Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti eurojärjestelmän rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä euroalueen hintatason vakautta ja suojella siten euron ostovoimaa.
Euroopan keskuspankki määritteli vuonna 1998 hintavakauden yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi keskipitkällä aikavälillä. Vuonna 2003 EKP:n neuvosto täsmensi rahapolitiikan strategiaansa. Tuolloin ilmoitettiin, että hintavakaustavoitteeseen pyrittäessä tähdätään inflaatiovauhdin säilyttämiseen 2 prosentin tuntumassa keskipitkällä aikavälillä. Tällä tarkennuksella korostettiin pyrkimystä säilyttää riittävä turvamarginaali deflaatioriskin välttämiseksi.
Vuonna 2021 EKP:n neuvosto täsmensi, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on 2 prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto sitoutuu symmetriseen tavoitteeseen, eli se pitää tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisinä. Kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatio, inflaatio-odotukset voidaan ankkuroida tavoitteeseen selkeästi, mikä on hintavakauden ylläpitämisen kannalta olennaisen tärkeää.
Kahden prosentin inflaatiotavoitteen symmetrisyyden vuoksi EKP:n neuvosto katsoo tarpeelliseksi ottaa huomioon korkojen tosiasiallisen alarajan vaikutukset. Kun korkotaso taloudessa lähenee tosiasiallista alarajaansa, vaaditaan erityisen voimallisia tai pitkällisiä rahapoliittisia toimia, jotta poikkeama 2 prosentin inflaatiotavoitteesta ei pääse vakiintumaan. Inflaatio voi siirtymävaiheessa olla myös 2 prosentin inflaatiotavoitetta jonkin verran nopeampaa.
Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia on kuvaus siitä, millä perusteilla rahapoliittiset päätökset tehdään. Strategialla on kaksi keskeistä tehtävää:
Se määrittää rahapolitiikan päätöksentekoprosessia. Strategian avulla varmistetaan, että EKP:n neuvostolla on käytössään tarvitsemansa tiedot ja selvitykset sellaisten tehokkaiden rahapoliittisten päätösten tekemiseksi, jotka ylläpitävät hintavakautta. Se on myös väline viestiä yleisön kanssa. Rahapolitiikka on tehokkainta, kun se on uskottavaa eli kun yleisö voi luottaa siihen, että rahapolitiikassa on sitouduttu hintavakauden tavoitteeseen ja että rahapolitiikkaa toteutetaan tavalla, jolla tavoite saavutetaan tehokkaasti.
Näiden kahden toisiaan täydentävän tehtävän täyttämiseksi on välttämätöntä, että käytettävissä on tietoa siitä, miten talous toimii. Erityisen tärkeää on ymmärtää niiden tietojen merkitys, jotka koskevat hintavakauteen kohdistuvia tulevia uhkia ja joita saadaan tarkastelemalla talouden nykykehitystä.
Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioinnissa rahapolitiikan strategia perustuu kahteen rinnakkaiseen analyysiin:
Taloudellisessa analyysissa keskitytään reaali- ja nimellistalouden kehitykseen, kun taas rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysissa tarkastellaan raha- ja rahoitustalouden indikaattoreita ja etenkin rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa sekä riskejä, joita rahoitusmarkkinoiden epätasapainosta ja rahataloudellisista tekijöistä saattaisi aiheutua keskipitkän aikavälin hintavakaudelle. Makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän kytkökset ovat merkittävä tekijä talouden, rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksessä, joten analyysien välisistä yhteyksistä on tärkeää olla hyvin perillä.
Uudelleenarvioinnin tuloksissa on otettu huomioon muutokset, joita EKP:n taloudellisessa analyysissa ja rahatalouden analyysissa on tapahtunut vuoden 2003 jälkeen, tarve seurata välittymismekanismin toimintaa, jotta rahapolitiikan välineet pystytään kalibroimaan oikein, sekä rahoitusvakauden merkitys hintavakauden edellytyksenä.
Kahteen rinnakkaiseen analyysin perustuvan strategian avulla taataan, että raha- ja reaalitalouden sekä rahoitusmarkkinoiden kehitystä seurataan ja analysoidaan tarkasti. Perusteellisen analyysin ansiosta EKP pystyy asettamaan ohjauskorkonsa tasolle, jolla nämä korot parhaiten tukevat hintavakautta. Näin eurojärjestelmän rahapolitiikka turvaa euron ostovoiman ja tukee samalla myös euron ulkoista arvoa, jota mitataan sen kurssilla muihin valuuttoihin nähden. Valuuttakurssille ei ole kuitenkaan asetettu mitään tavoitetta.
EKP:n neuvosto on lisäksi sitoutunut toteuttamaan kunnianhimoista ilmastoaiheista toimintasuunnitelmaa. Ilmastotekijät otetaan kattavasti huomioon rahapoliittisissa arvioissa, ja EKP:n neuvosto muuttaa rahapolitiikan ohjausjärjestelmäänsä siten, että ilmastonmuutos huomioidaan tiedonantovelvoitteissa, riskiarvioissa, yrityssektorilla tehtävissä velkapaperiostoissa ja vakuuskäytännössä.