtokunnan jäseniin menettelytapaohjeita sovelletaan näissä säännöissä mainituin osin.

1 Yleiset periaatteet

1.1 Riippumattomuus ja eturistiriitojen välttäminen

Virkamiehen edellytetään kaikessa toiminnassaan pidättäytyvän sellaisista toimista, joista voidaan katsoa syntyvän eturistiriitaa Suomen Pankin ja virkamiehen virkatehtävien hoidolle. Mikäli eturistiriitatilanne aiheutuu, tulee siitä ilmoittaa lähiesimiehelle, yksikön päällikölle, osastopäällikölle tai lakiasiainpäällikölle viipymättä.

Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilökohtainen etu voi vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan velvoitteiden puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen.

Henkilökohtainen etu tarkoittaa taloudellista tai muuta kuin taloudellista todellista tai mahdollista etua virkamiehelle, heidän perheenjäsenilleen ja muille sukulaisilleen tai heidän ystäväpiirilleen tai läheisille tuttavilleen.

Pankin virkaa tai tehtävää hakevan henkilön tulee ilmoittaa mahdollisista eturistiriitatilanteista hakumenettelyn aikana. Rekrytoiva esimies arvioi ennen henkilön nimittämistä, voiko hakijan aiemmista työtehtävistä tai henkilökohtaisista suhteista aiheutua eturistiriitoja virkatehtävien hoidon kanssa.

Lisäksi virkamiehen tulee ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä esimiehelleen ja henkilöstö- ja talousohjaustoimistoon, jos hänet on valittu uuteen työtehtävään ja uusi työtehtävä voi johtaa eturistiriitatilanteeseen tai jos palkattoman virkavapaan aikana syntyy eturistiriitatilanne.

1.2 Lahja, muu etuus ja vieraanvaraisuus

Virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai Suomen Pankkiin (Laki Suomen Pankin virkamiehistä, 1166/1998, LSPV 12 §).

Edulla tarkoitetaan mitä tahansa lahjaa, vieraanvaraisuutta tai muuta taloudellista tai ei-taloudellista etua, joka objektiivisesti parantaa vastaanottajan taloudellista, oikeudellista tai henkilökohtaista tilannetta ja johon vastaanottajalla ei ole oikeutta muulla perusteella.

Virkamiehet eivät saa pyytää, hyväksyä eivätkä ottaa vastaan itselleen tai toiselle henkilölle etua, joka liittyy jollakin tavalla heille uskottuihin tehtäviin tai velvollisuuksiin. Poikkeuksen muodostavat tavanomaiset tai arvoltaan vähäiset edut. Lahjat, joiden arvo ei ylitä 50 euroa, voidaan pitää sallittuna. Jos syntyy sellainen erityistilanne, jossa yli 50 euron arvoisesta lahjasta ei voida kieltäytyä, lahja tulee luovuttaa Suomen Pankille. Työhön liittyvien tarkoituksenmukaisten tapaamisten yhteydessä tarjottu vieraanvaraisuus voidaan yleensä hyväksyä, jos sitä voidaan pitää tavanomaisena ja kohtuullisena.

Etu ei saa olla toistuvaa eikä peräisin samasta lähteestä. Etu ei saa vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan virkamiehen riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen. Muiden keskuspankkien, viranomaisten, Euroopan unionin toimielinten tai kansainvälisten järjestöjen välisessä yhteistyössä tarjotut edut, jotka ovat tavanomaisia, voidaan hyväksyä.
Johtokunnan jäsenet voivat antaa Suomen Pankin kustannuksella kolmansille osapuolille lahoja vain, kun se liittyy yleiseen ja hyväksyttyyn tapaan. Jos lahja on arvoltaan yli 150 euroa, vaaditaan johtokunnan lupa.

Virkamiehet eivät saa Suomen Pankin kustannuksella kestitä toisiaan tai tarjota toisilleen muita etuuksia muutoin kuin erikseen hyväksytyn käytännön mukaisesti.

1.3 Kutsujen hyväksyminen ja muu osallistuminen ulkopuolisten järjestämiin tilaisuuksiin

Virkamiehet, pitäen mielessään velvollisuutensa noudattaa riippumattomuuden periaatetta ja välttää eturistiriitoja, voivat hyväksyä kutsuja konferensseihin, vastaanottoihin tai kulttuuritapahtumiin ja ottaa vastaan niihin liittyvää vieraanvaraisuutta, jos heidän osallistumisensa tapahtumaan on sopusoinnussa heidän velvollisuuksiensa täyttämisen kanssa tai se on Suomen Pankin etujen mukaista.

Pääsääntö on että Suomen Pankki maksaa virkamiehen matka- ja majoituskulut, jos matka katsotaan tarpeelliseksi. Virkamiehet voivat erityisesti hyväksyä kutsuja tilaisuuksiin, joihin osallistutaan yleisesti. Virkamies ei saa vastaanottaa palkkiota virallisessa ominaisuudessaan pitämistään luennoista tai puheista.

Näitä sääntöjä sovelletaan samalla tavalla virkamiesten puolisoihin, mikäli kutsut koskevat myös heitä ja mikäli heidän osallistumisensa vastaa hyväksyttyä kansainvälistä tapakäytäntöä sekä esimies hyväksyy heidän osallistumisensa.

1.4 Palkkion hyväksyminen toiminnasta, joka suoritetaan yksityishenkilönä

Virkamiehet voivat opettaa ja harjoittaa akateemista toimintaa sekä muuta toimintaa sivutoimisääntöjen puitteissa. Virkamies voi hyväksyä palkkion tai korvauksen sellaisesta yksityishenkilön ominaisuudessa suoritetusta toiminnasta, jollei Suomen Pankkia koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu ja edellyttäen, että kyseiset palkkiot ja korvaukset ovat oikeassa suhteessa suoritettuun työhön nähden ja palkkio tai korvaus pysyy tavanomaisissa rajoissa. Tällaista toimintaa on mm. lehtiartikkelien laatiminen tai luennon pitäminen, joiden valmistelu on tehty työajan ulkopuolella.

Virkamiehen tulee tehdä lakiasiainpäällikölle vuosittain ilmoitus sivutoimistaan ja vastaanottamistaan palkkioista.

Johtokunnan jäsenet ilmoittavat vuosittain kirjallisesti lakiasiainpäällikölle sellaisesta toiminnasta, jota he ovat harjoittaneet yksityishenkilönä ja niistä palkkioista, jotka he ovat saaneet tästä toiminnasta.

1.5 Hankinnat

Virkamiesten on varmistettava hankintamenettelyjen asianmukainen toteutus noudattamalla tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita sekä toimimalla avoimesti. Tarjotuista etuisuuksista on syytä pidättäytyä hankintamenettelyn aikana tai mikäli edun tarjoajana on muu potentiaalinen toimittaja.

1.6 Esteellisyys

Esteellinen virkamies ei saa osallistua asian valmisteluun, esittelyyn tai päätöksentekoon. Suomen Pankin virkamies ei saa käsitellä omaa tai läheisensä asiaa pankissa, varsinkaan jos asian ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai läheiselle. Hän on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee viraston tai laitoksen ohjausta tai valvontaa, jos hän itse tai hänen läheisensä kuuluu sen johtokuntaan tai muuhun toimielimeen. Virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa jostain muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan hallintolain (423/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua henkilöä. Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain 28 §:n 1 momentissa.

2 Salassapitovelvollisuus ja sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva yleinen kielto

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 23 §:n mukaan salassa pidettävien tietojen käyttäminen omaksi tai toisen hyväksi on kiellettyä kaikilta virkamiehiltä. Salassa pidettäviä ovat myös sisäpiirin tiedot. Julkisuuslain 24 §:ssä olevassa luettelossa salassa pidettävistä asioista on useita tämän kaltaisia tietoja, jotka liittyvät mm. raha- ja valuuttapolitiikkaan, rahoitusmarkkinoihin, markkina-kursseihin sekä yrityssalaisuuksiin1.

Sisäpiirin tiedon väärinkäyttö on kielletty2 jokaiselta virkamieheltä.

Sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva kielto kattaa vähintään:

a) Sisäpiirin tiedon käytön omaan lukuun tai kolmansien osapuolien lukuun tehtäviin yksityisiin transaktioihin
b) Sisäpiirin tiedon paljastamisen muille henkilöille, ellei tietojen paljastaminen tapahdu työhön liittyvien velvoitteiden yhteydessä tiedonsaantitarpeiden perusteella ja
c) Sisäpiirin tiedon käytön siten, että kolmansille henkilöille suositellaan yksityisen rahoitustoimen tekemistä tai heitä suostutellaan siihen.

Vastuu sääntöjen noudattamisesta kuuluu jokaiselle virkamiehelle.

3 Sisäpiirin säännöt

3.1 Yleistä

Suomen Pankin sisäpiirin sääntely perustuu lakiin Suomen Pankin virkamiehistä, pankkivaltuuston lain perusteella antamaan määräykseen, Euroopan keskuspankin suuntaviivoihin eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista sekä näihin sääntöihin. Sisäpiiri sääntely koskee pääsääntöisesti vain niitä Suomen Pankin virkamiehiä, jotka on määritelty sisäpiiriläisiksi.

LSPV 6 § 1 momentin mukaan sisäpiiriläisiä virka-asemansa perusteella ovat johtokunnan jäsenet, johtajat, osastopäälliköt, yksikönpäälliköt sekä johtokunnan neuvonantajat. Pankkivaltuuston LSPV 6 §:n 2 ja 6 momentin nojalla antaman määräyksen mukaan sisäpiiriläisen ilmoitusvelvollisuus liittyy kaikkiin Suomen Pankin virkoihin, joita hoitavilla virkamiehillä on pääsy sisäpiiritietoon muuten kuin satunnaisesti.

Suomen Pankin osastot määrittelevät sisäpiiriläisiksi ne henkilöt, jotka hoitavat eurojärjestelmän tehtäviä tai muita tehtäviä ja joilla muuten kuin satunnaisesti on pääsy sisäpiirin tietoon. Lakiasioista vastaava johtokunnan jäsen valvoo, että eri osastoilla noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sisäpiiriläisen määrittelyssä. Osastojen velvollisuutena on ilmoittaa henkilölle hänen määrittelemisestään sisäpiiriläiseksi ja peruste siihen. Osastot ilmoittavat sisäpiiriläisten nimet ja perusteen sisäpiiriläisyydelle sisäpiirirekisteriin, jota pitää lakiasiainyksikkö.

Pankin osastojen on huolehdittava siitä, että sisäpiirin tietoon on pääsy ainoastaan niillä henkilöillä, joilla on tarve saada tutustua näihin tietoihin työtehtäviensä takia (ns. need to know basis -periaate) ja jotka ovat sisäpiiriläisiä

Sisäpiirin tieto tarkoittaa kaikenlaista markkinoiden kannalta herkkää tietoa, joka liittyy Suomen Pankin suorittamiin eurojärjestelmän tai muihin tehtäviin ja, jota ei ole julkistettu tai joka ei ole yleisön käytettävissä.

Sisäpiirin tieto voi olla myös muuta herkkää julkistamatonta taloudellista tietoa. LSPV 6 §:n 2 momentin mukaan tieto voi liittyä rahapolitiikkaan, rahoitus-markkinoihin, kansantalouden tilastoihin, yksityisten yhteisöjen taloudellista asemaa tai liikesalaisuutta koskeviin salassa pidettäviin tietoihin.

Jos on ilmeisiä eturistiriitoja tai niitä voi syntyä on erittäin suositeltavaa, että virkamies antaa sijoituksensa yhden tai useamman tunnetun omaisuudenhoitajan hoidettavaksi täysin valtuuksin.

3.2 Sisäpiirin ilmoitus

Sisäpiirin ilmoituksen ovat velvollisia tekemään johtokunnan jäsenen, johtajan, osastopäällikön, yksikön päällikön ja johtokunnan neuvonantajan lisäksi sisäpiiriläiseksi määritellyt virkamiehet.

Johtokunnan jäsenet tekevät ilmoituksensa sijoitusvarallisuudestaan ja taloudellisista vastuistaan pankkivaltuustolle vuosittain. Ilmoitukset toimitetaan pankkivaltuuston sihteerille.

Sisäpiirin ilmoitusvelvollisen virkamiehen viransijaiseksi nimitetty tai avoinna olevaa virkaa hoitava henkilö on ilmoitusvelvollinen määräaikaisuuden ajan (LSPV 6 § 3 momentti). Jos osaston/yksikön/toimiston työntekijät kokonaisuudessaan tai tietty joukko virkamiehiä työtehtäviensä perusteella on määritelty ilmoitusvelvollisiksi, syntyy tällaiseen ryhmään työskentelemään tulevalle virkamiehelle ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus lakkaa palvelussuhteen päättyessä tai virkamiehen siirryttyä hoitamaan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolella olevaa virkaa. Jos ilmoitusvelvollinen virkamies on poissa työtehtävistään yli vuoden, esim. virkavapaalla tai vanhempainvapaalla, lakkaa ilmoitusvelvollisuus virkavapauden alkaessa ja ilmoitusvelvollisuus palautuu normaaliksi virkavapauden päätyttyä.

Finanssivalvonnalla on oma sisäpiirin järjestelmä eivätkä Suomen Pankin sisäpiirin säännöt koske Finanssivalvontaa3.

3.3 Sisäpiiriläisiä koskevat erityiset rajoitukset

Suomen Pankin virkamiehen tulee pidättyä kaikista kaupoista ajankohtana, jolloin hänellä on tietoa valmisteilla olevista merkittävistä talouspoliittisista toimenpiteistä. Virkamiesten, joilla katsotaan olevan pääsy EKP:n rahapolitiikkaa tai valuuttakursseja koskevaan sisäpiiritietoon, tulee pidättäytyä sijoitustoimista niiden seitsemän päivän aikana, jotka edeltävät EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokousta4.

Yksityiset rahoitustoimet katsotaan kriittisiksi, jos ne liittyvät tai voivat näyttää liittyvän läheisesti eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kriittisiin rahoitustoimiin liittyy jäljempänä kuvattuja rajoituksia tai ne kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tällaisia kriittisiä rahoitustoimia ovat:

a) Euroopan unionissa perustettujen rahoituslaitosten liikkeeseen laskemia osakkeita ja joukkovelkakirjoja koskevat transaktiot (tähän rinnastetaan myös osuustoiminnallisten pankkien tuotto-osuudet);
b) Valuuttamarkkinatoimet, kultaan liittyvät transaktiot ja kaupankäynti euroalueen julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemilla velkapapereilla;
c) Lyhyen aikavälin kaupankäynti eli saman rahoitusinstrumentin oston ja myöhemmän myynnin tai myynnin ja myöhemmän oston välillä tulee olla vähintään 1 kuukausi;
d) Transaktiot johdannaisilla, jotka liittyvät edellä a-c kohdassa lueteltuihin rahoitusinstrumentteihin tai yhteissijoitusyrityksiin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tällaisiin rahoitusinstrumentteihin sijoittaminen.

Sisäpiiriläisen tulee pidättäytyä yksityisistä rahoitustoimista, jotka koskevat joukkovelkakirjoja ja osakkeita sekä tuotto-osuuksia, joiden liikkeeseenlaskija on Euroopan unioniin sijoittautunut tai sivuliikkeen perustanut rahoituslaitos, tällaisiin joukkovelkakirjoihin ja osakkeisiin liittyviä johdannaissopimuksia tai yhdistettyjä instrumentteja sekä yhteissijoitusyritysten osuuksia, jos toimien pääasiallinen tarkoitus on sijoittaa edellä tarkoitettuihin joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin tai instrumentteihin.

Sisäpiiriläisiä koskee lyhyen kaupan kielto. Saman lajisen arvopaperin tai muun rahoitusinstrumentin oston ja myöhemmän myynnin tai myynnin ja myöhemmän oston välinen aika tulee olla vähintään 1 kuukausi.

Mikäli rahoitustoimien hoito on uskottu riippumattomalle kolmannelle osapuolelle kirjallisen omaisuudenhoitosopimuksen nojalla ja täysin valtuuksin siten, että sisäpiiriläinen ei voi suoraan tai välillisesti vaikuttaa omaisuudenhoitajan tekemiin rahoitustoimia koskeviin päätöksiin, eivät rajoitukset ulotu koskemaan ulkopuolista omaisuuden hoitajaa. Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa omaisuudenhoitosopimuksesta ja pyydettäessä toimittaa siitä kopio.

Johtokunnan jäsenten osalta voimakkaana suosituksena on, että johtokunnan jäsenet antavat sijoituksensa hoidettavaksi yhdelle tai useammalle salkunhoitajalle täysin valtuuksin. Tätä suositusta ei sovelleta tavanomaisiin pankkitileihin eikä rahamarkkinarahastoihin taikka vastaavanlaisiin lyhytaikaisiin instrumentteihin. Tällä suosituksella ei myöskään vaikuteta mahdollisuuteen tilapäisesti käyttää varoja tiettyjen hyödykkeiden ostamiseen tai sijoittaa varoja kiinteään omaisuuteen.

3.4 Sisäpiirin ilmoitusten sisältö

Omistukset yrityksissä ja merkittävä muu varallisuus (mm. sijoitusomaisuus)

Ilmoitettavaa omaisuutta ovat omistukset yrityksissä ja merkittävä muu varallisuus kuten sijoitusomaisuus. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä kotimaista että ulkomaista omaisuutta.

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa arvopaperit kuten osakkeet ja niihin oikeuttavat rahoitus-välineet (esim. vaihtovelkakirjalainat, merkintäoikeudet, optio-oikeudet, warrantit, sertifikaatit, futuurit, termiinit, ja muut johdannaissopimukset), velkainstrumentit, johdannaissopimukset, sijoitusrahasto-osuudet, valuuttamarkkinatoimet, kultaan liittyvät transaktiot, yritysomistukset sekä sijoitusasunnot ja -kiinteistöt.

Sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa myös muut rahoitus- ja sijoitusinstrumentit, joilla voisi ilmeisellä tavalla hyödyntää korkopäätöksiin, eurojärjestelmän rahoitus- ja sijoitus-päätöksiin ja valuuttojen arvon muutoksiin liittyvää salassa pidettävää tietoa.

Perusilmoitus sijoitusomaisuudesta tehdään sen yhteenlasketun markkina-arvon ylittäessä ilmoitettavan vähimmäismäärän, 40.000 €. Tällöin tulee ilmoittaa kaikki sijoitusinstrumentit (niiden lajikohtaisesta suuruudesta riippumatta). Tämän jälkeen ilmoitetaan vuosi-ilmoituksena tammikuun loppuun mennessä sijoitusomaisuus siitä riippumatta, onko siinä tapahtunut muutoksia.

Vaikka ilmoitettavan varallisuuden kokonaismäärä ei ylittäisi vähimmäisrajaa, tulee sisäpiiriläisen tehdä kaupankäynti-ilmoitus kaikista yksittäisistä sijoitusomaisuuden muutoksista (hankinnoista ja luovutuksista), kun arvopaperikohtainen omistuksen muutos on vähintään 5.000 €. Summa lasketaan yhtiökohtaisesti siten, että esim. osakkeet ja niihin perustuvat johdannaissopimukset lasketaan yhteen. Jos kalenteri-vuoden aikana tehtyjen kauppojen ja luovutusten yhteismäärä jää alle 5.000 €, ilmoite-taan omistuksen muutokset vasta vuosi-ilmoituksessa ja tällöinkin vain, mikäli yritys-omistusten ja muun ilmoitettavan varallisuuden yhteismäärä ylittää 40.000 .

Valuuttamarkkinatoimien tai kultaan liittyvien transaktioiden osalta muutokset tulee kuitenkin ilmoittaa viivytyksettä, mikäli transaktio ylittää 10.000 € kalenterikuukauden aikana. Ilmoitusvelvollisuus ei koske valuutan ostoa tai myyntiä esim. matkustamista varten.

Ns. määräysvaltayhteisön sekä vajaavaltaisen, jonka edunvalvojana virkamies toimii (esim. alaikäinen lapsi), sijoitusomaisuus tulee ilmoittaa, mikäli edellä mainitut omaisuuden ilmoittamista koskevat edellytykset toteutuvat näiden osalta yksin tai virkamiehen omaisuuden kanssa yhteenlaskettuna.

Sisäpiiriläisen tulee myös ilmoittaa sisäpiirin ilmoituksella elinkeinotoiminta sekä mahdollinen liikkeen- tai ammatinharjoittaminen. Elinkeinotoiminta sekä liikkeen- tai ammatinharjoittaminen muodostavat useimmiten sellaisen sivutoimen, jonka pitäminen edellyttää lisäksi joko pankin erikseen antamaa sivutoimilupaa tai sivutoimi-ilmoitusta pankille.

Velat, takaukset ja muut vastuusitoumukset

Vastuusitoumusten osalta tulee tehdä perusilmoitus veloista, takauksista ja muista vastuusitoumuksista niiden kumulatiivisen määrän ylittäessä 40.000 €. Tämän jälkeen ilmoitetaan vastuiden määrät vuosi-ilmoituksessa tammikuun loppuun mennessä.

Sivutoimet

Virkamiehen sivutoimista säädetään LSPV 14 §:ssä ja johtokunnan jäsenten sivutoimista säädetään Suomen Pankista annetun lain17 §:ssä.

Suomen Pankissa on hyväksytty erilliset säännöt henkilökunnan sivutoimista.

Muut sidonnaisuudet

Sivutoimien lisäksi virkamiehen tulee antaa selvitys muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Tässä ryhmässä ilmoitetaan sidonnaisuudet yrityksiin ja yhteisöihin sekä eräät henkilösuhteet.

Sidonnaisuutena yritykseen tai muuhun yhteisöön pidetään mm. sellaista tilannetta, jossa virkamies voi käyttää määräysvaltaa ääntenenemmistön perusteella yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa (ns. määräysvaltayhteisö). Ilmoituksen tekemisessä ei ole merkitystä sillä, mikä on yrityksen tai muun yhteisön juridinen luonne, toimiala tai koko. Myös toimiminen jonkin yrityksen tai muun yhteisön hallintoneuvostossa, hallituksessa, toimitusjohtajana, tilintarkastajana sekä avoimen yhtiön yhtiömiehenä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä (ns. vaikutusvaltayhteisö) on ilmoitettava.

Lisäksi virkamiehen tulee ilmoittaa sellaiset sukulaisuus- tai muut henkilösuhteet tai suhteet yritykseen tai muuhun yhteisöön, jotka saattavat estää virkamiestä käsittelemästä salassa pidettäviä tai luottamuksellisia asioita Suomen Pankissa.

3.5 Ilmoitusvelvollisuus

Sisäpiiriläisen tulee tehdä sisäpiirin ilmoitus (perusilmoitus) ennen virkaan nimittämistä tai viivytyksettä sen jälkeen, kun hänet on määritelty sisäpiiriläiseksi ja merkitty sisäpiirirekisteriin.

Virkamiehen on viivytyksettä ilmoitettava selvityksen sisältämissä tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista, korjattava niissä havaitsemansa puutteet sekä tarvittaessa täydennettävä antamaansa selvitystä. Muutokset ilmoitetaan perusilmoituksella.

Vuosi-ilmoitus tulee tehdä kunkin tammikuun loppuun mennessä, vaikka ilmoitettavissa tiedoissa ei olisi tapahtunut mitään muutoksia.

Sisäpiirin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on virkavelvollisuuksien vastaista.

3.6 Hallinnointi ja valvonta

Sisäpiirin järjestelmän hallinnointiin liittyvä toimivalta kuuluu johtokunnan työnjaossa lakiasioista vastaavalle johtokunnan jäsenelle. Periaatteellisesti merkittävissä asioissa päätösvalta kuuluu johtokunnalle kollegiona. Käytännön toimenpiteet, kuten ilmoitusten vastaanottaminen, rekisteröinti, neuvonta ja sisäpiirisääntöjen noudattamisen valvonta kuuluvat lakiasiainpäällikön tehtäviin. Johtokunnan jäsenten ilmoitukset annetaan pankkivaltuuston sihteerille ja raportoidaan vuosittain pankkivaltuustolle. Henkilökunnan sisäpiirijärjestelmän osalta lakiasianpäällikkö raportoi johtokunnalle vuosittain suoritetuista valvontatoimenpiteistä ja niiden keskeisistä tuloksista.

Suomen Pankki valvoo sisäpiirin sääntöjen noudattamista ja voi tähän liittyen suorittaa tarkastuksia sisäpiiriläisten antamien ilmoitusten sisällön oikeellisuuden varmistamiseksi. Virkamiehen on Suomen Pankin pyynnöstä annettava tietoja selvitykseen liittyvistä seikoista (LSPV 6 § 4 momentti).

Edellä mainitun lisäksi sovelletaan tarvittaessa erillisiä ohjetta menettelytavoista, joilla ilmoitetaan, selvitetään ja raportoidaan ohjeiden tai sääntöjen vastaisesta toiminnasta ja väärinkäytöksistä Suomen Pankissa sekä sisäistä ilmoitusjärjestelmää.

4 Johtokunnan jäsenen palvelussuhteen päättymiseen liittyvät rajoitukset ja karenssiajalta maksettava korvaus

Johtokunnan jäsenet noudattavat EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeiden mukaisia karenssiaikoja. EKP:n neuvoston jäsenen karenssiaikaa sovelletaan pääjohtajaan ja muihin johtokunnan jäseniin sovelletaan varajäsentä koskevia karenssiaikoja.

Pankkivaltuuston 15.3.2019 tekemän päätöksen mukaisesti johtokunnan jäsenelle maksetaan toimikauden päättymisestä lukien 60 % kuukausipalkasta karenssiajalta, jonka pituus määräytyy EKP:n ylimmän johdon jäsenten menettelytapaohjeiden linjausten mukaan. Mikäli korvauksen saaja hakeutuu karenssiaikana uusiin tehtäviin, korvauksen saannin edellytyksenä on, että saaja ilmoittaa ansiotulonsa. Korvauksesta vähennetään muualta saatavat ansiotulot tai eläke.

5 Eettisten asioiden neuvonantaja

Mikäli näiden sääntöjen tulkinnassa syntyy epäselvyyttä, voi virkamies kääntyä eettisten asioiden neuvonantajan puoleen. Eettisenä neuvonantajana toimii lakiasianpäällikkö. Johtokunnan eettisenä neuvonantajana toimii pankkivaltuuston sihteeri.

 

1 Hyödyntämiskiellon piirissä olevan tiedon ei tarvitse olla sellainen, joka konkreettisesti on vaikuttanut markkinoilla, vaan rangaistavuus syntyy jo hyödynnettäessä sellaista tietoa, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta markkinoilla. Teko on säädetty rangaistavaksi rikoslain 40 luvun 5 §:n tarkoittamana virkarikoksena, jollei teosta rangaista rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan (salassapitorikos tai - rikkomus) tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

2 3.7.2016 voimaan tuli markkinoiden väärinkäyttöasetus, joka kieltää sisäpiirin tiedon väärinkäytön. Rikoslaissa säädetään julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvän sisäpiirintiedon väärinkäytön rangaistavuus (51 luku 1-3 §).

3 Suomen Pankin sisäisen tarkastuksen työntekijöillä on tehtävien luonteen vuoksi pääsy Finanssivalvonnan toimintaa koskeviin salassa pidettäviin tietoihin. Tämän vuoksi kaikki sisäisen tarkastuksen työntekijät ovat myös Finanssivalvonnan sisäpiiriläisiä. Sama koskee Finanssivalvonnan johtokuntaan kuuluvia Suomen Pankin virkamiehiä ja kirjaamon ja postipalvelukeskuksen henkilökuntaa.

4 EKP:n sivuilla määritellään vuosittain etukäteen rahapolitiikkakokousten päivät www.ecb.europa.eu.