Suomen Pankki laskee setelit liikkeeseen Suomessa niiden kysynnän mukaan ja Euroopan keskuspankin (EKP) luvalla. Osana eurojärjestelmää Suomen Pankki vastaa myös Suomen käteisrahan huollosta eli huolehtii rahan aitoudesta ja laadusta poistamalla väärennetyt ja huonokuntoiset setelit liikkeestä. Jotta rahahuollon toiminta olisi sujuvaa, Suomen Pankki huolehtii riittävistä seteli- ja kolikkovarastoista niin, että ne vastaavat myös mahdollista poikkeuksellista käteiskysyntää.
Suomen Pankki toimii yhteistyössä rahahuollon osapuolten ja talletuspankkien kanssa. Tavoitteena on turvallinen, taloudellisesti tehokas ja eurojärjestelmän vaatimukset täyttävä rahahuoltojärjestelmä.
Eurosetelisarjaan kuuluu seitsemän eriarvoista ja erikokoista seteliä, joiden koko kasvaa arvon noustessa. Setelit ovat samanlaisia kaikissa euromaissa.
Kaksi setelisarjaa
Eurosta on liikkeessä kaksi setelisarjaa. Kaikki eurosetelit kummastakin setelisarjasta ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.
Toinen setelisarja, nimeltään Europa, otettiin käyttöön seteli kerrallaan vuosina 2013–2019. Siinä on muuten samat seteliarvot kuin ensimmäisessä sarjassa, mutta 500 euron seteli jätettiin pois toisesta setelisarjasta. Myös ensimmäisen sarjan 500 euron seteleiden liikkeeseenlasku lopetettiin 26.1.2019. Seteli säilyy jatkossakin laillisena maksuvälineenä koko euroalueella, eikä sitä tarvitse erikseen vaihtaa pienempiin seteleihin. Pankit ja laskentakeskukset voivat kierrättää seteliä edelleen asiakkailleen.
Ensimmäisen eurosetelisarjan suunnitteli Robert Kalina Itävallan keskuspankista, ja seteleiden kuva-aiheina on Euroopan kulttuurihistorian eri aikakausien arkkitehtuurin tyylisuuntia. Sama kuvitus säilyi toisessa setelisarjassa. Uusilla seteleillä on kuitenkin uusi ulkoasu, sillä niihin on suunniteltu entistä kehittyneempiä turvatekijöitä. Uudet eurosetelit on helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä, mutta ne tunnistaa silti vaikeuksitta vastaavan euroarvon seteleiksi.
EKP tekee tutkimus- ja kehittämistyötä yhdessä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa
Seteleiden turvallisuuden takaamiseksi seteleissä on oltava tehokkaita turvatekijöitä, ja keskuspankkien on pysyttävä teknisesti väärentäjien edellä. EKP pyrkii tähän parantamalla koko ajan seteleissä olevia turvatekijöitä ja kehittämällä niitä edelleen tulevia euroseteleitä varten. Tämän vuoksi EKP hallinnoi, koordinoi ja rahoittaa monia eri tutkimushankkeita niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. EKP edistää ja hyödyntää tutkimus- ja kehitystyötä niin seteleissä käytettävien turvatekijöiden kuin setelintuotannossa tai setelinkäsittelylaitteissa käytettävien tekniikoiden suunnittelussa.
EKP:n verkkosivustolla on tarkempia tietoja yhteistyömahdollisuuksista setelien tutkimus- ja kehittämistyössä ja ohjeet omien hanke-ehdotusten esittämiseen EKP:lle.