2017

Kesätyöntekijät kiittävät ja kumartavat

31.8.2017Kirsi Kekkonen työskentelee henkilöstö- ja talousohjaustoimistossa.

Elokuu on jo lopuillaan ja nyt on aika tämän kesän viimeiselle blogitekstille. Olen koordinoinut tämän vuoden kesätyöblogia ja ajattelin näin lopuksi kertoa vielä omista kesän ajan työtehtävistäni.

Työpisteeni on ollut hallinto-osaston henkilöstö- ja talousohjaustoimisto, joka tuottaa henkilöstö- ja sisäisen laskennan palvelut Suomen Pankille ja Finanssivalvonnalle. Toimistomme asiantuntijat työskentelevät muun muassa rekrytointien, työnantajakuvan, työhyvinvoinnin, palkanmaksun, esimieskoulutuksien, palvelussuhdeasioiden, virkaehtosopimusneuvotteluiden ja työntekijöiden ammatillisen kehittymisen tukemisen parissa. Lisäksi toimistomme tuottaa budjettiohjauksen ja kustannusseurannan.

Kesän aikana olen työskennellyt monipuolisesti eri HR -alueen tehtävissä. Erityisesti minua ovat työllistäneet rekrytointiprosessiin ja viestintään liittyvät tehtävät. Olen esimerkiksi työstänyt hakuilmoituksia ja perehdyttänyt esimiehiä rekrytointijärjestelmämme käytössä. Viestinnän alueella työtehtäviini ovat kuuluneet sekä talon sisäisten että ulkoisten uutisten ja tiedotteiden julkaiseminen eri kanavissa, sekä erilaisten työntekijöille tarkoitettujen ohjeiden päivittäminen. Erityisen mieluisaa oli myös järjestää talon sisäisiä tapahtumia, kuten kesätyöntekijöiden kesäjuhlia. Työstin myös muutamaa isompaa toimeksiantoa liittyen virkaehtosopimus- ja palvelussuhdeasioihin.

Haastavien ja mielenkiintoisten työtehtävien, sekä mahtavien työkavereiden ansiosta kesä onkin mennyt kuin siivillä, ja töihin on ollut joka aamu mukava tulla. Olen saanut kattavan perehdytyksen työtehtäviini, josta iso kiitos kuuluu työkavereilleni! Hienoa on ollut myös huomata, että kesätyöntekijänä osaamiseeni on luotettu jo alusta alkaen, ja olen saanut myös erittäin vastuullisia työtehtäviä. Positiivisesti mieleeni ovat jääneet myös tehtävät, joissa olen päässyt ideoimaan ja kehittämään uutta. Ennen kaikkea käteeni jäi mahtava työkokemus, josta on sata-varmasti hyötyä työurallani. Itse voin lämpimästi suositella Suomen Pankkia työnantajana.

Syksy kolkuttaa kuitenkin jo ovella, ja nyt on aika rientää uusien haasteiden pariin. Haluan kiittää kaikkia tämän blogin kirjoittajia: Teemu Pekkarista, Maria Lavemäkeä, Armida Rantasta, Serafia Karia, Wilhelm Stjernvallia, Nea Leinoa sekä Anniina Kyrkköä osallistumisesta kesätyöblogin sisällön tuottamiseen. Lisäksi haluan kiittää työkavereitani, joiden ansiosta kesäni ollut aivan huippu!

Hyvää syksyä kaikille!

Työkokemusta kartuttamassa finanssivalvonnassa

25.8.2017Anniina Kyrkkö työskentelee Finanssivalvonnan Riskienvalvontaosastolla.

Suurimman osan kesälomat alkavat olla ohi. Toimiston käytävillä on alkanut näkyä jälleen enemmän ihmisiä, kuten myös lisääntyneessä työmatkaliikenteessä aamu- ja iltapäivisin. Samalla pitää todeta, että kesäkin on jo melkein takanapäin, ja niin myös kesätyöni Finanssivalvonnassa. Fivan henkilöstömäärä on vähän alle 200, ja asiantuntijoiden tukena on joukko pätevää tukihenkilöstöä, johon kuuluu mm. osastosihteereitä ja valvonta-assistentteja.

Olen toiminut osastosihteerin sijaisena Riskienvalvonnassa, jossa on neljä toimistoa ja vajaa 50 osastolaista. Riskienvalvonnan tavoitteena on havaita ennakoivasti valvottavien vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta uhkaavat riskit ja ehkäistä niiden toteutumista. Osaston valvontatyö keskittyy luotto-, markkina- ja likviditeettiriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Lisäksi asiantuntijat analysoivat valvottavien toimintaympäristöä sekä finanssialan kehitystä. Eurooppalainen yhteistyö on tiivis osa osaston arkea.

Työtehtäväni ovat olleet laajat. Niihin on kuulunut mm. osastolaisten avustamista, matkahallintoa, kokouksiin liittyviä järjestelyitä, erilaisten palvelupyyntöjen toimittamista, lähtevien kirjeiden käsittelyä, sähköistä arkistointia, vieraiden ja uusien työntekijöiden vastaanottoa sekä ohjausta. Olen toiminut myös apulaisjohtajan ja osaston johtoryhmän sihteerinä. Lisäksi olen hoitanut henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä työtehtäviä.

Olen pitänyt työtehtävien vaihtelevuudesta ja niiden monipuolisuudesta. Tehtävät ovat tarjonneet haastetta, ja uutta olen oppinut runsaasti. Vastaan on tullut yllättäviäkin tehtäviä, ja jokainen päivä on ollut erilainen. Palkitsevaa on ollut, kun olen saanut osastolaisilta suoraa kiitosta avustani. Tämä oli ensimmäinen kesäni Finanssivalvonnassa, ja nyt olenkin saanut kattavamman kuvan Fivan toiminta- ja työympäristöstä. Mielenkiintoista on myös nähdä, mitä tuleman pitää, kun Fivan organisaatiouudistus astuu voimaan syyskuun 2017 alussa.

Kesä on mennyt nopeasti ohi, ja pian onkin jo takana tämä mukava sekä antoisa työkokemus. Mieleeni ovat jääneet myös kesätyöntekijöiden yhteiset kesäjuhlat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan kesätyöntekijöille, jossa pääsi tutustumaan toisiin kesätyöntekijöihin. Lisäksi meillä on ollut tiivis yhteishenki Fivan kesätyöntekijöiden keskuudessa, mikä on lisännyt jo entisestään viihtyisää ja rentoa työilmapiiriä. Tein juuri valmistumisilmoituksen ja näin olenkin valmis tradenomi. Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan töiden loputtua syyskuussa 2017. Tätä työpaikkaa muistelen kyllä varmasti aina lämmöllä!

Käteisrahan näkymätön tie

22.8.2017

                                                            Nea Leino työskentelee Vantaan rahahuolto-osastolla.

Käteisrahan saatavuutta ja sen laadukkuutta pidetään itsestäänselvyyksinä yhteiskunnassamme, mutta tarkempi tieto setelin kulkemasta matkasta eri osapuolten kautta omaan lompakkoon saattaa kuitenkin olla monelle pimennossa. Tästä käteisrahan kierrosta vastaa Suomen Pankin rahahuolto-osasto, jossa olin kesätöissä. 

Rahahuolto on yksi keskuspankin perinteisimpiä tehtäviä. Suomen Pankki vastaa käteisrahan riittävyydestä ja sen laadusta sekä kotimaassa että nykyään myös osana eurojärjestelmää. Läpi historian rahahuollon peruselementit ovat pysyneet samoina, ja keskuspankki vastaakin edelleen yksinomaan seteleiden ja kolikoiden liikkeellelaskusta. Keskeisimmät työtehtäväni kesätöissä ovat olleet koneellinen setelien lajittelu ja rahankäsittely sekä samalla myös laaduntarkistus. Ennen töiden alkua en juuri tiennyt, mitä odottaa tulevalta työltä, sillä rahahuolto ei ollut minulle ennalta kovinkaan tuttu. Hyvän perehdytyksen ansiosta pääsin työntekoon kuitenkin vauhdilla mukaan ja opin kesän aikana valtavasti uutta siitä, millainen koneisto käteistä Suomessa sekä euroalueella toden teolla pyörittää.

Kesän aikana pidin erityisesti siitä, kuinka yhteiskunnallisesti merkittävää työ rahahuollossa on. Suuremmassa kontekstissa käteisrahan määrä heijastelee sen hetkisiä taloudellisia trendejä sekä kuluttajien mieltymyksiä. Viime aikoina inflaatio on ollut vähäistä, pankkitalletusten korot matalalla ja käteisrahan arvo hyvinkin vakaa. Käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt, ja olemme siirtyneet käyttämään enenevissä määrin maksukorttia sekä muita sähköisiä maksutapoja niiden helppouden ja nopeuden takia.

Jään kiinnostuneena odottamaan, miten tekninen kehitys vaikuttaa rahahuollon tulevaisuuteen. Vaikka käteisen käyttö onkin laskusuunnassa etenkin Pohjoismaissa, silti käteisrahan kysyntään vastaaminen on elintärkeää vakaiden rahaolojen turvaamiseksi. Käteisrahaa ei helpolla korvata vielä pitkään aikaan. Tietynlaiset ympäristöt profiloituvat käteismaksuille ja toiset sähköisille maksutavoille. Tämän huomasin myös kesän aikana useaan otteeseen: pienten setelien kunto oli paljon kuluneempi kuin arvokkaampien setelien. Pienempiarvoiset setelit toimivat käyttörahana nopeissa ja pienehköissä ostoksissa.

Kesätyö Suomen Pankissa tarjoaa loistavan näköalapaikan keskuspankin työnkuvaan ja toimintaan myös yli osastorajojen. Mielenkiintoisten työtehtävien lisäksi kesätyöntekijöille on suunnattu lukuisia eri tilaisuuksia, joissa esitellään pankin historiaa sekä sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta rahapolitiikkaa harjoittaessaan. Pankin tarjoamat aktiviteetit eivät kuitenkaan rajoitu vain työajalle, vaan kesätyöntekijöille järjestetään jokavuotiset kesäjuhlat, jossa on oiva mahdollisuus kuulla lisää eri työtehtävistä muiden työkokemuksien kautta. Lisäksi Suomen Pankki panostaa työhyvinvointiin tarjoamalla esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen joko itsenäisesti tai muiden pankkilaisten kanssa.

Kesäni vierähti Suomen Pankissa nopeasti, ja syksyllä palaan opintojeni pariin uutta omaksuneena ja keskuspankin toiminnasta entistäkin kiinnostuneempana.

Riskienhallinnan maailma kesätyöntekijän silmin

18.8.2017Wilhelm Stjernvall työskentelee riskienvalvonnan ja ulkoisen laskennan toimistossa.

Olen toista kesää Suomen Pankissa töissä, joten ajattelin kirjoittaa hieman työtehtävistäni ja samalla avata vähän kokemuksiani ja mitä töitä Keskuspankki tarjoaa kesätyöntekijöilleen. Aloitin viime vuoden toukokuussa Suomen Pankin riskienvalvonnan ja ulkoisen laskennan toimiston riskienvalvonnan ryhmässä, middle-office-tehtävissä. Tehtäviini kuuluivat uusien instrumenttien ja asiakkaitten luominen järjestelmään sekä päivittäisen riskiraportin teko. Sain ensimmäiseksi tehtäväkseni lukea yli satasivuisen Middle-office-työohjeen ja Riskienhallinnan käsikirjan. Ensimmäinen viikko meni sitten käyttäjätunnuksien metsästämiseen ja salasanojen opetteluun, sillä järjestelmiä ja ohjelmia on toimistossamme käytössä monia. Suomen Pankissa panostetaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja ravasin myös monessa eri koulutuksessa; parhaiten mieleeni jäivät viime vuodelta Bloombergin omat koulutukset: Bloombergin perusteet ja Fixed Income. Nämä koulutukset järjestettiin talon ulkopuolella, joten näissä pääsin myös tutustumaan muiden firmojen työntekijöihin. Kesän edetessä opin ja sain vastuuta enemmän, tehtäviäkin oli jaossa monipuolisesti.

Viime kesän kohokohta oli ehdottomasti taloustieteen Nobelin saaneen Robert C. Mertonin pitämä sijoitusseminaari aiheesta: Understaning the Sources of Alpha and Global Diversification. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä ilmielävänä henkilö, johon viitataan niin monessa koulukirjassa. Olin vaikuttunut siitä, miten yksinkertaisesti hän osasi esittää hankalatkin asiat.

Tänä vuonna kun aloitin kesätyöt samassa toimistossa, osasin jo odottaa, mitä kesä tuo tullessaan. Oli hauska nähdä tutut työkaverit ja päästä mieluisiin hommiin. Riskienvalvonnan tehtäviin kuuluu hallita ja valvoa rahoitusvarallisuuden sijoitustoiminnan markkina-, luotto- ja likvidiysriskejä, ylläpitää sijoitustoiminnan vertailuindeksejä ja laskea sijoitustoiminnan tuotot. Taseeseen kohdistuvia markkina- ja luottoriskejä mitataan Value-at-Risk-perusteisilla malleilla, sekä riskiarvioita täydennetään skenaariolaskelmilla ja stressitesteillä. Riskienvalvonnan ryhmässä työskentelee tällä hetkellä seitsemän henkilöä itseni lisäksi. Toimistomme raportoi riskeistä päivittäin, mutta kiireisimmät ajankohdat ovat kuunvaihteet ja puolivuodet.

Suomen Pankissa pyörii aktiivisesti myös vapaa-ajan kerhoja. Futsal on näistä lajeista itselleni mieluisin, ja sitä pyritään pelaamaan jopa kolme kertaa viikossa. Hienointa vapaa-ajan kerhoissa on, että pääsee tutustumaan muihin talossa työskenteleviin. Kesän ehdoton kohokohta oli, kun osallistuimme Suomen Pankin jalkapallojoukkueen kanssa Taloustieteilijöiden SM-jalkapalloturnaukseen. Turnaus järjestettiin Oulussa ja vieläpä 20:nen kerran. Turnauspäivä alkoi Oulun yliopiston kauppakorkeakoululla aamukahvin merkeissä, minne moni taloustieteilijä oli saapunut kuuntelemaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Olli Rehnin pitämää seminaaria: Euroalue ja Suomi – sakkaako vai kasvaako kestävästi?. Seminaarin jälkeen jalkapallojoukkueet siirtyivät bussikuljetuksilla pelikentille, joissa kahdeksan joukkuetta otti mittaa toisistaan. Suomen Pankki selviytyi lopulta pronssisijalle voittamalla valtiovarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteisjoukkueen. Pokaalia voi käydä ihailemassa henkilöstöruokalan vitriinissä. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Suomen Pankki on ollut kiinnostava ja mukava työpaikka.

Mukavaa syksyä! 

Hopeaholvin salaisuudet

10.8.2017Serafia Kari työskentelee Suomen Pankin kirjastopalvelussa.

Kuten monet muutkin kirjastoalan työntekijät, olin lapsuudessani varsinainen lukutoukka. Erityisen hyvin minulle maistuivat seikkailukertomukset ja salapoliisitarinat: Neiti Etsivä, Sherlock Holmes ja Viisikko-sarja. Niissä älykkäät ja rohkeat sankarit ratkoivat arvoituksia vain muutamien johtolankojen avulla. Tämän vuoksi tieni kirjastojen maailmaan ei johdu pelkästään rakkaudestani kirjoihin. Kirjastoissa on nimittäin kyse jostain paljon enemmästä kuin kirjoista. Ne ovat paikkoja, joista tosielämän älykkäät ja rohkeat voivat löytää johtolankoja elämäänsä. Kirjastonhoitajien tehtävänä on olla Watsoneita näille Sherlockeille, antaa heille idea siitä mistä seuraava johtolanka voisi kenties löytyä.

Olen nyt toista kesää seikkailemassa Suomen Pankin kirjastossa, jonka kokoelmat sijaitsevat Suomen Pankin kellarissa hopea- ja pronssiholveissa. Olen ollut eri kirjastoissa harjoitteluissa, ja jokainen on ollut aivan omanlaisensa. Suomen Pankin kirjastossa työskentely on ollut erilaista, sillä Sherlockeja, eli asiakkaita, näkee täällä fyysisesti aika vähän. Suurin osa asiakkaista on kirjastoon yhteydessä joko sähköpostilla tai puhelimitse. Voinkin varmaan kahden käden sormilla laskea kerrat, kun olen itse palvellut asiakasta kasvoista kasvoihin. Siitä huolimatta palvelun laatuun panostetaan täällä, ja asiakkaiden toiveet otetaan todella hyvin huomioon.

Kirjastonhoitajat ovat informaation ammattilaisia, jotka järjestävät tiedon kokonaisuuksiksi ja tekevät siitä helposti löydettävää. Tätä työtä kutsutaan aineiston luetteloinniksi ja kuvailemiseksi, ja se on yksi mielestäni kiinnostavimmasta kirjastotöistä. Kun kirja saapuu kirjastoon, sille annetaan luokka eli sen paikka kokoelmassa. Näin saadaan kaikki saman aiheiset kirjat lähelle toisiaan kirjaston hyllyillä. Kirja myös asiasanoitetaan, eli avainsanojen avulla kuvaillaan kirjan sisältö. Tällä tavoin tavallaan kiinnitetään aineistoon niitä johtolangan pätkiä, joita nykimällä etsijä löytää hakemaansa tietoa. Kun joku sitten käyttää esimerkiksi Suomen Pankin kirjaston aineistohakua, hänen pitäisi löytää kymmeniä tai jopa satoja kirjoja ja artikkeleita haluamastaan aiheesta vain muutaman hakusanan avulla.

Suomen Pankin kirjasto on myös siitä hiukan erikoinen kirjasto, että valtaosa asiakkaiden käyttämistä tietolähteistä on sähköisiä: erilaisia tietokantoja ja e-kirjapalveluja käytetään täällä todella paljon. Aineiston saatavuuden kannalta elektroniset aineistot ovat tärkeitä, ja siksi myös kirjasto on digitoinut aineistojaan. Tänä kesänä olen ollut mukana digitointihankkeessa, jossa Suomen Pankin tutkimuksia on saatettu elektroniseen muotoon. On ollut kiinnostavaa seurata, kuinka prosessi on edennyt tiedusteluista ja kilpailutuksesta nyt siihen pisteeseen, että kaksi valtavaa pahvilaatikollista kirjoja on jotenkin saatu mahtumaan pikkuruisen muistitikun sisään. Pian nekin pitäisi luetteloida Suomen Pankin julkaisuja säilyttävään Julkaisuarkistoon, josta löytyy valmiiksi niin blogeja kuin tutkimuspapereitakin, vapaasti kaikkien saatavilla.

Olen päässyt tämän kesän aikana myös itse tekemään salapoliisityötä. Kirjastomme on nimittäin mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aina kun jokin kirjastomme aihealueeseen liittyvä kysymys kysytään palvelun kautta, se lähetetään meille. Kirjaston päivystäjän tehtävänä ei ole suinkaan vastata suoraan kysyttyyn kysymykseen, vaan johdattaa kysyjä parhaan kykynsä mukaan tiedon lähteille. Vaikka olenkin Suomen Pankissa töissä, ei minulla ole erityistä tietämystä talouteen tai rahaan liittyvistä asioista. Siksi opin itsekin aika tavalla, kun etsin tietoa kysyttyyn kysymykseen liittyen. Alun epätietoisuuden jälkeen johtolankoja alkoi lopulta löytyä, ja sain kuin sainkin ratkaistua hankalan pulman käyttämällä kirjastonhoitajalle tarpeellisia tiedonhakutaitojani. Näin pääsin itsekin hetkeksi aikaa Sherlockiksi.

Kesä Instituutiovalvonnassa – uuden oppimista ja vanhan soveltamista

3.8.2017

Armida Rantanen työskentelee Finanssivalvonnan Vakuutus-                                                                          ja henkivakuutusyhtiöt- toimistossa.

Kesä on säiden puolesta parhaimmillaan ja omasta mielestäni vasta alkamassa, kun kirjoittelen omaa osuuttani Suomen Pankin kesätyöblogiin. Kuukausissa ja virkasuhteen pituudessa mitattuina kesää on kuitenkin jäljellä enää kolmannes, joten nyt on korkea aika tuoda kesätyöblogiimme myös ajatuksia Finanssivalvonnassa työskentelystä! Meitä kesätyöntekijöitä on Finanssivalvonnassa vain viisi, ja meille onkin kehittynyt kesän aikana tiivis yhteishenki. Jokainen meistä toimii Fivalla erilaisissa tehtävissä, minkä vuoksi olemme kaikki päässeet oppimaan jonkin verran myös siitä, mitä Finanssivalvonnan muilla osastoilla tehdään.

Itse olen viimeisen kahden kuukauden aikana päässyt tutustumaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden valvontaan ja siihen liittyvään sääntelyyn sekä tekemään erilaisia oikeudellisia selvitystöitä vakuutusyhtiöihin ja -yhteisöihin liittyen. Oikeustieteellisessä opiskelun ohessa olen työskennellyt kahdessa eri vakuutusyhtiössä, joten Finanssivalvonnan kesätyömahdollisuus Instituutiovalvonnassa herätti oitis kiinnostukseni.

Aikaisemmin olin ajatellut vakuutusyhtiövalvonnan keskittyvän puhtaasti sille tasolle, joka näkyy konkreettisesti suoraan yhtiön rivityöntekijälle ja asiakkaalle asti, kuten vakuutustuotteisiin. Työnhakuprosessin aikana ja ennen sitä perehdyin kuitenkin valvontaan ja sen tavoitteisiin enemmän, ja viimeistään työt aloittaessani saatoin todeta, että valvonnassa on kyse ennen kaikkea yhtiöiden johdon, hallinnon ja taloudellisen tilan laillisuusvalvonnasta. Perustana valvonnalle toimivat vakuutusyhtiölaki ja vuonna 2016 voimaan tullut Solvenssi II -direktiivi, jolla vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely ja -valvonta yhdenmukaistettiin Euroopan unionin alueella. Direktiivi on Suomessa implementoitu vakuutusyhtiölakiin.

Yksi keskeisimmistä valvonnan kohteista on vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus, jolla arvioidaan muun muassa yhtiöiden riskinkantokykyä ja omavaraisuutta. Taloudellinen vakaus taas on perusedellytys toimivalle vakuutusyhtiölle ja liittyy siten kiinteästi vakuutusyhtiössä vakuutettujen etujen turvaamiseen. Lisäksi Fiva valvoo esimerkiksi sitä, että vakuutusyhtiöiden johtoon kuuluvat henkilöt täyttävät sopivuutta ja luotettavuutta (fit & proper) koskevat määräykset, ja että erilaiset vakuutusyhtiöitä koskevat yhtiöjärjestelyt ovat vakuutus- ja osakeyhtiölain mukaisia.

Näiden aihealueiden parissa olen myös itse päässyt kesätyöjaksoni aikana työskentelemään ja erityisesti yhtiöoikeudelliset selvitystyöt ovat olleet kiinnostavia; niissä olen päässyt käyttämään opiskeluissa kartuttamaani tietotaitoa suoranaisemmin. Kesän aikana olen lisäksi työskennellyt erään vakuutusyhtiöitä koskevan teemaselvityksen parissa. Selvityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa mukana olo on ollut yksi kesän antoisimpia kokemuksia, kun on saanut nähdä useampia prosessiin liittyviä vaiheita ja sitä kautta oppinut hahmottamaan valvontaan liittyviä kokonaisuuksia paremmin.

Vaikka olen töissä Vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt -toimistossa, olen kesän aikana saanut lisäksi tutustua jonkin verran työeläkelaitosten toimintaan ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Yksi kesän kohokohtia oli myös Euroopan keskuspankin (EKP) mietintöryhmän kokous, jota pääsin alkukesästä seuraamaan kahdeksi päiväksi. Kokouspäivien seuraaminen herätti kiinnostukseni ja innostukseni hakeutua työskentelemään kansainvälisiin valvontatehtäviin   jos hyvin käy, ehkä minut löytää ensi kesänä Frankfurtista EKP:n tai EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) harjoittelusta.

Oikeudellisen osaamisen ohella Finanssivalvonnan tehtävissä tarvitaan vähintään yhtä paljon taloudellista asiantuntemusta, joten minulle on tarjoutunut mahdollisuus oppia perusasioita myös itselleni jokseenkin vieraalta osa-alueelta. Kaiken kaikkiaan kesä Finanssivalvonnassa on tarjonnut minulle mahdollisuuden uuden oppimiseen ja entuudestaan vieraaseen lainsäädäntöön tutustumiseen, mutta samalla olen päässyt soveltamaan opinnoissa kartuttamaani tietotaitoa. Työyhteisössä parasta on ollut minulle osoitettu luottamus erilaisissa tehtävissä ja toisaalta se, että kun oma osaaminen ei riitä, apua on aina saatavilla sekä oikeudellisen että taloudellisen alan konkareilta.

Osastosihteerinä rahahuolto-osastolla

20.7.2017

Maria Lavemäki työskentelee Vantaan rahahuolto-osaston osastosihteerinä.

Kesätyöni rahahuolto-osastolla osastosihteerinä on jo yli puolenvälin, aika on mennyt kuin siivillä. Suomen sateiset kesäpäivät menevät vauhdikkaasti eteenpäin mieluisten työtehtävien äärellä.

Kesätyön alkaessa odotin vastuullisia työtehtäviä ja uusia verkostoitumismahdollisuuksia. Odotukset toteutuivat mitä parhaimmalla tavalla. Hoidan laajalla skaalalla asioita eri yksikköjen henkilöille. Työtehtäväni laajenivat muun henkilöstön jäädessä lomalle, joka toi mukavasti lisähaastetta työhön. Pankin järjestämät kesäjuhlat antoivat mahdollisuuden muiden osastojen kesätyöläisten tapaamiseen ja näin verkostoitumiseen. Kesätyöstä jää siis käteen huima määrä osaamista, mutta myös ystäviä ja mahdollisia tulevaisuuden kollegoja.

Työpaikallani Vantaan konttorilla hoidetaan rahahuollon eri tehtäviä. Osastomme hoitaa yksinoikeutetusti euroseteleiden ja – kolikoiden liikkeeseenlaskun Suomessa sekä huolehtii niiden aitoudesta ja kunnosta. Rahahuolto poistaa väärennetyt ja huonokuntoiset setelit kierrosta. Yhteistyö rahahuoltoon erikoistuneiden yritysten kanssa takaa käteisen sujuvan kulun kauppoihin ja automaatteihin ympäri Suomea.

Ensimmäisellä viikolla sain heti ison kokouksen järjestettäväksi syksyllä. Kokous on usean päivän mittainen, joten suunnittelua riittää, jotta kokouspäivät saadaan tehokkaiksi ja sujuviksi. Koko projekti annetiin minulle ja vain päivämäärät olivat tiedossa. Osallistujien ja yhteistyöyritysten kanssa kommunikointi sekä aikatauluttaminen ovat isossa roolissa suunnittelussa.

Olen kesän aikana päässyt mukaan verkkoviestintään, päivitän intranettiä, osastomme sähköisiä työtiloja ja julkaisen tämän blogikirjoituksen. Minulla on myös arkistointiprojekti, jossa käsittelen eri maiden seteleitä vuosikymmenien ajoilta.

Muutamien projektien rinnalla minulla on myös päivittäisiä perustehtäviä. Työaikatietojen hallinnointi, kokousjärjestelyt ja matkoihin liittyvät asiat ovat osastosihteerin vastuulla. Erilaiset ohjelmistot ovat myös tulleet tutuiksi laskuja käsitellessä.

Yksi tämän työn parhaista puolista on, että lyhyellä varoitusajalla tilanne voi muuttua täysin ja työtehtävät sille päivälle voivat mennä aivan uusiksi. Sihteerin pitää olla kyvykäs reagoimaan uuteen tilanteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Blogitapaamisen ja kesäjuhlien kautta sain tavata muita kesätyöntekijöitä ja vaihtaa kokemuksia. Suomen Pankissa voi työskennellä erittäin monessa tehtävässä, mutta olemme kaikki silti yhtä. Kesäjuhlissa meidät jaettiin kilpailutiimeihin, joissa tutustui pakosta uusiin ihmisiin. Tehtäviä oli laidasta laitaan, ja seuraavana päivänä LinkedIn oli täynnä uusia kontakteja.

Kannustava ilmapiiri ja mukavat työkaverit ovat tehneet kesätyöstä erittäin hyvän kokemuksen. Olen saanut haastaa itseni aivan eri tavalla, kuin aikaisemmissa töissä. Tuntuu, että kesän loppu jo häämöttää ja tulee hieman haikea tunne. Tämä kesätyö loppuu aikanaan, mutta se avaa uudet ovet tulevaisuuteen, eikä tämäkään ovi välttämättä sulkeudu.

Kesätöissä Suomen Pankissa koska Napoleon – totta vai tarua?

29.6.2017

Teemu Pekkarinen kesäekonomisti rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistosta.

Ensimmäinen kesätyöviikkomme alkoi Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Marja Nykäsen lämpimällä vastaanotolla Rahamuseossa. Tilaisuudessa puheenvuoron piti myös museon johtaja Jaakko Koskentola, joka aloitti lennokkaan esityksensä kertomalla, miten Napoleonin aloittamat sodat vuonna 1803 johtivat Venäjän hyökkäykseen Ruotsia vastaan vallaten Suomen ja liittäen sen keisarikuntaan. Tämän myötä valloitettuun maahan perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta, jolle rakennettiin oma, Venäjästä erillinen keskushallinto ja sille oma pankki, Waihetus- Laina- ja Depostitioni-Contori. Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti tämän Contorin perustamisen ja ohjesääntöä koskevan manifestin 12.12.1811. Tästä sai alkunsa maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, josta alettiin virallisesti käyttää nimitystä Suomen Pankki vuonna 1817. Tästä syystä vastaus otsikon kysymykseen on kuin onkin, totta.

Contori on muuttunut 200 vuodessa keisarin kassasta moderniksi keskuspankiksi (kts. Antti Kuusterän ja Juha Tarkan historiateos Suomen Pankki 200 vuotta). Ensimmäiseen pankin kokoonpanoon kuuluivat senaattori, teologian professori ja ruukinjohtaja. Nykyisin pankin työntekijöistä suurin osa on pitkälle kouluttautuneita talouden asiantuntijoita, joiden työnkuvat vaihtelevat rahoitusjärjestelmän valvonnasta rahapolitiikan valmisteluun. Minä puolestani työskentelen kesäekonomistina rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistossa, missä talouden ennusteita ja analyysejä valmistellaan pitkälle kehittyneen makrotalousteorian ja ekonometrian avulla. Tästä syystä tietokoneet ja koodaaminen kuuluvat läheisesti erilaisten talouden skenaarioiden hahmottamiseen ja simulointiin. Yksi toimistomme kesän h-hetkistä oli 13.6., jolloin julkistimme pitkään valmistellun Suomen talouden ennusteen.

Minun kesän tavoitteena on oppia kirjoittamaan. Vaatimaton tavoite, mutta olen päässyt sitä pyynnöstäni toteuttamaan.  Ensimmäisenä kirjoitin raportin negatiivisista koroista ja nimelliskorkojen alarajoista. Seuraavaksi pääsin tekemään tutkimusta siitä, missä big data ja taloustieteen tutkimus menevät. Toisin sanoen, tarkastelen sitä, kuinka alati kasvavaa datamassaa on käytetty tutkimuksessa, ja mitä uusia työkaluja se on tuonut ekonometriaan ja sitä kautta talouden ennustamiseen. Tällä hetkellä tutkin Suomen talouden eri toimialojen rakenteellisia muutoksia. Pyrin vastaamaan esimerkiksi kysymykseen: Kuinka eri toimialat käyttävät kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita tuotannossaan? Loppukesästä on tarkoitus kehittää ja soveltaa pienimuotoisesti ennustemalleja.

Suomen Pankin työ on tarjonnut minulle sitä, mitä olen halunnut, ja työnkuvani on muokkautunut sen mukaisesti. Olen heti alkuun päässyt kehittämään ekonomistin taitojani ja olen saanut vapaasti osallistua tutkimusseminaareihin ja erilaisiin keskustelutilaisuuksiin. Kun aktiivisesti osallistuu ja pitää ääntä, täytyy vain varoa sitä, että toiveet toteutuvatkin.

Kirsi Kekkonen henkilöstö- ja talousohjaustoimistosta

Kesä on jälleen täällä, mikä tarkoittaa myös Suomen Pankin kesätyöblogin paluuta. Vuonna 2015 aloitetun blogin myötä olemme päässeet sukeltamaan jo kahden kesän ajan Pankin kesätyöntekijöiden arkeen. Lukijamäärä ja myönteinen palaute innostivat meitä jatkamaan bloggaamista. Ennen kesätyöblogin kirjoittajien esittelyä kerron hieman vuoden 2017 avoinna olleista kesätyöpaikoistamme.