Pankinjohtaja Pentti Hakkaraisen puhe RAHOITUS 2003 -seminaarissa
Puheet ja haastattelut
Puhe
torstai 24.10.2002, 0.00
Viime päivinä on rahoitusmarkkinoilla nähty myönteisiä merkkejä. Pörssit ovat nousseet ja yritysten osavuositulokset, erityisesti Yhdysvalloissa, eivät ole sisältäneet kielteisiä yllätyksiä, joita sijoittajilla on ollut perustellustikin syytä pelätä. Alkuvuonna ovat markkinoiden ja ekonomistien odotukset olleet aivan erilaisia. Joko nyt yhteinen sävel löytyy? Synkät pilvet lähiajan näkymien suhteen hälvenevät, elleivät monien varoittelijoiden riskit maailmantalouden kääntymisestä uudelleen laskuun toteudu. Riskejä liittyy edelleen poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen, ja ne voivat järisyttää rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Mitä on vakaus?
Rahoitusmaailmassa vakaudella tarkoitetaan rahoitusjärjestelmien toimivuutta ja luotettavuutta. Lisäksi sillä usein tarkoitetaan hintavakautta, eli sitä että taloudessa hintojen nousu eli inflaatio on tasaisen matalaa ja helposti ennakoitavaa. Monet viittaavat vakaudella myös siihen, että valuuttakurssit ja korot sekä myös pörssikurssit kehittyvät vakaasti suuremmitta heilahteluitta.
Rahoitusjärjestelmän vakaus ei ole samaa kuin hintavakaus ja vielä vähemmän kurssien ja korkojen vakautta. Näillä on kyllä tiukka, mutta ei yksiselitteinen, yhteys toisiinsa. Vaikka järjestelmä on ollut toimiva ja vakaa, on dollari-, jeni- ja euromääräisten markkinoiden sisällä ja näiden välillä ollut varsin suuria muutoksia. Valuutta- ja osakekurssien sekä ylipäänsä omaisuushintojen muutokset kuuluvat markkinoiden toimintaan, ja ne pehmentävät talouden shokkeja. Mitään erityisiä tavoitteita tai odotuksia näiden keskinäisille suhteille ei tule edes asettaa. Näin ollen ei tule tuudittautua myöskään siihen, että esimerkiksi eurokorot eivät jollain aikavälillä nousisi nykytasoiltaan.
Rahoitusjärjestelmän vakaudelle on ollut useita vakavia uhkatekijöitä. Näitä ovat olleet talouskriisit Tequila (Meksiko 1995), Vodka (Venäjä 1998) ja Samba (Brasilia 1999), USAn 11.9.2001 tapahtumat, Argentiinan (2001 ja edelleen) ja Japanin taloudelliset vaikeudet (jo kymmenen vuotta) sekä viimeaikaiset yritysskandaalit Yhdysvalloissa.
Huolimatta näistä kriiseistä rahoitusjärjestelmä on toiminut yllättävänkin vakaasti, eikä merkittäviä häiriöitä sen tehokkuudessa tai luotettavuudessa ole ollut. Suuren osan kriisien vaikutuksista on rahoitussektori sulattanut sekä sopeuttaen toimintaansa että rakennemuutoksin. Tätä havainnollistaa hyvin muutos, joka on tapahtunut maailman johtavien finanssialan yritysten ko'oissa. Vuosikymmen sitten markkina-arvoltaan maailman suurimpien rahoituslaitosten listan kärki muodostui lähes yksinomaan japanilaisista yrityksistä. Nyt listalla ovat amerikkalaiset yritykset ja japanilaiset puuttuvat kokonaan.
Rahoitusmarkkinat näyttävät sulattaneen tehokkaasti viime vuosina talouden hoidon virheitä ja kansantalouden kehityksen shokkeja. Tämä johtuu pääasiassa kolmesta seikasta;
- pankkien taseet ovat edelleen hyvässä kunnossa teollisuusmaissa Japania lukuun ottamatta,
- riskienhallinta on kehittynyt, ja riskien suojaaminen, välittäminen ja hajauttaminen on entisestään parantunut sekä
- raha- ja finanssipolitiikan ennustettavuus on ollut hyvä ja tämä on mahdollistanut taloudenpitäjien pitkäjänteisen suunnittelutyön.
Jatkuuko vakaus – uusia uhkia?
Suomen näkökulmasta euro on tuonut vakautta. Osana suurempaa valuutta-aluetta markkinoillemme ei ole kohdistunut spekulaatioita. Kansainvälisten markkinoiden epävarmuustekijät voivat kuitenkin jatkossa toteutuessaan heikentää myös meidän rahoitusmarkkinoidemme kehitystä.
Vakaudelle on uusia uhkia erityisesti maailmantalouden näkymissä. Vaikka monet kansantaloudet ovat kasvaneet, kehitys on ollut kasvusta huolimatta viime vuosina vinoa. Kasvu on perustunut kulutukseen, ei tulevaisuuden kasvua varmistavaan investointitasoon. Näin siitäkin huolimatta, että korkotasot ovat ennätyksellisen alhaiset. Olennaista onkin arvioida, tuleeko kulutukselle, julkiselle tai yksityiselle, rajoitteita.
Uusia shokkeja voi tulla siitä, että kotitaloudet (yli-)velkaantuvat ja tämä rajoittaa kulutuskysyntää. Myös pörssiarvojen voimakas lasku edellisvuosien huipputasoista heikentää kysyntää. Vaikka pörssikurssien kuplasta näyttäisi ilma pihisseen pois, epävarmuus jatkuu, sillä arvostustasot ovat edelleen yleisesti käytettyjen mittareiden mukaan korkeita. Nousua saataneen odottaa vielä kauan viime viikkoina nähdystä piristymisestä huolimatta. Osakekurssien huippua tuskin saavutetaan pitkään aikaan.
Epävarmuutta lisää myös se, että pankkien tulokset ovat heikentyneet ja luottotappiot kasvaneet useissa Euroopan maissa. Suomessa merkkejä tällaisesta ei vielä ole, vaan pankit ovat pärjänneet toistaiseksi luottotappioitta. Vakuutussektorin kannattavuus on yllättävän nopeasti huonontunut ja myös vakavaraisuus heikentynyt. Lisäksi kiinteistöjen arvoissa ounastellaan olevan ilmaa sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa.
Maailmantalouden kehitystä varjostavat edelleen Etelä-Amerikan taloustilanne ja Japanin jatkuvat vaikeudet. Poliittisia riskejä on myös mm. sodan uhka. Tämän seurauksena kohoava energian hinta voi tuoda talouteen lisää ongelmia. Suomalaisen teollisuuden kasvunäkymiin vaikuttavia lisätekijöitä ovat ympäristökysymykset (päästökauppa), palkkaratkaisut ja energian hinta. Yleisen käsityksen vastaisesti teollisuutemme tuottavuuskehitys ei perinteisillä aloilla ole 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut erityisen nopeaa.
Shokkien vaikutuksia rahoitusmarkkinoilla
Uudet shokit eittämättä vaikuttaisivat toteutuessaan vahvasti talouteen. Hidas talouskehitys pitää markkinakorot alhaisina, ja shokit aiheuttaisivat ehkä vaateita koron edelleen alentamiselle. Jo pelkästään edellä mainitut epävarmuudet, vaikka epätodennäköisinä mahdollisuuksina, alentavat ymmärrettävästi korko-odotuksia. Inflaatiopaineita tuskin syntyy, edellyttäen että energian hinta normalisoituu.
Keskustelua on käyty myös siitä, onko pelkoa deflaatiosta Japanin tapaan. Kuitenkin USAssa ja Euroopassa 90-luvun investoinnit ovat suuntautuneet tuotannolliseen toimintaan, ja tässä suhteessa taloustilanne poikkeaa olennaisesti Japanin vastaavasta. Vaikka deflaatio on mahdollinen, ei se näytä todennäköiseltä.
Finanssipolitiikan tila on jo nyt rajallinen ja pysynee lähiajan sellaisena. Ainoastaan voimakas taloudellinen kasvu voi antaa liikkumatilaa ja toimintamahdollisuuksia.
Vakauden varmistaminen
Kansainvälisten foorumien vakioaihe on vakauden varmistaminen. Tavoite on hyvä. On vielä kuitenkin ratkaisematta, miten julkinen taho voi osaltaan varmistaa rahoitusjärjestelmien vakauden erilaisten shokkien kohdatessa. Joka tapauksessa euroalueen integraation edistyessä ja rahoituslaitosten kansainvälistyessä on tarpeen lisätä yhteistyötä eri maiden valvontaviranomaisten välillä. Valvontaviranomaisten rooli korostuu myös uusien BASEL II –vakavaraisuussäännösten tullessa käyttöön. Niiden myötä valvontaviranomaiset saavat lisää toimivaltaa. Lisäksi toimijoiden tiedonantovelvollisuuksia lisätään ja näin markkinakurille annetaan mahdollisuudet toimia nykyistä paremmin.
Valvonnalle luovat haasteita ja lisävaikeutta rahoituslaitosten jatkuva kansainvälistyminen ja tuotteiden monipuolistuminen ja –mutkaistuminen. Lisäksi rahoitustoiminnan volyymit edelleen kasvavat.
Millään valvonnalla ei voida kaikissa oloissa varmistaa vakautta. Sääntelyn ja valvonnan tavoitteena ei voi olla volatiliteetin eliminoiminen, vaan häiriöitä kestävän rahoitusjärjestelmän ja infrastruktuurin aikaan saaminen. "Hyvä rahoitusjärjestelmä tukee ja voimistaa kasvua, huono voi tuoda talouteen ongelmia."
Lopuksi
Yhteenvetona rohkenen esittää näkemyksiä, joskin lukuisin varauksin, pörssimarkkinoilla toimivalle sijoittajalle tai rahoituksen hankkijalle, kotitaloudelle ja yritykselle ensi vuodelle.
Nyt on menossa tavanomainen suhdannevaihe USAn ja Euroalueen BKT-kehitystä tarkastellen. Ensi vuoden osalta ei ole mitään syytä ainakaan paniikkiin. Odotettavissa on heikkoa kasvua, elleivät epävarmuudet toteudu. Tapahtuvat vaihtelut ja taloudelliset vaikeudet mukaan lukien luottotappiot ja konkurssitkin kuuluvat markkinatalouteen ja niihin tulee vain varautua.
Pörssimarkkinoilla toimiva voi suunnitella toimintaansa odottamatta nopeaa nousua ja viime vuosien huipputasoja. Kotitalouksien tulee varmistaa riittävä varallisuusasema pitämällä luotot sopivassa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Itse harkitsisin jopa pitkäaikaista kiinteäkorkoista lainaa tavanomaisen vaihtuvakorkoisen sijaan. Yritysrahoituksessa voi varautua tiukentuviin luottoehtoihin.
Nousu tulee sitten aikanaan.